Riilahden kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riilahden kartano Raaseporin Bromarvissa.
Kuvitus Rilalahdesta Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Riilahden kartano (ruots. Rilax gård) on Raaseporin Bromarvissa sijaitseva aateliskartano.[1][2][3]

Riilahden nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1437. Vuodesta 1647 alkaen se oli säteri. Kartanon omistajia ovat olleet Arvid Stålarm, Axel Oxenstierna sekä Körningin suku.[4] Vuodesta 1725 lähtien kartano on yhtä keskeytystä lukuun ottamatta ollut Aminoffin suvun hallussa.[5] Kartanossa syntyi muun muassa kenraalimajuri, kreivi Johan Fredrik Aminoff vuonna 1756.[6]

Johan Fredrik Aminoff ja Johan Albrecht Ehrenström suunnittelivat kartanorakennuksen luonnoksen.[7] Arkkiatri Gabriel von Bonsdorffia konsultoitiin kartanon suunnittelussa.[7] Kartanon nykyisen päärakennuksen viimeisteli ja suunnitteli Pehr Granstedt, ja se on rakennettu vuosina 1803–1806. 1850-luvulla kartanon pääräkennusta laajennettiin arkkitehti Georg Theodor Chiewitzin suunnittelemalla siivellä.

Kartanoa ympäröi samalta ajalta oleva englantilainen puisto. Puisto on osittain säilynyt ja siellä kasvaa jaloja lehtipuita. Lisäksi sinne on istutettu pyökkejä. Nykyisin pyökit lisääntyvät alueella luontaisesti. Se on ainoa Manner-Suomen paikka, jossa pyökki lisääntyy luonnollisesti.[8][9]

Kartanon viereisellä merialueella, Gloppetin selällä, käytiin suuren Pohjan sodan aikana 1714 Riilahden meritaistelu.

Keisari Aleksanteri II pystytytti sen muistoksi vuonna 1870 graniittiristin, ja 1928 pystytettiin toinen muistomerkki.[4]

Riilahden omistajalla, kreivi Adolf Aminoffilla oli kolme pyyntöä ensimmäisen muistomerkin yksityiskohdiksi. Ensimmäinen pyyntö koski sitä, että muistomerkki kunnioittaa kaikkia sodassa kuolleita. Toisen pyynnön mukaan muistomerkki ei saisi muistuttaa ortodoksi- eikä latinalaisristiä, vaan ristin tuli olla uskonnollisesti puolueeton. Kolmantena pyyntönä oli se, että muistomerkin teksti olisi sekä ruotsin ja venäjän kielellä.[10]

Suomen vesillä kesällä 1884 purjehtiessaan keisarillinen huvipursi saattueineen ankkuroitui taistelupaikalle. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III vieraili tuolloin kartanolla.[11] Kreivi Adolf Aminoff toimi vierailun isäntänä.

Keisari Nikolai II purjehti Standard-huvialuksellaan Riilahden meritaistelun paikalle vuonna 1907. Nikolai vieraili samassa yhteydessä Riilahden kartanolla.[12]

Ruotsin kuningas Kustaa V suoritti valtiovierailun Suomeen vuonna 1925. Samassa yhteydessä Ruotsin laivaston Vidar-hävittäjä vieraili muistomerkin luona.[13]

Toinen muistomerkki valmistui kreivi Johan Fredrik Adolf Aminoffin aikana vuonna 1928. Se on omistettu kontra-amiraali Nils Ehrenskiöldille ja hänen miehistölleen. Ehrenskiöld toimi Ruotsin laivaston komentajana Riilahden taistelun aikana.[13]

Venäjän keisareista Pietari Suuri, Aleksanteri III ja Nikolai II ovat vierailleet kartanossa.[14] Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim vieraili kartanolla.[15] Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen vieraili kartanossa maakuntamatkallaan.[14]

Kartanon alueella kasvatetaan herefordkarjaa, järjestetään juhlia ja kokouksia, vuokrataan loma-asuntoja ja mökkejä, harrastetaan erävaelluksia, kalastetaan, retkeillään ja harrastetaan maastoratsastusta.[16][17][18][19][20] Billnäsin Ratsastuskeskuksen hevoset siirretään Riilahteen kesän ajaksi.[19] Tilalla harrastetaan este- ja kouluratsastusta.[19] Vuonna 2019 julkaistun hiilihyvityslaskelmatutkimuksen mukaan Riilahden kartano on Suomen ensimmäinen tila, joka tuottaa hiilineutraalia hereford-luomunaudanlihaa.[21][22]

