UPM

UPM-Kymmene Oyj
Tunnuslause	UPM - The Biofore Company
Yritysmuoto	Julkinen osakeyhtiö
Osake	OMXH: UPM1V
Markkina-arvo	4,63 mrd. € (31.12.2012)
Perustettu	1996
Toimitusjohtaja	Jussi Pesonen
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Toimiala	Biometsäteollisuus
Tuotteet	paino- ja erikoispaperit, sellu, sähkö- ja lämpöenergia, tarralaminaatti, vaneri, puumuovikomposiitti ja sahatavara. UPM on myös merkittävä metsänomistaja.
Liikevaihto	10 438 milj. € (2012)
Liikevoitto	–1350 milj. € (2012)
Tilikauden tulos	–1254 milj. € (2012)
Henkilökuntaa	22 068 (31.12.2012)
Kotisivu	www.upm.com

UPM-Kymmene Oyj on maailman suurimpia metsäteollisuusyhtiöitä. Yhtiö syntyi 1996, kun Repolan tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM) ja Kymmene fuusioituivat. Yhtiöön sulautui myös Finnpap. Yhtiön nimestä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.

Yhtiö omistaa ja ylläpitää Verlan puuhiomoa ja pahvitehdasta Kouvolan Jaalassa. Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut UNESCON Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.

Hallitus

UPM:n hallitus 4. huhtikuuta 2013 lähtien:

• Björn Wahlroos, puheenjohtaja
• Berndt Brunow, varapuheenjohtaja
• Matti Alahuhta
• Karl Grotenfelt
• Piia-Noora Kauppi
• Wendy E. Lane
• Jussi Pesonen
• Ursula Ranin
• Veli-Matti Reinikkala
• Kim Wahl

Johtoryhmä ja johtajisto

• Jussi Pesonen, toimitusjohtaja
• Heikki Vappula, energia ja sellu -liiketoimintaryhmän johtaja
• Jyrki Ovaska, paperiliiketoimintaryhmän johtaja
• Jussi Vanhanen, tekniset materiaalit -liiketoimintaryhmän johtaja
• Tapio Korpeinen, talous- ja rahoitusjohtaja
• Pirkko Harrela, viestintäjohtaja
• Juha Mäkelä, lakiasiainhoitaja
• Riitta Savonlahti, henkilöstöjohtaja
• Hartmut Wurster, teknologiajohtaja

Liiketoiminta

UPM:n pääkonttori Helsingissä.

UPM koostuu kuudesta liiketoiminta-alueesta: Energia, Sellu, Metsä ja sahat, Paperi, Tarrat sekä Vaneri. Liiketoimintoja yhdistää yhteinen toiminta-ajatus: luoda lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista yhdistämällä niissä osaamista ja teknologiaa.

UPM:n päätuotteita ovat sähköenergia, sellu, aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit sekä puutuotteet. Puutuotteet käsittävät muun muassa sahatavaran, vanerit, viilut ja paneelit. Lisäksi yhtiö aikoo tuottaa biopolttoaineita.

Paperi

UPM:llä on 21 paperitehdasta Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Itävallassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Monet tehtaista toimivat paperinvalmistuksen ohella merkittävinä kierrätyskeskuksina ja bioenergian tuottajina. Vuonna 2012 UPM Paperi työllisti reilut 12 600 henkilöä. Vaikka paperintuotanto on UPM:n liiketoiminta-alueista suurin liikevaihdolla mitaten, se ei tuottanut juuri lainkaan liikevoittoa vuosina 2011–2012.

Sellu

Selluliiketoiminta-alueeseen kuuluu neljä modernia sellutehdasta – kolme Suomessa ja yksi Uruguayssa – sekä puuviljelmätoiminnot Uruguayssa. Tehtaat tuottavat vuosittain 3,2 miljoonaa tonnia korkealaatuista sellua. Selluliiketoiminnassa työskenteli vuonna 2012 noin 1 500 henkeä. Selluliiketoiminta on ollut UPM:n sektoreista tuottavin liikevoitolla mitattuna 2011–2012.

