Luonnonperintösäätiö
Luonnonperintösäätiö sr[1] (vuoteen 2003 Luonnonsuojelualuesäätiö) on Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö,[2] joka suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin omistukseensa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen.[3] Luonnonperintösäätiö on hankkinut yli 180 luonnonsuojelualuetta, yhteensä yli 4 500 hehtaaria.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnonperintösäätiön perusti vuonna 1995 kalastaja-kirjailija Pentti Linkola nimellä Luonnonsuojelualuesäätiö. Säätiö perustettiin Linkolan lahjoittamalla 400 000 markalla, jotka hän oli vuosikymmenten aikana säästänyt kalastajan tuloista ja luentopalkkioista. Ensimmäiset viisi vuotta säätiö keräsi varoja ja etsi sopivaa metsää suojeltavaksi. Säätiön nimi muutettiin vuonna 2003 Luonnonperintösäätiöksi, joka korostaa selvemmin säätiön sukupolvien ylitse ulottuvaa tehtävää.[2]
Ensimmäinen suojelualueen Luonnonperintösäätiö osti vuonna 2000. Kyseessä oli 25 hehtaarin laajuinen Saaren (nykyisen Parikkalan) kunnassa sijaitseva Akanvaara. Vuosina 2000–2003 metsiä suojeltiin keskimäärin yksi vuodessa. Suojeltu pinta-ala oli keskimäärin 11 hehtaaria vuodessa. Vuosina 2004–2008 suojeltujen metsien määrä nousi keskimäärin kolmeen vuodessa ja suojeltu vuosittainen pinta-ala 50 hehtaariin.[2]
Luonnonperintösäätiön saamat lahjoitukset ovat vähitellen kasvaneet. 2000-luvun alkuvuosina säätiölle lahjoitettiin keskimäärin 100 000 euroa vuodessa ja vuodesta 2004 alkaen noin 250 000 euroa vuodessa. Vuoden 2004 alussa suojelualueita oli yli 300 hehtaaria ja vuonna 2016 määrä oli kasvanut jo yli 1 000 hehtaariin.[2]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnonperintösäätiön toiminta-ajatus on Suomen luonnonsuojelun edistäminen ja luonnonalueiden säilyttäminen. Säätiö hankkii hallintaansa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja hakee niille pysyvän, lakisääteisen rauhoituksen. Säätiö hankkii metsiä ostamalla, vaihtamalla tai lahjoitusten kautta.
Säätiö suojelee mahdollisimman koskemattomia metsiä eri puolilta Suomea. Säätiöllä on eniten suojelualueita eteläisessä Suomessa, mutta etenkin viime vuosina alueita on hankittu suojeluun myös Pohjois-Suomesta.
Luonnonperintösäätiöllä työskentelee 11 työntekijää alueiden hankinnassa ja hallinnoinnissa, viestinnässä, varainkeruussa, sekä säätiön myymälän ja verkkokaupan toiminnassa. Säätiön toimisto on Hämeenlinnassa, missä sijaitsee myös Luonnonperintösäätiön tukituotteita ja säätiölle lahjoitettuja esineitä, kuten taidetta ja antiikkia myyvä kivijalkaliike, Ikimetsäpuoti. Luonnonperintösäätiön toimintaa ohjaa säätiön hallitus.
Säätiön toiminta perustuu lahjoituksiin, joita saadaan sekä yksityisiltä että yrityksiltä. Kaikki säätiölle lahjoitetut varat kohdistuvat metsiensuojelutyöhön.
Luonnonperintösäätiön työ tukee ja täydentää valtion suojelutoimintaa. Säätiö tekee yhteistyötä ympäristökeskusten kanssa muun muassa tiedonvälityksessä. Säätiön toiminta omalta osaltaan kannustaa myös valtion tekemää suojelualueverkoston rakentamista.
