Harjavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harjavalta
Harjavalta.vaakuna.svg Harjavalta.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.harjavalta.fi
Sijainti 61°18′50″N, 022°08′30″EKoordinaatit: 61°18′50″N, 022°08′30″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Perustettu 1869
– kauppalaksi 1968
– kaupungiksi 1977
Kokonaispinta-ala 127,74 km²
308:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 123,46 km²
– sisävesi 4,28 km²
Väkiluku 7 368
137:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 59,68 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,7 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 19,75 %
232:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[5]
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Kesk.
 • KD

13
6
4
2
2

Harjavalta on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 7 368 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 127,74 km2, josta 4,28 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 59,68 asukasta/km2. [6] Harjavallasta tuli kauppala 1968 ja kaupunki 1977.[7]

Harjavallan läpi virtaa Kokemäenjoki, joka on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Lammaisten Pirilänkoskessa Nakkilan rajalla on vuonna 1939 valmistunut voimalaitos. Voimalaitospato leventää Kokemäenjoen kaupungin kohdalla järvimäiseksi. Maasto Harjavallassa on yleensä tasaista mäntykangasta. Tästä tekevät poikkeuksen vain joen pohjoispuolen kalliomuodostumat ja kaupungin etelälaidassa sijaitseva Hiittenharju. Hiirijärven suunnassa on myös savimaita.

Harjavallan naapurikunnat ovat Eura, Kokemäki, Nakkila ja Ulvila. Harjavallan kaupunginvaltuusto päätti 15.12.2008 kuntaliitoksesta Nakkilan, Ulvilan ja Kokemäen kanssa. Liitos kuitenkin kariutui Ulvilan vetäydyttyä hankkeesta.

Kaupunginosat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjavalta, Hauvola, Havinki, Hermu, Hiirijärvi, Huhtamaa, Merstola, Mämmimäki, Niuttula, Näyhälä, Pirilä, Pirkkala, Pitkäjärvi, Pitkäpäälä, Raasa, Suomenkylä, Satalinna, Torttila, Torvela, Tuisku, Tynkönkylä, Vareksela, Vinnari (aikaisemmin Vinnare)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä kivikaudella Kokemäenjoen laakso oli merenpinnan alla. Maankohoamisen seurauksena joen suisto eteni luoteeseen ja saavutti Harjavallan rajan ennen 2000 eaa.. Maatuminen oli nopeaa ja Lammaisten kosket nousivat merestä jo 1500 eaa. alkaen ja Kokemäenjoen suisto syntyi koskena alapuolelle alavalle peltotasangolle 500 eaa. lähtien. [8]

Harjavallan nimen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjavallan nimen lähteenä on ilmeisesti germaaninen sana harja-waldaz, sotajoukon johtaja. Tämä sana esiintyy myös germaanisena soturin nimenä muodossa Harjavaldus (ja siitä on puolestaan perua nykyinen lyhyt muoto Harald tai Harold). Tacituksen roomalaisissa kirjoituksissa nimi esiintyy muodossa Chariovald.[9]

Turun tuomiokirkon asiakirjoissa 1400-luvulta nimi esiintyy useilla eri kirjoitustavoilla, mm. Harianwalta, Haria­walta, Hariaualdastha, Harian­waltha ja Harianwaltaby.[9]

Nimen historian pohjalta voidaan arvella Harjavallan seudulla joko asuneen tai toimineen Harjavalda-nimisen henkilön tai jopa sotajoukkion johtajan.[9]

Harjavallan nimen historiaa ovat tutkineet mm. professori E. N. Setälä 1910-luvulla sekä sittemmin nimistöntutkimusta tehnyt professori Viljo Nissilä.[9]

Asutuksen synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjavallan seudulla on ollut asutusta rautakaudelta lähtien. Merkit varhaisimmasta asutuksesta ovat noin vuoden 1500 eaa. tienoilta.[10]