Energia

UPM:n energialiiketoiminta-alue tuottaa Suomessa sähköä vesi-, ydin-, lauhde- ja tuulivoimasta. UPM on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja 581 megawatilla. Rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta yhtiö tulee saamaan 491 MW ja suunnitteilla olevasta Olkiluoto 4:stä saman verran. UPM on 43,9 %:n osuudella mukana osakkuusyhtiö Pohjolan Voima Oy:ssa (PVO), jonka vuotuinen sähköntuotanto on noin 15 TWh. UPM omistaa Suomessa yhdeksän vesivoimalaitosta. Energiantuotanto on ollut UPM:n sektoreista toiseksi tuottavin liikevoitolla mitattuna 2011–2012.

Metsä ja sahat

UPM omistaa noin 900 000 hehtaaria metsämaata Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Siitä noin 770 000 hehtaaria on talousmetsää. Yhtiön kaikki metsät on sertifioitu.

2012 UPM-Kymmene myi 6 000 hehtaaria metsää Ilomantsissa, Kiuruvedellä, Pyhännässä ja Utajärvellä Taaleritehtaalle, joka pyrkii sijoittaja-metsänomistajaksi.

UPM Metsä

UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinta vastaa puuraaka-aineen hankinnasta Suomesta, Venäjältä ja Baltian maista. UPM:n tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä suuri osa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän puun ja biomassan hankintaorganisaatio hankkii metsäenergiapuu mukaan lukien kaikkia puutavaralajeja, joista valmistaan muun muassa sellua, paperia, vaneria, sahatuotteita tai energiaa. Suurin osa tästä raaka-aineesta käytetään UPM:n omilla tehtailla ja voimalaitoksilla. UPM:n metsäliiketoiminta vastaa yhtiön omien metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista metsäpalveluista metsänhoitotöistä metsäomaisuudenhallintapalveluihin. UPM on Suomen suurin yksityinen maanomistaja. UPM jalostaa maaomaisuudestaan UPM Bonvesta –rantatontteja ja -metsätiloja. www.metsämaailma.fi, www.bonvesta.fi, www.upm.fi

UPM Timberillä on seitsemän sahaa: Alholman saha, Kajaanin saha, Kaukaan saha, Korkeakosken saha, Pestovon saha, Seikun saha ja Steyrermühlin saha. Pestovo on Venäjällä ja Steyrermühl Itävallassa. Kajaanin saha siirtyy Pölkky Oy:n omistukseen syyskuussa 2012.

Tarrat

UPM:n Tarraliiketoiminta, UPM Raflatac, valmistaa tarralaminaatteja tuote- ja informaatioetiketöintiin. Tarralaminaatteja käytetään hinta- ja tuotetarroissa, esimerkiksi elintarvike-, hygienia- ja lääketeollisuudessa. Tarramateriaalien markkinat kasvavat kaikkialla maailmassa. Etenkin kosmetiikka- ja juomateollisuuden etiketöinnissä on huomattavia kasvumahdollisuuksia. Yhtiöllä on tarralaminaattitehtaita viidellä mantereella.

Vaneri

UPM on Euroopan suurin vanerinvalmistaja. UPM tuotantoon kuuluu ekologisia WISA vaneri- ja viiluratkaisuja. Vaneriliiketoiminnalla on kaikkiaan 10 tehdasta Suomessa, Virossa ja Venäjällä. Vaneri on puulevy, joka koostuu ohuista, ristiinliimatuista viiluista. Lujuusominaisuuksien parantamiseksi viilut asetetaan ristiin, eli päällekkäisten kerrosten kuitusuunnat muodostavat 90 asteen kulman. Vanerilevyt koostuvat vähintään kolmesta viilusta, joiden paksuus on 1,4–3,2 millimetriä. Koska vaneri valmistetaan puusta, levyjä voi muotoilla ja leikata tavallisilla puun työstöön käytettävillä työkaluilla.

Biopolttoaineet

UPM aikoo tulla merkittäväksi toimijaksi kehittyneissä biopolttoaineissa. Yhtiö kehittää uutta, innovatiivista liiketoimintaa puupohjaisista biopolttoaineista. UPM BioVerno on UPM:n tulevien biopolttoaineiden brändinimi. Tuotteet valmistetaan ruoaksi soveltumattomista raaka-aineista ja niiden avulla saavutetaan merkittäviä vähenemiä kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n biopolttoaineet ylittävät sekä EU:n että Suomen biopolttoaineiden kestävyydelle asettamat nykyiset ja edelleen tiukentuvat vaatimukset.

Biojalostamo

UPM rakentaa puupohjaista biodieseliä valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan, Kaukaan tehdasalueelle. UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa vuosittain noin 100 000 tonnia pitkälle jalostettua toisen sukupolven biodieseliä liikennekäyttöön. Pääraaka-aineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä.

Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueelle on alkanut kesällä 2012 ja jalostamo valmistuu vuonna 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa. Biojalostamon rakentaminen työllistää lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.

Biodiesel

UPM aikoo valmistaa korkealuokkaista kehittynyttä biodieseliä energiapuusta. UPM on kehittänyt yhteistyössä Adritz/Carbonan kanssa energiapuusta tuotetun biopolttoaineen valmistuksessa tarvittavaa kaasutusteknologiaa. UPM:n kehittyneen biodieselin tuotantokonsepti perustuu ruoaksi kelpaamattomiin raaka-aineisiin, energiapuuhun ja 85 % vähenemään kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n biodiesel sopii hyvin nykyiseen autokantaan ja polttoaineiden jakeluverkostoon.

Bioöljy

Bioöljy korvaa fossiilisia polttoaineita lämmöntuotannossa. Tulevaisuudessa bioöljyä voidaan käyttää esimerkiksi sähköntuotantoon tai jalostaa liikenteen polttoaineiksi.

Globaalit toiminnot

UPM valmistaa tuotteitaan 17 maassa. Yhtiöllä on maailmanlaajuinen myyntiverkosto. UPM:llä on tärkeitä kasvumarkkinoina Kiinassa ja muualla Aasiassa. Vuonna 2012 UPM ilmoitti että se aikoo jatkaa tuoteportfolionsa uudistamista ja laajentaa kannattavia kasvuliiketoimintojaan Aasiassa. UPM :n Aasian tutkimuskeskus tutkii paikallisten kuituraaka-aineiden käyttömahdollisuuksia paperinvalmistuksessa. Tutkimuskeskus keskittyy tuotannon ja teknisen asiakaspalvelun tukemiseen UPM tuotantoyksiköissä Kiinassa ja muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella.

UPM:n tuotantolaitokset

Maa	Toimiala	Tuotantolaitokset
Australia	Tarrat	UPM Raflatac, Melbourne
Brasilia	Tarrat	UPM Raflatac, Rio de Janeiro
Espanja	Tarrat	UPM Raflatac, Polinyà
Etelä-Afrikka	Tarrat	UPM Raflatac, Pinetown
Iso-Britannia	Paperi	UPM Caledonian Paperitehdas UPM Shotton Paperi
	Tarrat	UPM Raflatac, Scarborough
Itävalta	Paperi	UPM Steyrermühl
	Metsä ja sahat	UPM Steyrermühl saha
Kiina	Paperi	UPM Changshu
	Tarrat	UPM Raflatac, Changshu
Malesia	Tarrat	UPM Raflatac, Johor
Puola	Tarrat	UPM Raflatac, Biskupice Podgórne
Ranska	Paperi	UPM Chapelle Darblay UPM Docelles
	Tarrat	UPM Raflatac Pompey, Nancy
	Metsä ja sahat	UPM Aigrefeuille jalostetehdas
Saksa	Paperi	UPM Augsburg UPM Hürth UPM Ettringen UPM Norland Papier, Dörpen UPM Plattling UPM Schongau UPM Schwedt
	Muut	UPM ProFi, Bruchsal (puumuovikomposiitti)
Suomi	Paperi	UPM Jämsänkoski UPM Kaukas UPM Kymi UPM Kaipola UPM Rauma UPM Tervasaari
	Sellu	UPM Kaukas UPM Kymi UPM Pietarsaari
	Tarrat	UPM Raflatac, Tampere
	Vaneri	UPM Joensuun vaneritehdas UPM Pellos vaneritehdas UPM Savonlinnan vaneritehdas UPM Säynätsalon vaneritehdas UPM [[Kalso viilutehdas
	Metsä ja sahat	UPM Alholma saha UPM Kaukaan jalostetehdas UPM Kaukaan saha UPM Korkeakosken saha UPM Seikun saha
	Energia	UPM vesivoimalaitos Harjavalta UPM vesivoimalaitos Kallioinen UPM vesivoimalaitos Kaltimo UPM vesivoimalaitos Katerma UPM vesivoimalaitos Keltti UPM vesivoimalaitos Kuusankoski UPM vesivoimalaitos Tyrvää UPM vesivoimalaitos Voikkaa UPM vesivoimalaitos Äetsä
	Muut	UPM ProFi, Lahti (puumuovikomposiitti) UPM biojalostamo, Lappeenranta
Uruguay	Sellu	UPM Fray Bentos
Venäjä	Vaneri	UPM Chudovo vaneri- ja viilutehdas
	Metsä ja sahat	UPM Pestovo saha ja jalostetehdas
Viro	Vaneri	Otepään vaneritehdas
Yhdysvallat	Paperi	UPM Blandin UPM Madison
	Tarrat	UPM Raflatac Fletcher, NC UPM Raflatac, Dixon, IL

Ympäristö ja vastuullisuus

UPM:n tuotanto perustuu uusiutuviin raaka-aineisiin, jotka ovat biohajoavia ja kierrätettäviä. Yhtiön energiantuotannosta 70 % on hiilidioksidipäästötöntä. UPM sai vuonna 2011 Maailman luonnonsäätiön suositteleman FSC-sertifikaatin ensimmäisenä alan yhtiönä Suomessa ja sertifikaatti kattaa noin puolet yhtiön metsistä.

Biofore

UPM:n tunnuslause on UPM - The Biofore Company. Biofore on UPM:n luoma käsite ja Bio viestii suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä ratkaisuja ja hyvää ympäristönsuorituskykyä. Fore viittaa metsään (forest) ja yhtiön asemaan kehityksen edelläkävijänä (in the forefront).

Omistajat

Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat

• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,91 % osakemäärästä
• Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 1,98 % osakemäärästä
• Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,90 % osakemäärästä
• Valtion Eläkerahasto 1,15 % osakemäärästä
• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 0,91 % osakemäärästä
• Kuntien eläkevakuutus 0,78 % osakemäärästä
• Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 0,73 % osakemäärästä

Historia

UPM:llä on Suomessa pitkät perinteet metsäteollisuudessa. Konsernin ensimmäiset puuhiomot ja paperitehtaat sekä sahalaitokset käynnistyivät 1870-luvun alkupuolella. Sellunvalmistus aloitettiin 1880-luvulla ja paperinjalostus 1920-luvulla. Vanerin valmistukseen konsernissa ryhdyttiin 1930-luvulla. UPM:n edeltäjäyhtiöihin olivat aikanaan sulautuneet suomalaiset metsäteollisuusyritykset Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Lohjan Paperi Oy, Wilh. Schauman, W. Rosenlew, Raf. Haarla ja Myllykoski. UPM:n ulkomaisista tehtaista ylivoimaisesti vanhin on Koillis-Ranskassa sijaitseva hienopaperitehdas Papeteries de Docelles, joka aloitti toimintansa perinteisenä käsipaperimyllynä jo 1400-luvun lopulla. Ensimmäinen paperikone tehtaalle tuli 1830-luvulla. Yhtiön liikemerkki on Hugo Simbergin vuonna 1899 silloiselle Kymmene Aktiebolagille suunnittelema aarnikotka. Yhtenä hyvin todennäköisenä selityksenä taruolennon valintaan pidetään aarnikotkan vertauskuvallisuutta: griippi on vartijaeläin, joka Pohjolan oloihin siirrettynä vartioi metsän vihreää kultaa. Nykyisin UPM:n liikemerkki on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut yritystunnus.

UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006 ja Kajaanin paperitehdas suljettiin vuonna 2008. Nykyään entisellä Kajaanin tehdasalueella toimii yritysalue nimeltä Renforsin Ranta. Myös Voikkaan entisissä tehdastilossa toimii yritysalue.

