Skellefteå

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Skellefteå
Kuvia Skellefteåsta.
Kuvia Skellefteåsta.

Skellefteå

Koordinaatit: 64°45′N, 20°57′EKoordinaatit: 64°45′N, 20°57′E

Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Västerbottenin lääni
Maakunta Västerbotten
Kunta Skellefteån kunta
Pinta-ala
 – Maa 21,74 km²
Väkiluku 32 775
 – Tiheys 1 507,6 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]

Skellefteå (aikaisemmin suom. Helettilähde?) on entinen kaupunki ja nykyinen Skellefteån kunnan keskustaajama. Skellefteå sijaitsee Perämeren rannikon läheisyydessä Pohjois-Ruotsissa. Se kuuluu Västerbottenin lääniin ja Västerbottenin historialliseen maakuntaan.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skellefteån alueen läpi virtaava Skelleftejoki (joskus suom. Helettijokilähde?) oli aikoinaan rajajoki, jonka eteläpuolella asui helsinglantilaisia eli ruotsalaisia ja pohjoispuolella lappalaisia ja suomalaisia.[2] Alueen suomalaista väestöä kutsuttiin keskiaikaisissa kirjoituksissa kveeneiksi ja heidän maataan Kvenlandiksi, esimerkiksi Ottar Haalogalantilaisen kuvauksessa n. vuodelta 890 sekä islantilaisen Níkulás Bergssonin Leiðarvísir og borgarskipan -nimisessä kuvauksessa pohjoisen kansoista vuodelta 1157.[3] [4] [5] [6]

1400-luvulla Skellefteån alueen asukkaita yritettiin käännyttää kristityiksi, mutta turhaanlähde?. Norlantilaiset kääntyivät kristinuskoon vasta satoja vuosia myöhemmin, toisin kuin muualla Ruotsissa. Syy äkilliseen mielenkiintoon Skellefteån aluetta kohtaan oli ensisijaisesti lohi, jota tultiin kalastamaan alueelle.

Alueen vanhasta asutuksesta huolimatta Skellefteån kaupunki on Norlannin nuorimpia. Kaupungin perusti virallisesti kirkkoherra Nils Nordlander vuonna 1845. Vuonna 1967 kaupunkiin liitettiin Skellefteån maalaiskunta sekä Bureå, Byske ja Jörn. Kaupungin arvonimen Skellefteå menetti vuonna 1971, jolloin Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Skellefteån kuntaan tulivat kuulumaan vielä Burträsk ja Lövånger. Nykyinen Skellefteån kunta on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan paljon suurempi kuin entinen Skellefteån kaupunki.

Nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään Skellefteå on kehittynyt teollisuus- ja kaivoskaupungiksi ja monet vanhat puurakennukset ovat saaneet väistyä tiilitalojen tieltä. Kaupungin suurin työnantaja on kaivosyhtiö Boliden, joka työllistää noin 1 200 henkilöä.lähde? Skellefteåta kutsutaan joskus kultakaupungiksi (ruots. guldstaden) siellä kaivettavan kullan takia.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skellefteån taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
18 367
1965
  
23 899
1970
  
27 456
1975
  
29 353
1980
  
29 892
1990
  
31 051
1995
  
31 940
2000
  
31 742
2005
  
32 425
2010
  
32 775
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7] Skellefteå kasvoi yhteen Stämningsgårdenin kanssa vuonna 1965.[7]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skellefteåsta on kotoisin jääkiekkoseura Skellefteå AIK.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Kustaa Vilkuna: Kansatieteilijän työpöydältä: Kainuu-Kvenland.
  3. Kustaa Vilkuna: Kansatieteilijän työpöydältä: Kainuu-Kvenland.
  4. Kyösti Julku: Kvenland - Kainuunmaa. Oulu, 1986.
  5. Ohthere's story in Old English Orosius Ottarin matkakertomus muinaisenglannin ja englannin kielillä.
  6. Rafn, C.C. Antiquités Russes II, sivut 404–405.
  7. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skellefteå.