Ensimmäiset historialliset tiedot Harjavallasta löytyvät kirkollisista ja käräjien asiakirjoista. Harjavallan asukkaan olivat luonnollisesti "kokemäkiläisiä" ja usein yläjuoksulta muuttaneita. Tilanne muuttui keskiajalla, kun Ulvilassa ja Nakkilassa väestö lisääntyi ja kauppiaiden ja kirkonmiesten aktiivisuus lisääntyi. Usein kuninkaan käskykirjeiden avulla omistussuhteita ja nautintaoikeuksia muutettiin ja seudulle syntyi tämän seurauksena uusia tiloja. Kuninkaan päätöksellä vuonna 1348 Kokemäenniemen eli Lammaisten kalastamo joutui rannan omistajien haltuun kokemäkiläisiltä. Seudun asukkaita oli tällöin Pirilässä, Niuttalassa, Pirkkalassa ja Vinnaisissa. [11]

Kappeliseurakunnasta itsenäiseksi kunnaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäen seudun hallinto- ja kirkkopitäjät vastasivat jo keskiajalla toisiaan, joten Harjavallan alue kuului sekä Kokemäen seurakuntaan että nimismiespiiriin. Vuonna 1670 Harjavallan kylät muodostivat oman kappeliseurakuntansa. Asemaa itsenäisenä seurakuntana alettiin tavoitella noin 200 vuotta myöhemmin. Eräs tuomiokapitulille osoitetun anomuksen allekirjoittajista oli P. W. Gallén, Akseli Gallén-Kallelan isä. Harjavallan anomukseen omasta kirkkoherrasta myönnyttiin vuonna 1868, ja päätös toteutui vuonna 1878. Uudessa itsenäisessä seurakunnassa oli noin 1600 jäsentä.[12]

Keskiajalla alkoi Harjavallan ja Nakkilan alueelle tyypillinen ns. toekalastus, jota harjoitettiin Kokemäenjoessa. Siinä rakennettiin rantapatojen tapaisia tokeita eli lohi- ja siikapatoja. Kalastus oli tärkeää alueen omalle ruokataloudelle, mutta suurin osa kalasaaliista meni myyntiin.[13]

Torttilan kylä oli markkinapaikkana joitakin vuosia 1700-luvulla. Markkinapaikasta käydyn kiistelyn seurauksena Merikarvian markkinat siirrettiin Torttilaan vuonna 1761, mutta ne palautettiin Merikarvialle vuonna 1765.[14]

Suuret nälkävuodet 1860-luvulla kaksinkertaistivat kuolleisuuden, mutta koko Suomen mittakaavassa Harjavalta pääsi tästä koettelemuksesta vähällä. Vuoden 1865 laki kunnallishallituksesta johti kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen muodostamiseen myös Harjavallassa vuonna 1869. Tätä pidetään Harjavallan kunnan syntymävuotena. [12]

Matka teollisuusyhteisöksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäisen seurakunnan ensimmäisiä voimainponnistuksia oli oman kirkon rakentaminen vuonna 1870. Pian alettiin puuhata kuntaan myös kansakoulua. Monien vaiheiden jälkeen ensimmäinen kansakoulunopettaja palkattiin Harjavaltaan vuonna 1880. Oma koulurakennus saatiin vuonna 1885, kun kunta osti Kreetalan maatilan, jonka päärakennuksesta tuli Harjavallan ensimmäinen kansakoulu.[15] Lainakirjasto perustettiin Harjavaltaan jo vuonna 1863. Kirjasto toimi pitkään kirkon sakaristossa. Sieltä se siirtyi Kreetalan koululle.[16]

Harjavallan ensimmäisen kauppaliike perustettiin kirkonkylään vuonna 1874. Pian avautui toinen liike Merstolan kylässä. Tärkeimpiä myyntituotteita olivat suola, kahvi ja sokeri, mutta valikoimissa oli myös muun muassa kankaita, vehnäjauhoja, lakritsia ja savukkeita.[6]

Harjavallassa 1890-luku tiesi monia uudistuksia liikenteen ja viestinnän alalla. Tampereelta Porin suuntaan rakennettiin rautatietä ja ensimmäinen juna tuli Harjavaltaan maaliskuussa 1895. Rautatieasema sijaitsi alun perin Merstolassa, mutta siirrettiin kirkonkylään vuonna 1951. Nykyinen asemarakennus valmistui seuraavana vuonna. Alkuperäinen Merstolassa sijainnut rautatieasema poltettiin sisällissodan aikana vuonna 1918 ja sen tilalle tehty uusi asemarakennus purettiin sen poistuttua käytöstä 1980-luvun lopulla. Puhelinlinja Poriin ja Kokemäelle valmistui vuonna 1892. Aluksi puhelin hankittiin yhdeksään taloon. Harjavaltaan perustettiin oma puhelinosakeyhtiö vuonna 1907. Postitoimisto perustettiin Merstolaan vuonna 1893. Postiliikenne alkoi vilkastua erityisesti 1920-luvulta lähtien. Postitoimistoja perustettiin sittemmin myös Satalinnaan (1929) ja kirkonkylään (1948).[6]

Kokemäenjoki ylitettiin kesäisin riukusillalla, talvella lautalla. Kiinteä riippusilta rakennettiin vuonna 1912. Silta kärsi suuria vahinkoja Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Se kuitenkin korjattiin entiselleen. Voimalaitoksen rakentaminen 1937–1939 aiheutti joen vedenpinnan nousun, mikä edellytti uuden sillan rakentamista. Tämä toinen riippusilta purettiin 1980-luvulla. Vuonna 1983 valmistunut Harjavallan silta on siis paikkakunnan kolmas.[6]

Harjavallan teollisuus otti ensiaskeleensa, kun kuntaan perustettiin puimakonetehdas vuonna 1901. Tehdas menestyi ja eräs sen työntekijöistä, Uuno Mattson, perusti vuonna 1929 oman tehtaan, Harjavallan puuteollisuuden, joka valmisti huonekaluja. Puu- ja metalliteollisuus olivatkin toista maailmansotaa edeltävänä aikana Harjavallan merkittävintä teollisuutta. Sahateollisuus oli alkanut vuonna 1897 vesisahasta. Harjavallan höyrysaha Oy perustettiin 1910-luvulla. Pian kunnassa toimikin useita pieniä sahoja. Suurempi sahalaitos Osakeyhtiö Harjavalta valmisti aluksi puimakoneita. Vuonna 1920 perustettu yritys siirtyi pian sahatavaran valmistukseen. Niemisen valimo sai alkunsa vuonna 1928. B. Lindholm perusti konepajan 1920-luvulla, opettaja Marttila hieman myöhemmin.[6]

Suurteollisuus syntyi sotien seurauksena. Imatralta muutti kuparitehdas Harjavaltaan vuonna 1944–1945. Rikkihappotehdas perustettiin hyödyntämään kuparisulatolla syntyvä rikkidioksidikaasu. Nämä muutokset vaikuttivat voimakkaasti alueen elinkeinoihin. Vuonna 1940 maataloudessa työskenteli vielä 46 % väestöstä, mutta vuonna 1950 luku oli enää 18 %. Samalla teollisuuden ja käsityön osuus nousi 11 %:sta 47 %:iin. Suurteollisuus kasvatti voimakkaasti myös kaupan alaa. Nopeassa tahdissa perustettiin uusia liikkeitä, ja samalla palvelujen osuus väestön työllistäjänä kasvoi.[6]

Väkiluku pysyi 1700 hengen tienoilla useita vuosikymmeniä. Harjavalta oli muuttotappiokunta ainakin 1800-luvulta Suomen itsenäistymiseen 1917 asti. Pienteollisuuden syntyminen johti nopeampaan väestönkasvuun 1920-luvulta lähtien. Kunnan väkiluku kaksinkertaistui 1940-luvun aikana, niin että vuonna 1950 asukkaita oli jo 5900.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Harjavallan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 871
1985
  
8 955
1990
  
8 678
1995
  
8 374
2000
  
7 877
2005
  
7 673
2010
  
7 540
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjavallasta on lähtöisin Suomen albumilistalla menestynyt rockyhtye Maj Karma, jonka keulahahmona toimii laulusolisti Herra Ylppö. Vuosittain heinäkuussa yhtye järjestää Karmarock-rockfestivaalit. Muita Harjavallassa järjestettyjä musiikkifestareita ovat Metalliaurinko ja Valtarock. Myös vaihtoehtorockyhtye Lapko on Harjavallasta.

