Vaneri

Wikipedia

Vaneri on vähintään kolmesta ohuesta puuviilusta ristiin yhteen liimaamalla valmistettu levymäinen puutuote. Vaneri oli ensimmäinen teollinen puujaloste.

Suomalainen vaneri valmistetaan ohuista ristiinliimatuista viiluista. Koivu- ja kuusiviilun nimellispaksuus on 1.4 mm. Paksuviiluisen havuvanerin viilunpaksuudet ovat 2.0 - 3.2 mm.^[1]

Sisällysluettelo 1 Vanerin käyttö 1.1 Koivuvaneri 1.2 Kuusivaneri 1.3 Sekavaneri 2 Puumateriaali 3 Liimaus 4 Vanerilevyt 5 Jatkokäsittely 6 Lähteet 7 Organisaatiot 7.1 Viitteet 8 Aiheesta lisää

[muokkaa] Vanerin käyttö

[muokkaa] Koivuvaneri

Koivuvanerilla on erinomaiset lujuus- ja jäykkyysominaisuudet sekä hyvä virumisen kestävyys. Koska sillä on myös hyvä tasoleikkauslujuus, se on raskaassa lattiakäytössä muita vanerituotteita oleellisesti parempi ratkaisu. Myös pintakovuus ja kolhunkestävyys on hyvä.

Koivuvanerin tyypillisiä käyttökohteita ovat betonoinilevyt, kuljetusvälineiden lattiat, kontin lattiat, seinät ja katot, liikennemerkit, opastetaulut, huonekalut ja kalusteiden sidelistat.^[1]

[muokkaa] Kuusivaneri

Myös kuusivaneri lujuus- ja jäykkyysominaisuudet ovat hyvät. Kuusivanerin pinta on koivuvaneria pehmempää ja oksaisempaa. Syykuvio on voimakas ja hieman koholla. Kuusivaneri on toisaalta suhteellisen kevyttä ja sitä on helppo työstää ja naulata.

Kuusivanerin tyypilisiä käyttökohteita on vesikattorakenteet, rakennusten lattiat, seinät ja katot, ajoneuvoissa piiloon jäävät rakenteet, pakkaukset ja laatikot, työmaarakneteet, aitaukset ja suojat sekä vähäisten valukertojen betonoimislevyt. Paksuviiluista kolmikerroshavuvaneria käytetään myös tuulensuojalevynä rakennuksissa hengittävyytensä ja jäykkyytensä ansiosta. ^[1]

[muokkaa] Sekavaneri

Yhdistämällä koivun kovuus ja kuusen keveys ja halpuus (saatavuus) saadaan aikaan sekavaneri, jossa pintaviiluina ovat koivuviilut ja sisällä olevat viilut ovat kuusta. Vanerin kayttöön ja lujuuteen vaikuttaa voimakkaimmin pintaviilut, jotka ottavat vastaan pintarasituksen ja ison osan mekaanista rasitusta.

Lastulevy ja muut puristusmenetelmällä valmistetut puulevyt ovat korvanneet vanerin käyttöä rakennus- ja huonekalumateriaalina. Silti vaneri on säilyttänyt vankan aseman käyttökohteissa, joissa levymateriaalilta vaaditaan rakenteellista ja kosteuden kestävyyttä, iskunkestävyyttä tai näyttävää ulkoasua.

[muokkaa] Puumateriaali

Puuviilun raaka-aineena käytetään lehti- ja havupuuta. Lehtipuista koivu on yleisin vanerin raaka-aine, jolloin on kyse koivuvanerista. Havupuista mänty ja kuusi soveltuvat havuvanerin raaka-aineeksi, joista kuusi on yleisempi pitkien kuitujen antaessa paremmat vanerin rakenteelliset ominaisuudet. Mikäli käytetään eri puulajeja eri viilukerroksissa saadaan niin sanottua sekavaneria.

Itse puuviilu on ohut levy, joka leikataan yhdellä kertaa pyörivän sorvipölkyn pinnasta.

[muokkaa] Liimaus

Perusvaneri liimataan nykyään kosteuden kestävällä, ruskealla fenolihartsiliimalla. Ennen käytettiin termiä vesivaneri joka tarkoittaa juuri fenolihartsiliimattua säänkestävää vaneria.

Yleensä päällekkäiset viilut liimataan syyt ristikkäin. Näin muodostunutta vaneria kutsutaan ristiin liimatuksi vaneriksi. Viiluja on useimmiten pariton määrä, jolloin syysuunta on sama molemmissa pinnoissa tai vaneri on ns. mirror vaneria, jonka rakenne on peilattu keskilinjan suhteen. Mirror vanerissa on usein kaksi keskimmäistä viilua samansuuntaisia. Erikoistarkoituksiin valmistetaan samansuuntaisista viiluista valmistettuja vanerilevyjä.

[muokkaa] Vanerilevyt

Vanerilevyjen valmistuskoot on standardoitu. Vanerin enimmäispaksuus on noin 50 mm ja paksuudet vaihtelevat 3 mm portain välillä 3–30 mm. 3 mm ohuempia vanereita kutsutaan lentokonevaneriksi yleisen käyttökohteen mukaan. Paksuimmista viiluista valmistetut levyt soveltuvat myös runkorakenteisiin.

[muokkaa] Jatkokäsittely

Vanerin pintaominaisuuksia voidaan parantaa erilaisilla pinnoitteilla. Yleisin jaloste on pinnoittaa vaneri fenolifilmillä, jolloin puupinnasta saadaan kova ja kosteutta hyvin kestävä. Vaneria voidaan pinnoittaa käyttökohteen erityisvaatimusten mukaisesti erityyppisillä pinnoitusratkaisuilla esim. kertamuovilla, kestomuovilla, maalilla, lakalla, paperilla, metallilla, kankaalla tai kumilla. Vanerin väliin voidaan myös liimata erilaisia funktionaalisia kerroksia jotka toimivat esim. värähtelyn vaimentajina (esim. kaksi vanerilevyä ja kumimatto väliin).

[muokkaa] Lähteet

• Jussi Vepsäläinen et al.: Vaneri rakenteissa ja verhouksissa RT-kortisto. Rakennustietosäätiö RTS. Viitattu 8.12.2007.
• Vanerit PuuProffa. Pro Puu ry. Viitattu 8.12.2007.

[muokkaa] Organisaatiot

Vaneriteollisuutta suomessa edustaa Metsäteollisuus ry.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta lisää

• Metsäteollisuus ry http://www.metsateollisuus.fi
• Levyteollisuus tilastoina Metsäteollisuuden tilastopalvelu Tilda