Harjavalta
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| www.harjavalta.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Satakunnan maakunta |
| Seutukunta | Porin seutukunta |
| Perustettu | 1869 |
| Kokonaispinta-ala | 127,75 km² 333:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 123,46 km² |
| – sisävesi | 4,29 km² |
| Väkiluku | 7 551 138:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 61,16 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 14,9 % |
| – 15–64-v. | 62,9 % |
| – yli 64-v. | 22,2 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 1,3 % |
| Kunnallisvero | 18,75 % 334:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Jaana Karrimaa |
| Kaupunginvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2004–2008[6] • SDP • Kok. • Vas. • Kesk. • KD |
11 6 5 3 2 |
Harjavalta on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 7 551 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 127,75 km2, josta 4,29 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 61,16 asukasta/km2. [7] Harjavallasta tuli kauppala 1968 ja kaupunki 1977.[8]
Harjavallan läpi virtaa Kokemäenjoki, joka on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Lammaisten Pirilänkoskessa Nakkilan rajalla on vuonna 1939 valmistunut voimalaitos. Voimalaitospato leventää Kokemäenjoen kaupungin kohdalla järvimäiseksi. Maasto Harjavallassa on yleensä tasaista mäntykangasta. Tästä tekevät poikkeuksen vain joen pohjoispuolen kalliomuodostumat ja kaupungin etelälaidassa sijaitseva Hiittenharju. Hiirijärven suunnassa on myös savimaita.
Harjavallan naapurikunnat ovat Eura, Kokemäki, Nakkila ja Ulvila. Harjavallan kaupunginvaltuusto päätti 15.12.2008 kuntaliitoksesta Nakkilan, Ulvilan ja Kokemäen kanssa. Liitos tulee voimaan vuoden 2011 alussa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät
Harjavalta, Hauvola, Havinki, Hermu, Hiirijärvi, Huhtamaa, Merstola, Mämminmäki, Niuttula, Näyhälä, Pirilä, Pirkkala, Pitkäpäälä, Raasa, Suomenkylä, Satalinna, Torttila, Torvela, Tuisku, Vareksela, Vinnari (aikaisemmin Vinnare)
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Harjavallan nimen tausta
Harjavallan nimen lähteenä on ilmeisesti germaaninen sana harja-waldaz, sotajoukon johtaja. Tämä sana esiintyy myös germaanisena soturin nimenä muodossa Harjavaldus (ja siitä on puolestaan perua nykyinen lyhyt muoto Harald tai Harold). Tacituksen roomalaisissa kirjoituksissa nimi esiintyy muodossa Chariovald.[9]
Turun tuomiokirkon asiakirjoissa 1400-luvulta nimi esiintyy useilla eri kirjoitustavoilla, mm. Harianwalta, Hariawalta, Hariaualdastha, Harianwaltha ja Harianwaltaby.[9]
Nimen historian pohjalta voidaan arvella Harjavallan seudulla joko asuneen tai toimineen Harjavalda-nimisen henkilön tai jopa sotajoukkion johtajan.[9]
Harjavallan nimen historiaa ovat tutkineet mm. professori E. N. Setälä 1910-luvulla sekä sittemmin nimistötutkimusta tehnyt professori Viljo Nissilä.[9]
[muokkaa] Asutuksen synty
Harjavallan seudulla on ollut asutusta rautakaudelta lähtien. Merkit varhaisimmasta asutuksesta ovat noin vuoden 1500 eaa. tienoilta.[10]
[muokkaa] Kappeliseurakunnasta itsenäiseksi kunnaksi
Kokemäen seudun hallinto- ja kirkkopitäjät vastasivat jo keskiajalla toisiaan, joten Harjavallan alue kuului sekä Kokemäen seurakuntaan että nimismiespiiriin. Vuonna 1670 Harjavallan kylät muodostivat oman kappeliseurakuntansa. Asemaa itsenäisenä seurakuntana alettiin tavoitella noin 200 vuotta myöhemmin. Eräs tuomiokapitulile osoitetun anomuksen allekirjoittajista oli P. W. Gallén, Akseli Gallén-Kallelan isä. Harjavallan anomukseen omasta kirkkoherrasta myönnyttiin vuonna 1868, ja päätös toteutui vuonna 1878. Uudessa itsenäisessä seurakunnassa oli noin 1600 jäsentä.[11]
Keskiajalla alkoi Harjavallan ja Nakkilan alueelle tyypillinen ns. toekalastus, jota harjoitettiin Kokemäenjoessa. Siinä rakennettiin rantapatojen tapaisia tokeita eli lohi- ja siikapatoja. Kalastus oli tärkeää alueen omalle ruokataloudelle, mutta suurin osa kalasaaliista meni myyntiin.[12]