  • Riilahden kartanon päärakennus ja englantilainen puutarha.
  • Riilahden kartanon sali. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I:n ja Ruotsin kuningas Kustaa III:n muotokuvat koristavat huonetta.
  • Riilahden kartanon huvimaja kuvattuna vuonna 1906.
  • Kenraalimajuri, presidentti, salaneuvos, Turun akatemian varakansleri, Suomen asiain komitean jäsen, kreivi Johan Fredrik Aminoff asui Riilahden kartanossa.
  • Riilahden kartano ja englantilainen puisto kuvattuna vuonna 1910.
  • Riilahden kartanon salonki.
  • Riilahden kartanon englantilainen puisto.
  • Riilahden kartanon päärakennus.
  • Riilahden kartanon alueelta löytyy Venäjän keisari Aleksanteri II:n pystyttämä graniittiristi Riilahden meritaistelun kunniaksi. Muistomerkki pystytettiin vuonna 1870 ja toinen muistomerkki vuonna 1928.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kartanot Muuka.Com. Viitattu 25.6.2020.
  2. ↑ Riilahden kartano - Rilax gård Visit Raseborg. Viitattu 22.10.2023.
  3. ↑ Kartanot – Bromarv – En skärgårdsby i Västranyland bromarv.fi. Viitattu 22.10.2023.
  4. ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja osa 7, palsta 483.
  5. ↑ Tammisaari – Riilahden kartano, puisto ja kulttuurimaisema Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Viitattu 25.6.2020.
  6. ↑ Aminoff, Johan Fredrik. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 25.6.2020.
  7. ↑ a b Charlotta Wolff: Johan Fredrik Aminoff - Kustaviaani kahdessa valtakunnassa. Otava, 2022.
  8. ↑ Kartano Riilahden kartano – Rilax Gård. Viitattu 25.6.2020.
  9. ↑ Pyökki | ammattilehti.fi www.ammattilehti.fi. Viitattu 22.10.2023.
  10. ↑ Ilkka Linnakko & Risto Pekkanen: Riilahden taistelu 1714. Helsinki: AtlasArt, 2014.
  11. ↑ Nyfiken på Rilax gård i Bromarv? Nyutgiven bok ger inblick i hur adel och torpare har levt under sekler av krig, fred, vardag och fest svenska.yle.fi. Viitattu 29.11.2022. (ruotsiksi)
  12. ↑ Jorma Tuomi-Nikula & Päivi Tuomi-Nikula: Keisarit kesälomalla Suomessa. Jyväskylä: Atena, 2002.
  13. ↑ a b Linnakko, Ilkka: Riilahden taistelu 1714. AtlasArt, 2014.
  14. ↑ a b Kummitusratsastuksella pyökkimetsässä – Riilahden kartano Bromarvissa on sekoitus harvinaista luontoa ja historiaa yle.fi. Viitattu 16.7.2022.
  15. ↑ Kummitusratsastuksella pyökkimetsässä – Riilahden kartano Bromarvissa on sekoitus harvinaista luontoa ja historiaa yle.fi. Viitattu 17.7.2022.
  16. ↑ Kartano Rilax Gård - Laatulihaa suoraan tilalta. Viitattu 29.10.2023.
  17. ↑ Luomulihaa tilalta Rilax Gård - Laatulihaa suoraan tilalta. Viitattu 29.10.2023.
  18. ↑ Mökkivuokraus Rilax Gård - Laatulihaa suoraan tilalta. Viitattu 29.10.2023.
  19. ↑ a b c Ratsastus Rilax Gård - Laatulihaa suoraan tilalta. Viitattu 29.10.2023.
  20. ↑ Kokoukset ja juhlat Rilax Gård - Laatulihaa suoraan tilalta. Viitattu 29.10.2023.
  21. ↑ Isot lihatalot pyrkivät kohti hiilineutraalia naudanlihaa – Pieni suomalaistila antaa metsän kasvaa ja kertoo jo korvaavansa karjan päästöt Yle Uutiset. 18.11.2019. Viitattu 7.12.2022.
  22. ↑ Niina Jormalainen: Hiilineutraalia lihaa? Liha ja ruoka. 6.10.2021. Arkistoitu 5.2.2023. Viitattu 7.12.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Riilahden_kartano&oldid=22304827”