Luvia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Luvia
Luvia.vaakuna.svg Luvia.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.luvia.fi
Sijainti 61°21′40″N, 021°37′30″EKoordinaatit: 61°21′40″N, 021°37′30″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Perustettu 1870
Pinta-ala ilman merialueita 171,54 km²
280:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 861,20 km²
131:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 169,07 km²
– sisävesi 2,47 km²
– meri 689,66 km²
Väkiluku 3 348
223:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 19,80 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 18,3 %
– 15–64-v. 59,9 %
– yli 64-v. 21,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 20,50 %
193:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Kari Ojalahti
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.

7
7
5
1
1

Luvia on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 348 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 861,20 km2, josta 2,47 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 19,80 asukasta/km2.

Luvian naapurikunnat ovat Eurajoki, Nakkila ja Pori.

Luvian vaakunan on suunnitellut Heikki Hermonen, ja se on vahvistettu vuonna 1954.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvian kunta on perustettu 1870. Luviasta kuitenkin löytyy mainintoja jo keskiajoilta lähtien, näissä teksteissä yleensä mainitaan Sassilankylä. Luvian seurakunta oli 1900-luvun alkuun asti Eurajoen kappeliseurakunta, josta se itsenäistyi 1901.

Purjelaivakaudella Luvia oli Suomen merkittävimpiä laivanrakennuspaikkakuntia. Rakennetut venetyypit vaihtelivat pienistä scyllistä jopa suuriin fregatteihin. Nykyään Luvialla on yksi pieni veneveistämö Lankoorissa. Laitakarissa perinnelaivayhdistys rakensi kaljaasi Ihanan käyttäen perinteisiä menetelmiä. Ihana valmistui 2011.

Suurin osa Luviasta on entistä merenpohjaa. 1800-luvulla Luodonkylän ja kirkonkylän välinen Luvianlahti kuivattiin ja näin syntyi yli 1000 hehtaaria peltoaluetta. Peltoaukea/lahti on vielä nähtävissä Kuivalahden ja Luvian keskustan välisellä tiellä, sillä sille ei ole aktiivisesti rakennettu asuinaluetta.

Suomen ensimmäinen suomenkielinen baptistiseurakunta perustettiin Luvialle vuonna 1871. Nykyisin seurakuntaa ei enää ole. Ruotsinkielisiä seurkaunta oli sitä ennen perustettu Föglöön sekä Pietarsaareen.[7]

Kieltolain aikana Luvia oli merkittävä alue viinan salakuljetuksessa. Virolaiset laivat seilasivat kauas Luvian edustalle josta sitä moottoriveneillä salakuljetettiin mm. Aspiskerin saaren kautta muualle Satakuntaan.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säpin majakka.
Luvian kirkko sijaitsee keskellä kirkonkylää.

Luvian tärkeimmät nähtävyydet ovat Josef Stenbäckin suunnittelema paikallisesta punaisesta hiekkakivestä rakennettu kirkko vuodelta 1910, kotiseutumuseo, Knapernummen ampumahaudat, Luvian saaristo, Säpin majakka ja Laitakarin venesatama, jossa rakennettiin perinteisin menetelmin kaljaasi Ihana.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvian Nuorisoseura ry. on tuottanut vuodesta 2001 lähtien vuosittain täysimittaisia musikaaleja seurojentalo Tasalassa: Sound of Music, My Fair Lady, Viulunsoittaja katolla, Grease, Piukat paikat, West Side Story, Myrskyluodon Maija, Peter Pan, Enkeleitä Broadwaylla ja Evita. Vuoden 2007 tuotantoa Myrskyluodon Maijaa esitettiin heinäkuussa 2007 myös Oura-oopperan lavalla Merikarvian Krookassa. Luvian Nuorisoseura ry:n musikaalien musiikkia ovat olleet johtamassa Juha Järvinen 3 kertaa, Eeva Kontu 3 kertaa, Anu Lainio kerran ja Ismo Rinne 2 kertaa. Kuusi ensimmäistä musikaalia ohjasi yliopettaja Kyllikki Staff. Hänen jälkeensä ohjaajana jatkoi kahden musikaalin verran Ari-Pekka Söderdahl. Kyllikki Staff palasi ohjaajaksi syksyllä 2008 työstämään musikaalia Enkeleitä Broadwaylla esitettäväksi vuoden 2009 alussa.

Luvialaisten juhlien vakioesiintyjä on yli 40 laulajan Luvian Mieskuoro.

Luvia Seor on paikkakunnan murteeseen ja historiaan erikoistunut kotiseutuyhdistys.

Vuosittain toistuvista kulttuuritapahtumista suurin on Luvialaiset kesäjuhlat heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tapahtumaa on järjestänyt yli 30 vuoden ajan LC Luvia ry.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvialainen urheiluseura Luvian Kiekko -82 on voittanut kolme kertaa ringeten Suomen mestaruuden, vuosina 2004, 2005 ja 2007. Yleisseura Luvian Vedon harrastetuin laji on jalkapallo. LuVe:lla on miesten joukkueet Nelosessa ja Vitosessa.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvialla sijaitsee yhtenäinen peruskoulu (luokat 1–9) Kirkonkylässä (Sittlahdessa). Luvian pienet kyläkoulut Niemen- ja Peränkylässä on hallinnollisesti lakkautettu, mutta niiden tiloihin on hajautettu kaikki kunnan 3.–4. luokan oppilaat. Lukion ja ammattikoulun luvialaiset käyvät pääsääntöisesti joko Porissa, Raumalla tai Eurajoella.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Luvian väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 293
1985
  
3 405
1990
  
3 409
1995
  
3 403
2000
  
3 323
2005
  
3 325
2010
  
3 322
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvialla on 11 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[9]

Näistä Sitlahti on Luvian kirkonkylä. Luvian kulmakuntia tai asutuskyliä ovat lisäksi Lankoori (Långör)[10], Murro (Fallet)[10] ja Määrvuori.

Tunnettuja Luvialla syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitakari Luvialla.
Laitakari Luvialla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 17.1.2010.
  6. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165. Otava 1979, Helsinki.
  7. [1], Baptismin tulosta Suomeen, (ruotsiksi).
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 118. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  10. a b c d e f g h i j Waldenström Stellan: Luvias svenska ortnamn och bebyggelsehistoria, ISBN 978-952-93-0441-7, printed Kehitys Oy, Pori 2012
  11. Svenska ortnamn i Finland 2013. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.1.2014. ruotsi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]