Georg Theodor von Chiewitz
Georg Theodor Policron von Chiewitz (5. lokakuuta 1815 Tukholma, Ruotsi – 28. joulukuuta 1862 Turku, Suomi) oli ruotsalaissyntyinen arkkitehti, joka teki uransa pääosin Suomessa. Hän muutti Ruotsista Suomen Turkuun vuonna 1851 ja työskenteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina vuosina 1852–1860 ja Turun kaupunginarkkitehtina vuodesta 1860 kuolemaansa 1862 asti.[1][2]
G. T. von Chiewitzin tunnetuimpia töitä on uusgotiikkaa edustava Suomen ritarihuoneen rakennus Helsingissä. Lisäksi hän muun muassa suunnitteli Porin kaupungin uuden, paloturvallisuuteen tähtäävän empireasemakaavan vuonna 1852. Myös huomattava osa Forssan tehdasalueiden vanhemmasta rakennuskannasta sekä Someron kirkko ja Loviisan kirkko ovat Chiewitzin käsialaa.[1][3] Uudessakaupungissa Chiewitz suunnitteli kaupungin asemakaavan sekä uuden kirkon.[4]
Chiewitz opiskeli tekniikkaa ja valmistui arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiasta, minkä jälkeen hän toimi piirtäjänä ja työnvalvojana Nyköping Mekaniska Verkstadissa 1832–1833. Ruotsin laivaston mekaanikkokunnassa hän matkusti muun muassa Kreikkaan kaksi vuotta kestäneellä matkalla. Hän avusti keksijä John Ericssonia Lontoossa 1837–1838 ja tutustui siellä uuteen rautateiden ja siltojen rakennetekniikkaan. Vuonna 1839 hän työskenteli rationalistiteoreetikko ja arkeologi César Dalyn kanssa Pariisissa, mistä hän luultavasti sai vaikutteita myöhempiin rationaalisiin, koristelemattomiin sisätiloihinsa. Vuonna 1840 Chiewitz palasi Tukholmaan, jossa hän toimi rautatie- ja sillanrakentajana sekä Taideakatemian opettajana. Hän ajautui vaikeuksiin yritystoiminnassaan vuonna 1851 viedessään kiskonauloja Saksaan. Vararikon vuoksi hän muutti Suomeen. Hän työskenteli Turussa lääninarkkitehtina 1852–1860. P. J. Gylich erosi Turun kaupunginarkkitehdin virasta vuonna 1859, ja Chiewitz valittiin seuraavana vuonna hänen tilalleen.[2]
Sisällysluettelo |
Töitä[muokkaa]
- Villa Roma, 1850, Ruissalo
- Porin asemakaava, 1852
- Villa Haga, 1853, Ruissalo
- Nuutajärven tehdasalueen asemakaava, 1955, Urjala
- Maarianhaminan asemakaava, 1855
- Uudenkaupungin asemakaava, 1856
- Uudenkaupungin uusi kirkko, 1858-63
- Someron kirkko, 1859
- Keski-Porin kirkko, 1859-63
- Ruotsalainen teatteri, 1860, Helsinki
- Suomen Ritarihuone, 1862, Helsinki
- Loviisan raatihuone, 1862
- Loviisan kirkko, 1863-65
- Ravintola Pinellan laajennus, 1870-luku, Turku
- osia Forssan tehdasalueesta
Lähteet[muokkaa]
- Svenskt biografiskt handlexikon – Chiewitz, Georg Theodor Policron (Runeberg.org) (ruotsiksi)
- Riitta Nikula: ”Theodor Chiewitz ja uusgotiikka”, Suomen arkkitehtuurin ääriviivat, s. 78-80. Keuruu: Otava, 2005. ISBN 951-1-20141-7.
- Ringbom, Sixten: ”Uusgotiikka, teollisuusarkkitehtuuri ja uusrenessanssi”, Suomen taiteen historia keskiajalta nykyaikaan. Helsinki: Schildts, 1998. ISBN 951-50-0920-0.
- Nuutajärven lasitehtaan alue Museoviraston sivuilla
Viitteet[muokkaa]
- ↑ a b Chiewitz, Georg Svenskt biografiskt handlexikon. Runeberg.org. Viitattu 6.12.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b Ringbom s. 153–154
- ↑ Museovirasto – Rekisteriportaali – Loviisan kirkko Viitattu 24.1.2010.
- ↑ Juuti, Ville: Lääninarkkitehti Chiewitz tunnetaan Uudessakaupungissa. Uudenkaupungin Sanomat, 7.4.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Georg Theodor von Chiewitz Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Chiewitz Suomen elinkeinoelämän keskusarkiston sivuilla
- Nordisk familjebok (Runeberg.org) (ruotsiksi)