Säätiön apuna erityisesti metsien etsinnässä ja vapaaehtoistoiminnassa toimii Ikimetsän ystävät ry. Yhdistyksellä on ollut tärkeä tehtävä säätiön tunnetuksi tekemisessä ja toiminnan käynnistämisessä. Ikimetsän ystävät ry. jatkaa valistustyötään metsiensuojelusta yleensä ja Luonnonperintösäätiöstä erityisesti. Yhdistys keskittyy vapaaehtoisapuun ja toiminnan järjestämiseen, kuten talkoisiin ja säätiön suojelualueiden retkiin.
Säätiö toimii yhteistyössä myös muiden järjestöjen kanssa. Vuonna 2008 aloitettiin yhteiset kampanjat Kymenlaakson lintutieteellisen yhdistyksen ja Satakunnan luonnonsuojelupiirin kanssa.
Suojelualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osa suojelualueista on muodostunut monen eri kaupan kautta, ja näin on saatu kasvatettua yhtenäistä koskemattoman metsän pinta-alaa. Monelle uhanalaiselle lajille tämä on elintärkeää.
Säätiö ostaa metsät maapohjineen, ja alueille haetaan luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus. Alueilla on pääsääntöisesti sallittu jokamiehenoikeuksista vain marjastus ja sienestys. Kajoaminen kasvillisuuteen, eläimiin ja niiden pesiin on kielletty samoin kuin esimerkiksi liikkuminen moottoriajoneuvoilla. Joskus suojelupäätökseen on jätetty mahdollisuus tehdä hoitotoimenpiteitä, esimerkiksi rakentaa ojia tukkivia patoja alueen luonnontilan palauttamiseksi.
Luonnonperintösäätiön takana suojelualueet ovat kaksinkertaisessa turvassa. Niiden suojana on luonnonsuojelulain lisäksi säätiölaki. Patentti- ja rekisterihallitus valvoo säätiöiden toimintaa ja sääntöjen toteutumista, ja säätiön hallitus vastaa omalta osaltaan tarkoituspykälän toteutumisesta. Poliittiset konjunktuurit tai muuttuvat taloudelliset intressit eivät pääse vaikuttamaan säätiön alueisiin.
Luonnonperintösäätiön vanhimmat suojelualueet ovat Akanvaara, Enäjärven suojelualue, Haapalaakso, Harju, Keltalampi, Konttikangas, Korpivainio, Kyöpelinvuori, Käpyranta, Mustakorpi, Mustikkamäki, Limberg, Pyssynkangas, Riihikosken metsä, Sorklonvainio, Tahjanjärven metsä, Tervavaara, Topenginleija, Ullatieva ja Yli-Mylly.
Säätiön hankkimia uudempia kohteita ovat muun muassa marraskuussa 2013 Konnevedeltä hankittu Linnunlaulun metsä (7 ha)[5] ja marraskuussa 2013 hankittu Urjalan Metsänpeitto (13 ha)[6]. Metsänpeitto laajeni 17,5 hehtaariin maaliskuussa 2014, kun siihen hankittiin tiluksen luoteispuolelta 4,5 hehtaarin laajuinen lisämetsä.[7] Joulukuussa 2013 säätiö hankki 17 hehtaarin laajuisen Kaikkallion Imatralta rajan läheisyydestä.[8] Toukokuussa 2014 säätiö hankki suojelualueen Puolangan Tulijoelta.[9] Aluetta laajennettiin elokuussa 2014.[10]
Kesäkuussa 2019 Aki Kaurismäki ja hänen vaimonsa Paula Oinonen lahjoittivat aarniometsän Luonnonperintösäätiölle. Lahjoitettu suojelualue, Keuraanmäen metsä, sijaitsee Pusulassa ja on kooltaan noin viisi ja puoli hehtaaria.[11] Syyskuussa 2019 Luonnonperintösäätiö ilmoitti ostaneensa Inarin kunnan Kaamasesta metsäalueen suojelualueeksi Kaurismäen Sputnik-yhtiön avulla. Suojelualue ulottuu viiden eri vesistön rantaan ja sijaitsee Muddusjärvellä Syrminiemessä. Aki Kaurismäen ja Paula Oinosen Sputnik-yhtiö lahjoitti sitä varten 100 000 euroa. 217 hehtaarin suojelualueen nimeksi tulee Sieidisuálui – Seitasaari.[12]
Arvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnonperintösäätiön keskeisiä arvoja ovat uhanalaisimman luonnon suojeleminen, elämän monimuotoisuuden säilyttäminen ja metsien kauneuden ja koskemattomuuden merkityksen korostaminen. Säätiö pyrkii tarjoamaan vaihtoehdon luonnonmetsien hävittämiselle. Säätiön toimintaa ohjaa myös vastuun ottaminen ja kantaminen elämän monimuotoisuuden jatkumisesta sekä rehellisyys, luotettavuus ja avoimuus varojen käytössä ja muussa toiminnassa.[13]
Ikimetsän ystävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2005 perustettiin Ikimetsän ystävät, joka on Luonnonperintösäätiön voittoa tavoittelematon tukiyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea taloudellisesti ja aatteellisesti Luonnonperintösäätiön toimintaa ja tehdä tunnetuksi Suomen vanhoja metsiä ja niiden suojelemiseksi tehtävää työtä.
Yhdistyksen vaikutus säätiön toimintaan alkoi tuntua näkyvämmin vuodesta 2006 alkaen. Se on levittänyt sanaa säätiön toiminnasta ja hankkinut sitä kautta lisää lahjoituksia säätiölle. Pienten ja keskisuurten lahjoitusten osuus lahjoitusten kokonaismäärästä on ollut vuoden 2006 jälkeen jatkuvasti nousussa: 2000-luvun alussa osuus oli noin 10 %, kun vuonna 2008 se oli jo noin 30 %. Mitä laajemmalle tieto säätiöstä leviää, sitä vähemmän toiminta on vain muutaman suurlahjoituksen varassa. Yhdistyksen aktiivit samoin kuin muut vapaaehtoiset ovat myös auttaneet sopivien metsäkohteiden etsinnässä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Luonnonperintösäätiö sr Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ a b c d Luonnonperintösäätiön historia Luonnonperintösäätiö. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ Luonnonperintösäätiö suojelee suomalaista luontoa Luonnonperintösäätiö. Viitattu 5.6.2014.
- ↑ Suojelualueet Luonnonperintösäätiö. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ Ilkka Hartio: Linkolan säätiö osti Linnunlaulun metsän 22.11.2013. Keskisuomalainen. Arkistoitu 7.6.2014. Viitattu 22.11.2013.
- ↑ Urjalan Metsänpeitosta Pentti Linkolan nimikkometsä 9.12.2013. Luonnonperintösäätiö. Viitattu 6.8.2015.
- ↑ Luonnonperintösäätiö: Urjalan Metsänpeittoa jatketaan Latvalehti. 25.3.2014. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 11.4.2014.
- ↑ Luonnonperintösäätiö osti suojelumetsän Imatralta Etelä-Saimaa. 17.12.2013. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 11.4.2014.
- ↑ Puolangan Tulijoelta yli 50 hehtaaria suojeluun Luonnonperintösäätiö. Arkistoitu 6.6.2014. Viitattu 5.6.2014.
- ↑ Puolangan Tulijoen ranta-alueen suojelu laajeni 20.8.2014. Luonnonperintösäätiö. Viitattu 6.8.2015.
- ↑ Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki lahjoitti reilun viiden hehtaarin aarniometsän Luonnonperintösäätiölle 18.6.2019. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 3.10.2019.
- ↑ Luonnonperintösäätiö osti suuren metsäalueen Inarin Muddusjärveltä – Aki Kaurismäen tuotantoyhtiö lahjoitti rahat 24.9.2019. Lapin Kansa. Viitattu 3.10.2019.
- ↑ Luonnonperintösäätiön arvot Luonnonperintösäätiö. Viitattu 6.8.2015.