Pietarsaari

Pietarsaari Jakobstad
vaakuna	sijainti
www.pietarsaari.fi
Sijainti	63°40′30″N, 22°42′15″E
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Pietarsaaren seutukunta
Perustettu	1652
Pinta-ala ilman merialueita	91,83 km² 310:nneksi suurin 2013
Kokonaispinta-ala	396,35 km² 243:nneksi suurin 2013
– maa	88,41 km²
– sisävesi	3,42 km²
– meri	304,52 km²
Väkiluku	19 657 57:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	222,3 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	16,4 %
– 15–64-v.	61,7 %
– yli 64-v.	21,8 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	38,5 %
– ruotsinkielisiä	56,1 %
– muut	5,4 %
Kunnallisvero	21,25 % 16:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Mikael Jakobsson
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012  • RKP  • SDP  • muut  • Vas.  • KD  • Kesk.  • Kok.	18 10 4 4 4 2 1

Pietarsaari (ruots. Jakobstad) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Pohjanmaan rannikolla. Kaupungin pinta-ala on 396,35 km², josta 304,52 km² on merialueita ja 3,42 km² sisävesiä. Kaupungissa asuu 19 657 ihmistä, ja sen väestöntiheys on 222,3 asukasta/km².

Pietarsaaren naapurikunnat ovat Luoto, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy, lähellä sijaitsee myös Kokkola.

Kaupunki on kaksikielinen: 56 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 39 prosenttia suomea.

Historia

Ajanlaskumme alussa oli koko nykyisen Pietarsaaren alue veden peittämä. Vasta toisen vuosituhannen alussa alkoi osia tästä alueesta pistää esiin merenpinnan alta. Ensimmäiset Pietarsaaren alueen kohdat, jotka kohosivat merenpinnan yläpuolelle, ovat Myllymäellä, Jakobstads gymnasiumin paikkeilla ja Kirkkorannalla Käräjätalonkadulla. Pietarsaaren alue liittyi mantereeseen vasta 1500-luvulla.

Pietarsaaren emäpitäjä Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.

Pietarsaaren kirkko

Kuningatar Kristiina antoi 19. kesäkuuta 1652 kreivi Jakob De la Gardielle luvan perustaa uusi kaupunki Pedersören pitäjään. Tämä kuitenkin kuoli pian. De la Gardien leski Ebba Brahe perusti kaupungin 27. lokakuuta 1652. Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi De la Gardien etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt Pedersöre-nimestä muotoutunut Pietarsaari. Tunnettu suomenruotsalainen nimistöntutkija professori Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että Pedersöre-nimen alkumuoto puolestaan on muinaissuomen Petrasaari tai Pedhrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.

Kaupungin vaakuna on saanut aiheensa De la Gardien sukuvaakunasta.

Kreivi Jacob De la Gardie syntyi Tallinnassa 30 kesäkuuta vuonna 1583 ja kuoli Tukholmassa 12. elokuuta vuonna 1652. De la Gardie oli myös sotapäällikkö ja hän johtikin Ruotsin armeijaa vuosina 1608–1613. De la Gardie sai lempinimekseen "Laiska-Jaakko", koska hänen johtamat joukot miehittivät Novgordia kuusi vuotta. Jacob De la Gardien vaimo Ebba Brahe syntyi 16. maaliskuuta 1596 Lejerholmissa. He saivat yhteensä 14 lasta, joista seitsemän kuoli nuorena. Ebba Brahe kuoli reilu 20 vuotta miehensä kuoleman jälkeen Tukholmassa, 5. tammikuuta vuonna 1674.

Kaupunki kasvoi aluksi hitaasti. Kasvua hidastivat viranomaisten tempoilevat päätökset. Vuonna 1680 maaherra Wrangel käski Pietarsaaren ja Raahen asukkaat muuttamaan Kokkolaan, Ouluun ja Uuteenkaarlepyyhyn. Myöhemmin päätös kuitenkin peruttiin. Myös sodat hidastivat kaupungin kasvua. Isovihan tuhot alueella 1700-luvun alkupuolella olivat maan suurimpia. Pietarsaari sai osittaisen tapulioikeuden vuonna 1765 ja täydellisen vuonna 1793. Seurauksena ulkomaankauppa ja laivanrakennus pääsivät vauhtiin. Tärkein vientitavara oli muiden Pohjanmaan rannikkokaupunkien tavoin terva.

Pietarsaari onkin perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. Merkittävin varustamosuku oli Malm. Laivanvarustaja Peter Malm omisti muun muassa Hercules-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844–1847. Suvun asunnossa sijaitsee nykyään Pietarsaaren kaupunginmuseo. Malm perusti myös höyrysahan vuonna 1859.

Skata

Pietarsaaren väkiluku ylitti 1000 henkeä 1800-luvun alussa ja 2000 henkeä vuosisadan toisella puoliskolla. Kaupunki paloi vuonna 1835. Krimin sodan aikana kaupungin kauppalaivasto tuhoutui täysin.

