UPM

UPM-Kymmene Oyj
Tunnuslause	UPM - The Biofore Company
Yritysmuoto	Julkinen osakeyhtiö
Osake	OMXH: UPM1V
Markkina-arvo	6,87 mrd. € (31.12.10)
Perustettu	1996
Toimitusjohtaja	Jussi Pesonen
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Toimiala	Biometsäteollisuus
Tuotteet	paino- ja erikoispaperit, sellu, sähkö- ja lämpöenergia, tarralaminaatti, vaneri ja sahatavara. Puumuovikomposiitti ja RFID-tunnisteet ovat kehittyviä liiketoimintoja. UPM on myös merkittävä metsänomistaja.
Liikevaihto	10 068 milj. € (2011)
Liikevoitto	459 milj. € (2011)
Tilikauden tulos	417 milj. € (2011)
Henkilökuntaa	23 909 (31.12.2011)
Kotisivu	www.upm-kymmene.com

UPM-Kymmene Oyj on maailman suurimpia metsäteollisuusyhtiöitä. Yhtiö syntyi 1996, kun Repolan tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM) ja Kymmene fuusioituivat. Yhtiöön sulautui myös Finnpap. Yhtiön nimestä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.

UPM:n edeltäjäyhtiöihin olivat aikanaan sulautuneet suomalaiset metsäteollisuusyritykset Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Lohjan Paperi Oy, Wilh. Schauman, W. Rosenlew,Raf. Haarla ja Myllykoski. Yhtiön liikemerkki on Hugo Simbergin vuonna 1899 silloiselle Kymmene Aktiebolagille suunnittelema aarnikotka.

Yhtiö omistaa ja ylläpitää Verlan puuhiomoa ja pahvitehdasta. Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut UNESCON Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.

Hallitus

UPM:n hallitus 7.4.2011 lähtien:

• Björn Wahlroos, puheenjohtaja
• Berndt Brunow, varapuheenjohtaja
• Matti Alahuhta
• Karl Grotenfelt
• Wendy E. Lane
• Jussi Pesonen
• Ursula Ranin
• Veli-Matti Reinikkala
• Robert J. Routs

Tuotanto

UPM:n pääkonttori Helsingissä.

UPM:n päätuotteita ovat aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit sekä puutuotteet. Tarramateriaaleihin kuuluvat tarralaminaatit ja RFID-etätunnisteet. Puutuotteet taas käsittävät muun muassa sahatavaran, vanerit, viilut ja paneelit. Yhtiöllä on tuotantoa yli 30 paikkakunnalla Suomessa ja tehtaita muun muassa Ranskassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa. Paperitehtaat Suomessa ovat Rauman, Kaukaan, Kaipolan, Jämsänkosken, Tervasaaren, Pietarsaaren, Myllykosken ja Kymin paperitehtaat. UPM:llä oli myös Voikkaalla suuri paperitehdas, mutta yhtiö sulki tehtaan vuonna 2006. Myös Kajaanin paperitehdas suljettiin vuonna 2008. Nykyään entisellä Kajaanin tehdasalueella toimii yritysalue nimeltä Renforsin Ranta. Myös Voikkaan entisissä tehdastilossa toimii yritysalue.

UPM sai vuonna 2011 Maailman luonnonsäätiön suositteleman FSC-sertifikaatin ensimmäisenä alan yhtiönä Suomessa ja sertifikaatti kattaa noin puolet yhtiön metsistä.

Suomessa on vuosina 1842–1998 käynnistetty 192 paperikonetta. Tästä kokonaismäärästä 93 konetta on käynnistynyt UPM-Kymmene-konserniin nykyään kuuluvissa yrityksissä.

UPM on myös Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja 541 megawatilla. Rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta yhtiö tulee saamaan 468 MW ja suunnitteilla olevasta Olkiluoto 4:stä saman verran. Metsää yhtiön omistuksessa on hieman alle miljoona hehtaaria.