Torttilan kylä oli markkinapaikkana joitakin vuosia 1700-luvulla. Markkinapaikasta käydyn kiistelyn seurauksena Merikarvian markkinat siirrettiin Torttilaan vuonna 1761, mutta ne palautettiin Merikarvialle vuonna 1765.[13]
Suuret nälkävuodet 1860-luvulla kaksinkertaistivat kuolleisuuden, mutta koko Suomen mittakaavassa Harjavalta pääsi tästä koettelemuksesta vähällä. Vuoden 1865 laki kunnallishallituksesta johti kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen muodostamiseen myös Harjavallassa vuonna 1869. Tätä pidetään Harjavallan kunnan syntymävuotena. [11]
[muokkaa] Matka teollisuusyhteisöksi
Itsenäisen seurakunnan ensimmäisiä voimainponnistuksia oli oman kirkon rakentaminen vuonna 1870. Pian alettiin puuhata kuntaan myös kansakoulua. Monien vaiheiden jälkeen ensimmäinen kansakoulunopettaja palkattiin Harjavaltaan vuonna 1880. Oma koulurakennus saatiin vuonna 1885, kun kunta osti Kreetalan maatilan, jonka päärakennuksesta tuli Harjavallan ensimmäinen kansakoulu.[14] Lainakirjasto perustettiin Harjavaltaan jo vuonna 1863. Kirjasto toimi pitkään kirkon sakaristossa. Sieltä se siirtyi Kreetalan koululle.[15]
Harjavallan ensimmäisen kauppaliikke perustettiin kirkonkylään vuonna 1874. Pian avautui toinen liike Merstolan kylässä. Tärkeimpiä myyntituotteita olivat suola, kahvi ja sokeri, mutta valikoimissa oli myös muun muassa kankaita, vehnäjauhoja, lakritsia ja savukkeita.[7]
Harjavallassa 1890-luku tiesi monia uudistuksia liikenteen ja viestinnän alalla. Tampereelta Porin suuntaan rakennettiin rautatietä ja ensimmäinen juna tuli Harjavaltaan maaliskuussa 1895. Rautatieasema sijaitsi alun perin Merstolassa, mutta siirrettiin kirkonkylään vuonna 1951. Puhelinlinja Poriin ja Kokemäelle valmistui vuonna 1892. Aluksi puhelin hankittiin yhdeksään taloon. Harjavaltaan perustettiin oma puhelinosakeyhtiö vuonna 1907. Postitoimisto perustettiin Merstolaan vuonna 1893. Postiliikenne alkoi vilkastua erityisesti 1920-luvulta lähtien. Postitoimistoja perustettiin sittemmin myös Satalinnaan (1929) ja kirkonkylään (1948).[7]
Kokemäenjoki ylitettiin kesäisin riukusillalla, talvella lautalla. Kiinteä riippusilta rakennettiin vuonna 1912. Silta kärsi suuria vahinkoja Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Se kuitenkin korjattiin entiselleen. Voimalaitoksen rakentaminen 1937–1939 aiheutti joen vedenpinnan nousun, mikä edellytti uuden sillan rakentamista. Tämä toinen riippusilta purettiin 1980-luvulla. Vuonna 2007 käytössä oleva silta on siis Harjavallan kolmas.[7]
Harjavallan teollisuus otti ensiaskeleensa, kun kuntaan perustettiin puimakonetehdas vuonna 1901. Tehdas menestyi ja eräs sen työntekijöistä, Uuno Mattson, perusti vuonna 1929 oman tehtaan, Harjavallan puuteollisuuden, joka valmisti huonekaluja. Puu- ja metalliteollisuus olivatkin toista maailmansotaa edeltävänä aikana Harjavallan merkittävintä teollisuutta. Sahateollisuus oli alkanut vuonna 1897 vesisahasta. Harjavallan höyrysaha Oy perustettiin 1910-luvulla. Pian kunnassa toimikin useita pieniä sahoja. Suurempi sahalaitos Osakeyhtiö Harjavalta valmisti aluksi puimakoneita. Vuonna 1920 perustettu yritys siirtyi pian sahatavaran valmistukseen. Niemisen valimo sai alkunsa vuonna 1928. B. Lindholm perusti konepajan 1920-luvulla, opettaja Marttila hieman myöhemmin.[7]
Suurteollisuus syntyi sotien seurauksena. Imatralta muutti kuparitehdas Harjavaltaan vuonna 1944–1945. Rikkihappotehdas perustettiin hyödyntämään kuparisulatolla syntyvä rikkidioksidikaasu. Nämä muutokset vaikuttivat voimakkaasti alueen elinkeinoihin. Vuonna 1940 maataloudessa työskenteli vielä 46 % väestöstä, mutta vuonna 1950 luku oli enää 18 %. Samalla teollisuuden ja käsityön osuus nousi 11 %:sta 47 %:iin. Suurteollisuus kasvatti voimakkaasti myös kaupan alaa. Nopeassa tahdissa perustettiin uusia liikkeitä, ja samalla palvelujen osuus väestön työllistäjänä kasvoi.[7]
Väkiluku pysyi 1700 hengen tienoilla useita vuosikymmeniä. Harjavalta oli muuttotappiokunta ainakin 1800-luvulta Suomen itsenäistymiseen 1917 asti. Pienteollisuuden syntyminen johti nopeampaan väestönkasvuun 1920-luvulta lähtien. Kunnan väkiluku kaksinkertaistui 1940-luvun aikana, niin että vuonna 1950 asukkaita oli jo 5900.