Kaupungin ensimmäinen satama sijaitsi nykyisten tupakkatehtaan rakennusten kohdalla. Nykyinen satama sijaitsee maan kohoamisen johdosta jo viiden kilometrin päässä keskustasta. Varustamot vastustivat aikanaan rautateitä, minkä seurauksena Tampereelta Ouluun kulkeva Pohjanmaan rata rakennettiin 15 kilometrin päähän kaupungista. Kaupungin rautatieasema sijaitsee edelleen Pännäisissä.

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804. Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria os. Malm. Runeberg muutti kaupungista Ouluun opiskelemaan kahdeksanvuotiaana.

Laivanrakennuksen lisäksi kaupungin historiaan liittyy sahateollisuus sekä tervan ja puutavaran laivaus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin tuli metalli- ja elintarviketeollisuutta, ja 1900-luvulla sellutehdas, joka on edelleen merkittävä työnantaja.

Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Norrmalm eli Skata koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt edelleen enimmäkseen ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin on muuttanut teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.

Työpaikat ja teollisuus

Strengbergin tupakkatehdas

Kaupungin suurin työnantaja on UPM-Kymmene Oyj:n paperi- ja sellutehdas, Wisapaper, joka sijaitsee aivan kaupungin pohjoispuolella lähellä satamaa. UPM-Kymmenen tehdas on kehittynyt Wilhelm Schaumanin vuonna 1896 perustamasta Alholman sahasta. Tämän lisäksi kaupungissa toimii edelleen huomattavaa veneveistämötoimintaa, suurimpana Swan-veneitä valmistava Nautor. Suurin osa erityisesti suuremmista purjeveneistä menee vientiin. Baltic yahctsin vuonna 2011 valmistunut Heteiros (projektinimi Panamax) on maailman suurin komposiitti purjevene. Muita merkittäviä työnantajia ovat Jaro, joka valmistaa ruostumatonta terästä, sekä Snellman, joka on tunnettu lihatuotteistaan. Oy Snellman Ab on perheyritys, joka perustettiin Pietarsaareen vuonna 1951.

Jo lopetettuja pietarsaarelaisia yrityksiä olivat Schaumanin omistama sikuritehdas, Strengbergin tupakkatehdas, sekä jäätelövalmistaja Sun Ice. Viimeksi mainitut yritykset ostettiin pois ja ajettiin alas 1990-luvun laman aikaan. Tupakkatehdas perustettiin vuonna 1762. Vuonna 1842 sen omistus siirtyi Philip Ulric Strengbergille ja V. L. Schaumanille. Tehtaalla oli parhaimmillaan 1900-luvun alkupuolella yli tuhat työntekijää. Tupakkatehtaan vanhat rakennukset ovat keskustan suurimmat, ja uusi kaupungintalo sijaitsee yhdessä näistä rakennuksista. Tupakkatehtaan pyöreä "kellopallo" on kaupungin symboleja.

Stockmannilla oli tavaratalo Pietarsaaressa vuosina 1967–1982. Autolauttayhteys Ruotsiin lakkasi verovapaan myynnin mukana. Ruotsinkielinen sanomalehti Jakobstads Tidning on ilmestynyt vuodesta 1898 ja vuodesta 2008 lähtien nimellä Österbottens Tidning. Kaupungissa ilmestyy myös suomenkielinen sanomalehti, Pietarsaaren sanomat.

Nähtävyyksiä

Pietarsaaren raatihuone

Pietarsaaren Musiikkitalo

Skata on Suomen suurin yhtenäinen puutalokaupunginosa. Se välttyi ainoana (muutamia kivitaloja lukuun ottamatta) kaupungin palolta 1840-luvulla. Kaupunginosa on suojeltu. Sen kadut ovat edelleen enimmäkseen hiekkapäällysteisiä.

Koulupuisto (Skolparken) on kaupungin keskustassa ruotsinkielisen lukion vieressä sijaitseva lähes tuhat eri kasvilajia käsittävä puisto. Se on Schauman-suvun lahjoittama. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli kasvitieteen harrastuksen tukeminen kaupungin kouluissa.

Vanha satama (Gamla Hamn) on keskustan vieressä sijaitseva satama-alue. Se toimii kaljaasi Jacobstads Wapenin, Pietarsaaren uusimman symbolin, kotisatamana. Satamassa sijaitsee telakka, jossa on viime vuosina kunnostettu kolmimastokuunari Vegaa. Siellä on myös uimaranta sekä vesipuisto nimeltä Fanta Sea.

Fäbodassa noin 8 kilometrin päässä keskustasta sijaitsee kilometrin pituinen hiekkaranta, leirintäalue, kesäravintola sekä useita luontopolkuja. Kaupungin varsinainen leirintäalue Svanen sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.

Nanoq on Suomen ensimmäinen arktinen museo. Se esittelee arktisen ja antarktisen alueen tutkimusta, luontoa, kansoja ja kulttuuria. Se sijaitsee myös Fäbodassa.