Idolsin toisella tuotantokaudella toiseksi sijoittunut Katri Ylander on kotoisin Harjavallasta.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiittenharjun ankkurihissi ja K-43- ja K-64-mäkihyppymäet.

Harjavallan Hiittenharjun hiihto- ja ulkoilukeskuksessa on mm. uimahalli, hyppyrimäkiä ja laskettelurinne.

Harjavallan Pallo (HaPo) on 1950 perustettu Harjavallassa toimiva jalkapalloilun erikoisseura[18]. Parhaimmillaan HaPo on esiintynyt neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Kolmosessa, jossa seura pelasi edellisen kerran 2000-luvun alkuvuosina.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emil Cedercreutzin museo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Harjavallan tärkeimmistä nähtävyyksistä on Emil Cedercreutzin museo ja taiteilijakoti. Se esittelee kuvanveistäjä-siluettitaiteilija Emil Cedercreutzin omaa tuotantoa sekä hänen keräämäänsä taidetta ja kansatieteellistä esineistöä.

Hiidenkiukaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjavallassa on noin sata hiidenkiuasta eli muinaista hautaröykkiötä.[19] Hiidenkiukaiden perusteellisissa arkeologisissa tutkimuksissa niistä on löydetty muun muassa kivi- ja pronssikirveitä, saviastianpaloja ja hiontakivipaasia.[19]

Harjavallan vanha kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Harjavallan vanha kirkko

Harjavallan järjestyksessä toinen puukirkko rakennettiin alun perin vuonna 1750 ja uudistettiin G.T. Chiewitzin suunnitteleman mukaan täydellisesti vuonna 1870. Kirkko on muodoltaan satulakattoinen tornillinen pitkäkirkko, jonka pitkillä sivuilla ovat päärakennusta matalammat kylkirakennukset. Kirkkoa on sittemmin 1900-luvulla korjailtu useaan otteeseen. Kirkon pinta-ala on 290 neliömetriä ja siellä on istumapaikat 340 ihmiselle. Kellotapulissa olevissa kahdessa kellossa on vuosiluvut 1688 ja 1740.

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liike-elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjavallan suurteollisuuspuistossa toimii Boliden Harjavalta Oy:n kuparisulatto ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelinjalostamo sekä useiden niiden toimintaa palvelevien yritysten muodostama teollisuuskombinaatti.

Kaupungissa on kaksi hotellia: aivan keskustassa Hotelli Marilyn ja hieman kauempana Hotelli Hiittenharju, jonka yhteydessä on myös ruoka- ja tanssiravintola.

Etäisyydet muihin lähistön kaupunkeihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 29.8.2009.
  6. a b c d e f Kaukamaa, L. I.: Maatalouspitäjästä teollisuusyhdyskunnaksi. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
  7. Harjavalta info Harjavallan kaupunki. Viitattu 4.7.2008.
  8. Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, s. 57-100. julkaisusta Satakunta VII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1926. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 28.1.2012).
  9. a b c d Harjavalta-nimen historiaa Harjavallan kaupunki.
  10. Meinander, C.F.: Hiittenkiukaista. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
  11. Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, s. 57-100. julkaisusta Satakunta VII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1926. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 28.1.2012).
  12. a b Jokipii, Mauno: Harjavallan pitäjän synnystä. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
  13. Jokipii, Mauno: Kokemäenjoen toekalastuksesta. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
  14. Kaukamaa, L. I.: "Myötä menee niinkuin Torttilan markkinat". Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
  15. Karinen, Aarne: Piirteitä kunnallisesta historiasta kuntakokousten ajalta. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
  16. Siura, Iida: Harjavallan lainakirjaston vaiheita. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  18. Harjavallan pallon 40-vuotishistoriikki Viitattu 24.6.2013.
  19. a b Harjavallan kaupunki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]