[muokkaa] Kulttuuri
[muokkaa] Musiikki
Harjavallasta on lähtöisin Suomen albumilistalla menestynyt rockyhtye Maj Karma, jonka keulahahmona toimii laulusolisti Herra Ylppö. Vuosittain heinäkuussa yhtye järjestää Karmarock-rockfestivaalit. Muita Harjavallassa järjestettyjä musiikkifestareita ovat Metalliaurinko ja Valtarock. Myös vaihtoehtorockyhtye Lapko on Harjavallasta.
Idolsin toisella tuotantokaudella toiseksi sijoittunut Katri Ylander on kotoisin Harjavallasta.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
[muokkaa] Emil Cedercreutzin museo
Yksi Harjavallan tärkeimmistä nähtävyyksistä on Emil Cedercreutzin museo ja taiteilijakoti. Se esittelee kuvanveistäjä-siluettitaiteilija Emil Cedercreutzin omaa tuotantoa sekä hänen keräämäänsä taidetta ja kansatieteellistä esineistöä.
[muokkaa] Hiidenkiukaat
Harjavallassa on noin sata hiidenkiuasta eli muinaista hautaröykkiötä.[16] Hiidenkiukaiden perusteellisissa arkeologisissa tutkimuksissa niistä on löydetty muun muassa kivi- ja pronssikirveitä, saviastianpaloja ja hiontakivipaasia.[16]
[muokkaa] Harjavallan vanha puukirkko
Harjavallan järjestyksessä toinen puukirkko rakennettiin alun perin vuonna 1750 ja uudistettiin G.T. Chiewitzin suunnitteleman mukaan täydellisesti vuonna 1870. Kirkko on muodoltaan satulakattoinen tornillinen pitkäkirkko, jonka pitkillä sivuilla ovat päärakennusta matalammat kylkirakennukset. Kirkkoa on sittemmin 1900-luvulla korjailtu useaan otteeseen. Kirkon pinta-ala on 290 neliömetriä ja siellä on istumapaikat 340 ihmiselle. Kellotapulissa olevissa kahdessa kellossa on vuosiluvut 1688 ja 1740.
[muokkaa] Muita
- Kaikkien autuuksien kirkko
- Hiittenharjun urheilukeskus
- Litorinameren rantavallit, Hiittenharju
- Paratiisin luontopolku
[muokkaa] Liike-elämä
Kaupungissa on kaksi hotellia, minne lomailija voi asettua: aivan keskustassa Hotelli Marilyn ja hieman kauempana Hotelli Hiittenharju, jonka yhteydessä on myös ruoka- ja tanssiravintola.
[muokkaa] Etäisyydet muihin kaupunkeihin
- Kokemäki 14 km
- Pori 28 km
- Rauma 51 km
- Turku 113 km
- Tampere 112 km
- Helsinki 208 km
- Vaasa 221 km
- Oulu 528 km
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.
- ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 7,5 Kaukamaa, L. I.: Maatalouspitäjästä teollisuusyhdyskunnaksi. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
- ↑ Harjavalta info Harjavallan kaupunki. Viitattu 4.7.2008.
- ↑ 9,0 9,1 9,2 9,3 Harjavalta-nimen historiaa Harjavallan kaupunki.
- ↑ Meinander, C.F.: Hiittenkiukaista. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
- ↑ 11,0 11,1 Jokipii, Mauno: Harjavallan pitäjän synnystä. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
- ↑ Jokipii, Mauno: Kokemäenjoen toekalastuksesta. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
- ↑ Kaukamaa, L. I.: "Myötä menee niinkuin Torttilan markkinat". Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
- ↑ Karinen, Aarne: Piirteitä kunnallisesta historiasta kuntakokousten ajalta. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
- ↑ Siura, Iida: Harjavallan lainakirjaston vaiheita. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
- ↑ 16,0 16,1 Harjavallan kaupunki
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harjavalta Wikimedia Commonsissa.- Harjavallan kaupungin verkkosivut
| Eura - Eurajoki - Harjavalta - Honkajoki - Huittinen - Jämijärvi - Kankaanpää - Karvia - Kiikoinen - Kokemäki - Köyliö - Lavia - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Noormarkku - Pomarkku - Pori - Rauma - Siikainen - Säkylä - Ulvila |
| Entiset kunnat Ahlainen - Hinnerjoki - Honkilahti - Kauvatsa - Keikyä - Kiukainen - Kodisjoki - Kullaa - Lappi - Porin mlk - Rauman mlk - Vampula |