Yhteisyritykset

• Metsä-Botnia on M-realin, Metsäliiton ja UPM:n yhdessä omistama yhtiö, jolla on neljä sellutehdasta Suomessa.
• Kainuun Voima on UPM:n ja Kajaanin kaupungin yhdessä omistava energiayhtiö, joka tuottaa sähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä vesi- ja höyryvoimalaitoksilla Kajaanissa.
• Pohjolan Voima
• Kemijoki Oy
• Kaukaan Voima

Mennyttä

Paperintuotannossa oli ylikapasiteettia maailmalla 2007. UPM päätti sulkea tehtaan Kanadassa ja seisauttaa paperikoneen Kajaanissa 10 kuukaudeksi joulukuussa 2007. Kanadassa oli 540 työntekijää. Kajaanissa 110 henkeä jäi 10 kuukauden palkattomalle pakkolomalle. UPM osti tehtaan Kanadan Miramichista (New Brunswick) elokuussa 2000. Tehdas oli ollut suljettuna jo aiemmin pitkiä aikoja. Kannattavuutta heikensi Kanadan ja USA:n dollarin ero. Ostohinta oli miljardi euroa ja alaskirjaus oli 800-900 000 euroa.

Syyskuussa 2008 UPM ilmoitti suunnitelmastaan lakkauttaa kokonaan Kajaanin paperitehtaan sekä Valkeakosken Tervasaaren sellutehtaan, mikä vähentäisi Suomesta noin 1 100 työpaikkaa.

Suunnitelmat

Venäjä

UPM suunnittelee miljardiluokan investointia Venäjälle Vologdan alueelle yhdessä Sveza-yhtymän kanssa. Kyseessä on sellukombinaatti ja OSV-levytehdas.

UPM ja Sveza-konserni allekirjoittivat huhtikuussa 2008 osakassopimuksen yhteisyrityksestä, jonka tavoitteena on rakentaa uudenaikainen metsäteollisuuslaitos Vologdan alueelle Luoteis-Venäjällä. Molemmilla osapuolilla on 50 prosentin osuus uuden yhtiön, Borean, osakepääomasta. Toiminnan aloittaminen edellyttää kilpailuviranomaisten, mm. EU:n hyväksyntää.

Lokakuussa 2009 UPM ilmoitti, että yhtiö ja sen venäläinen yhteisyritys Borea jatkavat Venäjälle suunnitellun metsäteollisuuslaitoksen kannattavuusselvitystä. Parhaan sijoituspaikan varmistamiseksi selvitetään uusia vaihtoehtoja. Seuraavia päätöksiä voidaan odottaa aikaisintaan vuoden 2011 lopulla. Venäjän viranomaisten päätökset investoinneista infrastruktuuriin ovat edellytys lopullisille päätöksille.

Investoinnin arvo olisi arviolta yli miljardi euroa. UPM työllistää Venäjällä noin 1000 ihmistä (2009). Uuden tehtaan arvioidaan työllistävän käynnistyessään yhteensä 650 ihmistä. Yhteistyökumppanina on venäläinen suurliikemies Aleksei Mordašov. Hän on Sveza-konsernin hallituksen puheenjohtaja ja Servestal-yhtiön pääjohtaja. Helsingin Sanomien mukaan UPM:n ilmoitus sijoittaa sellutehtaaseen Venäjälle on juuri sitä, mitä Venäjä on toivonutkin ja nyt Venäjä voi sanoa, että vientitullit toimivat.

Biopolttoaineet

UPM ja itävaltalainen konepajayhtiö Andritz kehittävät biomassan kaasutusta puupohjaisen biopolttoaineen valmistamiseen Fischer-Tropsch -menetelmällä.

Osakkeet

UPM:n osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhdysvalloissa kauppaa käydään UPM:n osaketalletustodistuksilla OTC-markkinoilla.

Katso myös

• Fennia Faneri

Aiheesta muualla

• UPM-Kymmene Oyj

OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöt