Jämijärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jämijärvi
Jämijärvi.vaakuna.svg Jämijärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.jamijarvi.fi
Sijainti 61°49′10″N, 22°41′30″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 224,34 km²
282:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 214,35 km²
– sisävesi 9,99 km²
Väkiluku 1 989
277:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 9,28 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 59,7 %
– yli 64-v. 25,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,3 %
– muut 0,7 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Esa Ala-Karvia

Jämijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 989 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 224,34 km2, josta 9,99 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 9,28 asukasta/km2. Jämijärven naapurikunnat ovat Ikaalinen, Kankaanpää ja Parkano. Jämijärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1965.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan Jämijärvellä olleen 15 taloa. Pitkäniemi vanhimpana, toiseksi vanhimpana Soini. Seurakunnallisesti Jämijärvi kuului alkujaan Hämeenkyröön, mutta joutui Ikaalisten yhteyteen sen erottua Hämeenkyröstä vuonna 1641. Saarnahuonekunnaksi Jämijärvi tuli 1852 ja omaksi epäviralliseksi kunnakseen vuonna 1899, mutta ero Ikaalisista toteutui vuonna 1908. Jämijärven itsenäisyyden takana oli Pitkäniemen kylästä Niemen talosta Taavetti Niemi ja muutamia muita sen aikaisia talollisia. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema puukirkko valmistui vuonna 1860. Jämijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä. He tulivat rautateitse Jämijärvelle 1946. Siirtoväelle tehtiin 27 taloa Jämijärvelle, enimmäkseen Tykköön seudulle.[6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärven maanpinta sijaitsee Suomen mittakaavassa keskimäärin varsin korkealla merenpinnasta. Maisemakuvaa hallitsee Hämeenkangas, jota pitkin kulkee ikivanha, maisemiltaan erämaisena säilynyt Kyrönkankaantie. Kunnan alueella sijaitseva Soininharju on 185,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Harjulla on myös muutama syvä suppa eli "vati" ja pohjoisrinteellä suuri Kylmänmyllynlähde. Kunnan alueella sijaitsevan Jämijärven pinta on puolestaan 100,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Sokkeloisen järven pinta-ala on vajaat 8,8 neliökilometriä, mutta siinä on rantaviivaa peräti 91 kilometriä. Kauniista maisemistaan tunnettuun Jämijärveen laskevat Nauris- sekä Palojoki ja järveltä pois virtaa Kyrösjärveen laskeva Jyllinjoki.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärven poikki kulkee Porin ja Haapamäen välinen rautatie, jolla on vielä lähinnä sotaharjoitusaikoihin sijoittuvaa satunnaista liikennettä Parkanon ja Niinisalon Tykistöprikaatin välillä. Entinen Jämijärven asema on lähellä Tykköön kylää noin viiden kilometrin päässä kirkonkylästä. Kunnan pohjoisosan halki kulkee valtatie 23, mutta kunnalle tärkeämpi on kirkonkylän kautta menevä Kankaanpään ja Ikaalisten välinen seututie 261. Jämijärven kirkonkylästä on matkaa Kankaanpäähän 20 kilometriä, Poriin 75 kilometriä, Parkanoon 32 kilometriä, Ikaalisiin 22 kilometriä ja Tampereelle 70 kilometriä.

Jämijärven lentokenttä oli 1930-luvulta 1960-luvun alkuun Suomen merkittävin purjelennon keskus ja se on edelleen neljän Suomen suosituimman purjelentokeskuksen joukossa. Vuosittain siellä järjestetään myös nk. experimental-lentokoneiden Fly-in. Jämijärvellä tapahtui 20. huhtikuuta 2014 vakava lento-onnettomuus, jossa kuoli kahdeksan henkilöä.[7]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärvellä oli vuonna 2004 Jämi-Jukola -suunnistustapahtuma.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Jämijärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 506
1985
  
2 430
1990
  
2 421
1995
  
2 399
2000
  
2 308
2005
  
2 183
2010
  
2 041
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palokoski, Suurimaa, Tykköö, Korvenkylä, Vihu, Ruupanperä, Kontti, Pitkäniemi, Kuusijoenkylä ja Jämi.[9]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärvellä toimii evankelisluterilainen Jämijärven seurakunta[10].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Jämijärven Helluntaiseurakunta.[11]

Kuuluisia jämijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyyksiä kaupungeista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • (toim.) Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela: Suomenmaa 2, s. 396-400. Porvoo: WSOY, 1968.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
  6. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  7. Poliisi vahvistaa: Kahdeksan kuollutta Jämijärvellä 20.4.2014. Yle.fi.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. http://www.jamijarvi.fi/matkailu/nahtavyydet/kylat/
  10. Jämijärven seurakunta Jämijärven seurakunta. Viitattu 11.11.2012.
  11. Jämijärven Helluntaiseurakunta Jämijärven Helluntaiseurakunta. Viitattu 11.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jämijärvi.