Liima
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Liima on kiinnitysaine. Sitä voidaan valmistaa joko synteettisesti tai käyttämällä eloperäisiä raaka-aineita kuten eläimen nahkaa. Koostumukseltaan liima on nestemäistä tai tahnamaista. Nestemäinen liima levitetään kiinnitettäville pinnoille, minkä jälkeen kiinnitettävät pinnat painetaan tiukasti yhteen. Usein käytetään apuna mekaanisia puristimia. Kuivuessaan liima kiinnittää pinnat tiukasti toisiinsa ja pitää ne yhdessä.
Liimat voidaan jakaa niiden kemiallisten ominaisuuksien perusteella kahteen pääluokkaan:
- liimat, jotka perustuvat fysikaalisiin muutoksiin, kuten kuivumiseen
- liimat, jotka kovettuvat kemiallisen reaktion vaikutuksesta.
Liimojen polymeeriketjut tarttuvat liimattaviin pintoihin pääasiassa vetysidoksilla. Mitä pidempi liiman polymeeriketju on ja mitä poolisempi liimattava pinta on, sitä kestävämpi liimaus on tuloksena.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Liimatyyppejä
- pikaliima
- paperiliima
- puuliimat
- perunaliima
- kangasliima
- soluliima
- muoviliima
- metalliliima
- kaksikomponenttiliima
- kontaktiliima
- lennokkiliima
- kuumaliima
- yleisliima
- sinitarra (eli liimatahna)
[muokkaa] Kontaktiliima
Tarttuu hyvin lähes kaikkeen. Liima levitetään liimattaville pinnoille ja annetaan kuivahtaa, jonka jälkeen kappaleet painetaan yhteen liimapinnat vastakkain.
[muokkaa] Yleisliima
Kovettuu, kun liiman sisältämä vesi imeytyy pois liimasta liimattavaan aineeseen. Liima levitetään toiselle pinnalle. Liimattavat kappaleet painetaan yhteen, paremman pidon saamiseksi voi puristaa kappaleita puristimella. Kiinnittyy parhaiten puuhun ja paperiin, joskus myös styroxiin, tekstiileihin ja nahkaan.
[muokkaa] Puuliima
Perinteiset puuliimat ovat polyvinyylipohjaisia (PVAc), valkoisia tai keltaisia suhteellisen sakeita liimoja. Puuliimoja käytettäessä on pinnat sovitettava hyvin yhteen, sillä perinteiset puuliimat eivät täytä rakoja hyvin. Pinnat on puristettava voimakkaasti yhteen ja annettava liiman vaikuttaa ohjeissa ilmoitettu puristusaika, joka on yleensä ns. nopeillakin puuliimoilla lähes tunti. Polyvinyylipohjaiset puuliimat on yleensä luokiteltu euronormin EN 204 mukaisesti luokkiin D1 - D3. Luokka D1 kestää huonoiten kosteutta, luokka D3 parhaiten. Usein D3 liimaa suositellaan ulkokäyttöön, mutta vaativissa kosteusolosuhteissa kannattanee miettiä D4-tyyppisen liiman käyttöä.
Puuliimojen saralla uusin tulokas on polyuretaanipohjainen (PUR) liima, joka kestää erittäin hyvin kosteutta ja joka täyttää EN 204 luokan D4 vaatimukset. Myös PUR vaatii kappaleiden puristamisen yhteen, mutta liima täyttää pieniä koloja. Liima reagoi kosteuden kanssa, joten ennen kappaleiden liittämistä yhteen kannattaa ainakin toinen pinta kostuttaa kevyesti. PUR-liimat ovat huomattavasti kalliimpia kuin PVAc-liimat.
[muokkaa] Kuumaliima
Liima kuumennetaan liimapistoolissa, jossa se sulaa. Liimapistoolin kahvaa puristamalla vetelä liima tulee ulos suuttimesta, ja jäähtyessään liima kovettuu. Liimaa puuta, muovia, paperia ja kangasta. Myös metallia ja lasia voidaan liimata kuumaliimalla, kun kappaleet karhennetaan ja kuumennetaan. Liima on hyvin venyvää ja siitä jää helposti sotkuisia "nauhoja" liimattavaan kappaleeseen.
[muokkaa] Epoksiliima
Epoksiliima on kaksikomponettista. Liimaan sekoitetaan kovettajaa, jonka jälkeen se levitetään liimattaville pinnoille ja pinnat puristetaan yhteen. Kovettaja aiheuttaa liimassa kemiallisen reaktion, jonka tuloksena liima kovettuu. Epoksiliimalla voidaan liimata melkein mitä tahansa, ja liiman pito, lämmön, liuottimen sekä kosteudenkestävyys on hyvä. Käytetään yleensä tiivistettäessä esimerkiksi veneissä
[muokkaa] Pikaliima
Pikaliimat kovettuvat muutamassa sekunnissa ilman vaikutuksesta ja liimaavat useita eri materiaaleja.