Sikurimuseo on Suomen ainoa sikurimuseo. Entisessä Sikuritehtaassa 1800-luvulta vierailija voi perehtyä sikurin valmistukseen, tutustua Wilhelm Schaumanin teollisen toiminnan alkujuuriin sekä kokea menneen teollisuustyön tunnelman. Kesäisin museolla Pietarsaaressa voi nauttia myös suomalaisten huippugraafikkojen taide-näyttelyistä ja muista tapahtumista.

Pedersören keskiaikainen kivikirkko on rakennettu 1300- tai 1400-luvulla ja uusittu vuosina 1787–1795.

J. L. Runebergiin liittyvät ns. Westmannin muorin tupa, jossa Runeberg oppi lukemaan, sekä ns. Runebergin tupa, jonka Runebergin isä rakennutti vuonna 1811 ja jonka kaupunkilaiset lahjoittivat kunnostettuna Runebergille itselleen vuonna 1851.

Pietarsaaren kesätapahtuma on nimeltään Jaakon päivät. Päivät ovat heinäkuussa Jaakon nimipäivän aikoihin ja kestävät noin viikon.

7 sillan saaristotie johtaa saaristoreittiä Luodon saarten kautta Kokkolaan, nimensä mukaisesti seitsemän sillan kautta.

Pietarsaarelaisia ilmiöitä

Puhekielessä yleinen nimitys kaupungille on Jeppis, joka tulee nimestä Jakobstad tai yhdistelmästä Jakobstad-Pietarsaari.

Pietarsaari tunnetaan erityisesti jalkapallosta. Pietarsaarelainen FF Jaro pelaa Veikkausliigassa. Kaupungin toinen miesten kansallisissa sarjoissa edustettu jalkapallojoukkue on JBK (Jakobstads Bollklubb), joka pelaa Kakkosessa. Naisten liigassa pelaa FC United (aikaisempi FF Jaron naisten joukkue). Perinteikäs urheiluseura on myös IF Drott. Jääkiekkoa pelaa Jeppis Hockey.

Pietarsaaressa perjantai- ja lauantai-iltaisin esiintyvä kortteliralli on huomattavan laajaa kaupungin koon huomioon ottaen. Siihen osallistuvat autot täyttävät pitkinä jonoina pääkadun kummatkin kaistat sekä kaupungin torin. Kortteliralli kokoaa nuorisoa laajalti erityisesti ympäröivältä ruotsinkieliseltä maaseudulta. Yritykset rallin hillitsemiseen eivät ole tuottaneet merkittäviä tuloksia, vaikka ralli onkin jonkin verran hiljaisempaa kuin 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Kaupungin kävelykatu on kuitenkin saanut alkunsa tätä kautta.

Pietarsaaren liikenneturvallisuus oli Suomen heikoin v. 2009, kun tarkastellaan liikenteessä vammautumisriskiä (Lähde: IS 13.1.2011).

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pietarsaaren väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			20 700
1985			20 458
1990			19 883
1995			19 939
2000			19 636
2005			19 521
2010			19 656
Lähde: Tilastokeskus.

Kaupunginosat

Kävelykatua keskustassa

Skata

Keskusta (Centrum) Pohjoisnummi (Norrmalm), Skata Itänummi (Östermalm) Länsinummi (Västermalm) Lontoo (London) Kittholma (Kittholmen) Luutavuori (Kvastberget) Ristikari (Korsgrundet) Leppäluoto, Alholma (Alholmen) Lapinneva (Lappfjärden) Kirkkoranta (Kyrkostrand)

Kivilös Ruusasholma (Rosasholmen) Kråkholma (Kråkholmen) Majaniemi (Bonäs) Oinaansaari Otsolahti (Björnviken) Karhusaari (Björnholmen) Kaskiniemi (Svedjenabba) Skutnäs Kisor Kytömäki (Sveden)

Vestersundinkylä (Vestersundsby) Kilisaari (Killingholmen) Permo Peders Etelänummi (Södermalm) Hietasalmi (Sandsund) Siikaluoto (Sikören) Läntelä (Västanpå) Pirilö Itälä (Östanpå)

Ystävyyskaupungit

Pietarsaaren ystävyyskaupungit ovat:

• Asker, Norja
• Birkerød, Tanska
• Bünde, Saksa
• Eslövin kunta, Ruotsi
• Garðabær, Islanti
• Jamestown, Yhdysvallat
• Jūrmala, Latvia
• Söderhamnin kunta, Ruotsi (kummikunta)

Lähteet

• Poutvaara, Matti: Suomen kaupungit sanoin ja kuvin. WSOY, Porvoo 1958.

Aiheesta muualla

• [1] sikurimuseo
• svenska.yle.fi/arkivet: Jakobstad
• Pietarsaaren kaupungin kotisivu

Pohjanmaan maakunnan kunnat

Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vöyri

Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vähäkyrö - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä