Luvia
Wikipedia
| Luvia | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.luvia.fi | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Satakunnan maakunta | ||||
| Seutukunta | Porin seutukunta | ||||
| Perustamisvuosi | 1870 | ||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi - meri |
861,22[1] km² 169,06 km² 2,48 km² 689,68 km² |
||||
| Väkiluku - väestötiheys |
3 331[2] (29.2.2008) 19,7 as/km² |
||||
| Kunnallisvero | 18,00 % (2008) | ||||
| Kunnanjohtaja | Kari Ojalahti | ||||
Luvia on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnan pinta-ala on 861,22 km², josta sisävesistöjä 2,48 km². Kunnassa asuu 3 331 ihmistä ja väestöntiheys on 19,7 asukasta/km².
Luvian naapurikunnat ovat Eurajoki, Nakkila ja Pori.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Luvian kunta on perustettu 1870. Luviasta kuitenkin löytyy mainintoja jo keskiajoilta lähtien, näissä teksteissä yleensä mainitaan Sassilankylä. Luvian seurakunta oli 1900-luvun alkuun asti Eurajoen kappeliseurakunta, josta se itsenäistyi 1901.
Purjelaivakaudella Luvia oli Suomen merkittävimpiä laivanrakennuspaikkakuntia. Rakennetut venetyypit vaihtelivat pienistä scyllistä jopa suuriin fregatteihin. Nykyään Luvialla on yksi pieni veneveistämö Lankoorissa. Laitakarissa perinnelaivayhdistys rakentaa Kaljaasi Ihanaa pyrkien käyttämään perinteisiä menetelmiä.
Suurin osa Luviasta on entistä merenpohjaa. 1800-luvulla Laitakarin ja Hanninkylän välinen Luvianlahti kuivattiin ja näin syntyi monta neliökilometriä peltoaluetta. Peltoaukea/lahti on vielä nähtävissä Laitakarin-Hanninkylän välisellä tiellä, sillä sille ei ole aktiivisesti rakennettu asuinaluetta.
Suomen ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin Luvialle vuonna 1871. Nykyisin seurakuntaa ei enää ole.
Kieltolain aikana Luvia oli merkittävä alue viinan salakuljetuksessa. Virolaiset laivat seilasivat kauas Luvian edustalle josta sitä moottoriveneillä salakuljetettiin mm. Aspiskerin saaren kautta muualle Satakuntaan.
[muokkaa] Nähtävyydet
Luvian tärkeimmät nähtävyydet ovat Josef Stenbäckin suunnittelema paikallisesta punaisesta hiekkakivestä rakennettu kirkko vuodelta 1910, kotiseutumuseo, Knapernummen ampumahaudat, Luvian saaristo, Säpin majakka ja Laitakarin venesatama, jossa rakennetaan perinteisin menetelmin kaljaasi Ihanaa.
[muokkaa] Kulttuuri
Luvian Nuorisoseura ry. on tuottanut vuodesta 2001 lähtien vuosittain täysimittaisia musikaaleja seurojentalo Tasalassa: Sound of Music, My Fair Lady, Viulunsoittaja katolla, Grease, Piukat paikat, West Side Story ja Myrskyluodon Maija. Vuoden 2007 tuotantoa Myrskyluodon Maijaa esitettiin heinäkuussa 2007 myös Oura-oopperan lavalla Merikarvian Krookassa. Luvian Nuorisoseura ry:n musikaalien musiikkia ovat olleet johtamassa Juha Järvinen, Eeva Kontu ja Anu Lainio. Kuusi ensimmäistä musikaalia ohjasi yliopettaja Kyllikki Staff. Hänen jälkeensä ohjaajana jatkoi Ari-Pekka Söderdahl.
Luvialaisten juhlien vakioesiintyjä on yli 40 laulajan Luvian Mieskuoro.
Luvia Seor on paikkakunnan murteeseen ja historiaan erikoistunut kotiseutuyhdistys.
Vuosittain toistuvista kulttuuritapahtumista suurin on Luvialaiset kesäjuhlat heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tapahtumaa on järjestänyt yli 30 vuoden ajan LC Luvia ry.
[muokkaa] Urheilu
Luvialainen urheiluseura Luvian kiekko -82 on voittanut kolme kertaa ringeten Suomen mestaruuden, vuosina 2004, 2005 ja 2007.
[muokkaa] Koulutus
Luvialla sijaitsee ala- ja yläaste Hanninkylällä. Luvian pienet kyläkoulut Niemen- ja Peränkylässä saatiin pelastettua lakkautukselta hajauttamalla 3.-4. luokan oppilaat näihin kouluihin. Lukion ja ammattikoulun luvialaiset käyvät pääsääntöisesti joko Porissa, Raumalla tai Eurajoella.
[muokkaa] Kylät
Hanninkylä, Korvenkylä, Lemlahti, Luodonkylä, Löytty, Mikola, Niemenkylä, Peränkylä, Sassila, Sittlahti, Väipäre, Lankoori
[muokkaa] Tunnettuja luvialaisia
- Marjo Heino-Fihlman, Taiteilija
- Vesa Puttonen, Kauppatieteiden tohtori
- Juha Järvinen
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 16.3.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.3.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Eura - Eurajoki - Harjavalta - Honkajoki - Huittinen - Jämijärvi - Kankaanpää - Karvia - Kiikoinen - Kiukainen - Kokemäki - Köyliö - Lappi - Lavia - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Noormarkku - Pomarkku - Pori - Rauma - Siikainen - Säkylä - Ulvila - Vampula |
| Entiset kunnat Ahlainen - Hinnerjoki - Honkilahti - Kauvatsa - Keikyä - Kodisjoki - Kullaa - Porin mlk - Rauman mlk |