Vuonna 2010 Euroopan komissio hyväksyi kaupan, jossa UPM ostaa Myllykoski Oyj:n ja Rhein Papier GmbH:n. Yhtiöt julkistivat kaupan 21. joulukuuta 2010.

Vuonna 2011 UPM:n suurin yksittäinen investointi oli maakaasukattiloiden low-NOX-polttimet Schongaun paperitehtaalle Saksaan.

Tutkimus ja kehitys

UPM Grada

UPM on kehittänyt uuden tavan valmistaa kerrosrakenteisia komposiitteja ja siitä syntyvä vanerin uusi muoto on nimeltään UPM Grada. Tämän teknologian ydin on erityinen liimakalvo, joka mahdollistaa vanerin muotoilun valmistamisen jälkeen. Loppukäyttökohteina voivat olla esimerkiksi huonekalut koteihin ja toimistoihin. UPM Grada -vaneri voidaan kierrättää tai polttaa elinkaarensa lopussa. UPM Grada -vaneria on jo käytetty mm. huonekaluvalmistaja Iskun Kaava-tuolissa.

UPM ProFi

UPM Profi on Biofore-materiaali, jossa yhdistyvät selluloosakuitujen ja muovien eri ominaisuudet. UPM ProFi valmistetaan pääasiassa kierrätysmateriaaleista. UPM ProFi sopii esimerkiksi pihojen, terassien, laitureiden tai leikkikenttien päällystämiseen. Gentissä, Belgiassa on UPM ProFista rakennettu kävelysilta kaupungin historialliseen keskustaan. Materiaali ei vaadi hiomista, lakkausta, maalausta tai muuta pintakäsittelyä. Materiaali on syntynyt UPM:n oman tutkimus- ja tuotekehityksen tuloksena.

UPM ForMi

UPM ForMi valmistetaan puhtaista polymeereistä ja sellusta. UPM valmistaa UPM ForMia kolmea eri lajia: UPM ForMi GP sopii yleiskäyttöön, esimerkiksi kulutustavaroihin, leluihin ja astioihin. UPM ForMi SP on kehitetty erikoispintoja varten ja se sopii esimerkiksi huonekaluihin. UPM ForMi TP soveltuu teknisiin käyttökohteisiin, kuten elektroniikkaan. UPM ForMia on käytetty jo KeepLoop Oy:n valmistamassa kännykkämikroskoopissa.

UPM Biofibrillit

UPM Biofibrillit soveltuvat lisäaineeksi mm. maaleissa, pinnoitteissa, betonissa ja myös muissa teollisuuden sovelluksissa. Biofibrillit muodostavat veden kanssa leikkausohenevan geelin. Näin ollen biofibrillejä voidaan käyttää esim. stabilointiaineena. UPM Biofibrillejä voidaan käyttää myös lujiteaineena esim. paperi- ja pakkaustuotteissa ja komposiiteissa.

World Design Capital Helsinki 2012

UPM on mukana Helsingin designpääkaupunkivuodessa. World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden keskeisenä kohtaamispaikkana toimii Helsingin keskustaan rakennettu paviljonki, joka on rakennettu UPM:n uusiutuvista ja kierrätettävistä puutuotteista. Paviljonki on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston, Designmuseon ja Suomen arkkitehtuurimuseon kanssa. Paviljonki esittelee, miten UPM:n puutuotteet ja komposiittimateriaalit sopivat huippudesignin rakennusaineiksi.

Osakkeet

UPM:n osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhdysvalloissa kauppaa käydään UPM:n osaketalletustodistuksilla OTC-markkinoilla.

Katso myös

• Fennia Faneri

Lähteet

• UPM Vuosikertomus 2012 (pdf) 26.2.2013. UPM-Kymmene. Viitattu 10.4.2013.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta UPM Wikimedia Commonsissa
• UPM-Kymmenen www-sivut
• Tuuri, Antti: UPM–Kymmene: Metsän jättiläisen synty. Otava, 1999. ISBN 951-1-16323-X.

OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöt