Kajaanin paperitehdas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kajaanin paperitehdas oli Kajaanin Tihisenniemellä sijainnut UPM-Kymmene-konserniin kuulunut tuotantolaitos, joka toimi 30. lokakuuta 1919 – 17. joulukuuta 2008. Tehtaassa oli lopettamisvaiheessa kolme paperikonetta ja se oli UPM:n mittakaavassa keskimääräistä suurempi paperitehdas. Se on myös suurin Suomessa suljetuista paperitehtaista ja oli toimiessaan eräs Euroopan suurimmista sanomalehtipaperitehtaista.

Paperitehdas perustettiin vuonna 1919, mutta kemiallisen puunjalostuksen perinteet Kajaanissa ulottuvat vuoteen 1909, jolloin Pohjois-Suomen ensimmäinen sellutehdas, Kajaanin sellutehdas aloitti toimintansa. Yritys toimi aiemmin nimillä Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö ja myöhemmin Kajaani Oy vuoteen 1989 saakka, jolloin Yhtyneet Paperitehtaat Oy osti Kajaani Oy:n. Tehtaan ensimmäinen paperikone PK1 oli toiminnassa vuosina 1919–1983. Kone myytiin vuonna 1988 Kiinaan, jossa se on edelleen toiminnassa. Myös sellutehdas lopetettiin 1980-luvun alussa. Tehdasalueella on myös vuonna 1907 toimintansa aloittanut saha, joka jatkaa toimintaa paperitehtaan lopettamisen jälkeen.

Tehtaan yhteydessä toimii lisäksi Kainuun Voima Oy:n höyryvoimala, joka toimittaa tehtaalla tarvittavan prosessihöyryn lisäksi suurimman osan Kajaanin kaupungissa tarvittavasta kaukolämpöenergiasta. UPM-Kymmene Oyj luopui omasta höyryvoimalastaan vuonna 1999 ja tarvittava prosessihöyry ostettiin Kainuun Voiman höyryvoimalaitokselta tehtaan lopettamiseen saakka. UPM omistaa Kainuun Voimasta 50 prosenttia ja toinen 50 prosenttia on Kajaanin kaupungilla. Paperitehdas oli suurin yksityinen työnantaja Kajaanissa. Tehdasalueella on myös tehdasalueen paloasema, UPM:n metsäosaston toimistoja, tuoreveden ottamo, jäteveden puhdistuslaitos, kytkinkenttä, korjaamotiloja, punnitus- ja mittaus-asema ja Kajaanin saha.

Hasetec Oy:llä on liimahirsiaihiotehdas Tihisenniemellä entisessä sahan höyläämörakennuksessa. Tehdas on toiminut Kajaanissa keväästä 2008 alkaen. Myös Huurinainen Oy:llä on toimintoja (polttojätteen murskausta) alueella. Lisäksi alueelle on tulossa lukuisia toimijoita tehtaan lopettamisen jälkeen. Alue on nimetty Renforsin Ranta -yritysalueeksi. Näistä merkittävimmät ovat Empower, SOK ja Protacon.

UPM:n Kajaanin tehtaiden 100-vuotislogo

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kajaanissa valmistettiin loppuvaiheessa SC-aikakauslehtipaperia, MFS-erikoissanomalehtipaperia ja sanomalehtipaperia (news), jotka olivat halvimpia markkinoilla olleita paperilaatuja. Kajaanissa valmistetulle paperille on painettu muun muassa Kainuun Sanomat, Helsingin Sanomat, Kaleva, Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa ja Pirkka, Etelä-Suomen Sanomat. Myös saksalainen Bild der Frau ja italialainen Life Style on painettu kajaanilaiselle paperille. Massanvalmistuslinjoista SC-hiomon (SGW) kapasiteetti oli 125 000 t/a ja painehiomon (PGW) 130 000 t/a. Kuumahierrettä valmistavan TMP1:n kapasiteetti oli 85 000 t/a ja TMP2:n kapasiteetti 230 000 t/a. Paperikone 1:llä oli myös oma hiomo aina PK2:n valmistumiseen saakka. Lisäksi tehtaalla oli vuosina 2007-2008 mäntykuitua käyttävä koelinja.

Paperitehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kajaanin paperitehdas koostui kahdesta osasta: vanhasta paperitehtaasta (PK1) ja uudesta paperitehtaasta (PK2, PK3, PK4), joka jakautui kahteen osaan: PK2 ja PK3 yhteinen halli sekä erillinen halli PK4:lle..

Vanha paperitehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paperikone:

Ruotsalaisen Karlstads Mekaniska Verkstadin valmistamassa PK1-paperikoneessa oli korkeapaineperälaatikko. Kiillotukseen käytettiin Appleton-kiillotuskalanteria, rullaus tapahtui Jagenberg-rullaimella ja arkeiksi paperit leikattiin Hamblet-Maxon-arkkileikkurilla.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti ja Tuotteet Muuta
Paperikone PK1 (Kuva koneesta) Karlstads Mekaniska Verkstad Ab (KMW) 30.10.1919-1983 myyty Kiinaan vuonna 1988 Qingdao Bei-Fa-yhtiölle, jossa edelleen toiminnassa Tasoviira: pituus 20,05 m, metallikudos 3 850 mm (joissakin lähteissä ilmoitettu myös 120") Kivitelat ? m/min Puupitoiset paino- ja kirjoituspaperit, romaanipaperi, tapettipaperi (normaalit ja värilliset) 25 000 t/a Koneeseen kuului lisäksi 3 hollanteria, 2 jordanmyllyä, massagarnityri, rullain ja duplex-leikkauskone.
  • 1 000 m3 hiokesäiliö (35 t hioketta)
  • 2 kpl 200 selluloosasäiliötä
  • 80 m3 jauhatussäiliö, johon sellu tuli suoraan sellutehtaalta
  • Dilt's kartiomyllyt
  • Paineentasaussäiliöt
  • Massanmittauskeskus
  • Sykloonit
  • Konekyyppi
  • Jordan-mylly
  • Bird-sihdit

Uusi paperitehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden paperitehtaan koneiden (PK2, PK3, PK4) yhteinen kapasitetti oli noin 640 000 tonnia vuodessa. Paperikoneiden kapasiteettia oli tarkoitus kasvattaa investoinnein ja toimintaa tehostamalla 665 000 tonniin vuodessa vuoteen 2010 mennessä, mutta tehtaan lopettaminen lopetti nämä suunnitelmat. Paperikone PK4 pysäytettiin 27.2.2008 kymmeneksi kuukaudeksi, mutta tehtaan lopettamisen myötä seisokki muuttui pysyväksi. Konetta pidettiin usean kuukauden ajan muutaman päivän käynnistysvalmiudessa.

Paperikoneet:

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti ja Tuotteet Muuta
Paperikone PK2 Valmet 1963-16.12.2008 (illalla) (Uusittu 1984) Tasoviira 6 650 mm  ? 1 150 m/min SC-paperi, noin 170 000 t/a (alkuper. 75 000 t/a), Neliömassat 51-70 g/m2 Kone purettu keväällä 2009.
Paperikone PK3 Valmet 1.6.1971 klo 20:52 - 17.12.2008 (iltapäivällä) (Uusittu 1988) Tasoviira 7 650 mm  ? 1 350 m/min MFS-paperi (Erikoissanomalehtipaperi) ja kirjapaperi, noin 245 000 t/a, Neliömassat 45-60 g/m2 Kone purettu keväällä 2009.
Paperikone PK4 (Kuva koneesta) Valmet 1982-27.2.2008 (aamulla noin klo 9) Tasoviira 8 530 mm  ? 1 350 m/min (Ennätys 1 501 m/min, vko 5/2008) Sanomalehtipaperi (News) ja luettelopaperi (TD), 225 000 t/a, Neliömassat 39-49 g/m2. PK4 valmisti viidennen miljoonannen tonninsa perjantaina 30.11.2007. Juhlarulla päätyi sanomalehti Kalevan käyttöön. Kone purettu. Myyty Intiaan. Uusin Suomessa suljettu paperikone.

Tuotteet lopettamisvaiheessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superkalanteroitu aikakauslehtipaperi (SC):

  • UPM Smart, 51.0 - 70.0 g/m2
  • UPM Cat, 39.0 - 60.0 g/m2

Erikoissanomalehtipaperi (MFS):

  • UPM Brite, 42.0 - 60.0 g/m2

Sanomalehtipaperi (News):

  • UPM News, 40.0 - 52.0 g/m2

Aiemmin poistuneet tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • UPM Lux (Kajalux)
  • Tapettipaperi

Raaka-aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kajaanin paperitehtaan pääasiallinen raaka-aine oli Kainuusta saatu kuusipuu. Tuonnin osuus Venäjältä oli vähäinen. Tehdas käytti paperin-valmistukseen noin 1,4 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Puu tuotiin tehtaalle noin 150 km:n säteeltä Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta sekä Pohjois-Savosta. Kuusirankojen lisäksi raaka-aineena käytettiin lähialueen sahoilta saatua kuusihaketta, jonka osuus koko raaka-aineesta oli noin 25 %.

Paperin valmistuksessa tarvittava raakavesi otettiin Kajaaninjoesta. Prosessista tulevat jätevedet käsiteltiin tehtaan puhdistamolla mekaanisesti ja biologisesti, minkä jälkeen puhdistettu vesi johdettiin takaisin jokeen.

Mäntykuidun käyttökokeilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM-Kymmene Oyj toteutti mäntykuidun käyttökokeilun paperinvalmistuksessa Kajaanin tehtaalla vuosina 2007-2008. Mäntyä oli jo aiemmin kokeiltu Kajaanin tehtaalla useamman vuoden ajan. UPM kehitti menetelmän, jonka avulla paperinvalmistuksessa haitallinen männyn pihka saatiin pilkottua otsonilla UPM:n ja saksalaisen ITT Wedecon kehittämässä menetelmässä. Mäntyhanke Otzo8 alkoi maaliskuussa 2008 ja tuotannon testaus aloitettiin kuusella. Männyn käyttöä lisättiin asteittain. Kajaanin tehdas oli sulkemisvaiheessa ainoa mäntypaperin valmistaja maailmassa. Investointi maksoi 11,3 miljoonaa euroa.

Koetulokset olivat myönteisiä, mutta mäntypaperilla on vieläkin haasteita voitettavana. Yksi ongelma on sen vaaleus. Myös paperiprosessin pihkanpoiston tehokkuus vaatii vielä kehittelyä. Pihkaisuus on rajoittanut männyn käyttöä paperinvalmistuksessa. Mänty on uusi vaihtoehtoinen puulaji mekaanisen massan valmistukseen ja sen oli tarkoitus olla merkittävä kilpailutekijä tehtaalle. 24.7.2008 UPM Ilmoitti jatkavansa mäntykoeajoja paperikone PK3:lla. Lopettamisilmoituksen yhteydessä 10.9.2008 UPM ilmoitti lopettavansa mäntykokeilun raaka-aineiden hintamuutoksista johtuen.

Tehtaan kehitysprojektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaalla toteutettiin koko sen olemassaolon aikana useita kehitysprojekteja. Viimeisimpiä niistä olivat esimerkiksi:

  • OTZO8-projekti, 2008
  • LIITU-projekti, 2007
  • PAULI35-projekti, 2006
  • KajaMES-projekti, 2003
  • Vetoketju-projekti, 2002
  • Pituusleikkuri 41-projekti, 2001
  • Jätevedenpuhdistamon laajennusprojekti, 2001
  • Hila 2001 -projekti, 2001
  • Rela-projekti, 1999
  • PK2 Kunnonvalvontajärjestelmä (Sensodec), 1998
  • Kuorimo 2000 -projekti, 1997
  • Trukki 95 (valvomo ja kuorimo), 1995
  • Toimisto 95 (toimistotilat), 1995
  • Sisäpiha 94 (toimistotilat), 1994
  • Pakkalinjaprojekti, 1994
  • Mittausasema, 1990

Tuotannon rajoitukset ja tehtaan lopettaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

17.12.2007 UPM ilmoitti, että Kajaanin tehtaalla suljetaan sanomalehtipaperia tuottava paperikone PK4 kymmeneksi kuukaudeksi 26.2.2008 alkaen. Sulkemisen perusteena oli konsernitasolla tehty kattava analyysi jokaisesta paperikonelinjasta. Analyysissa tarkasteltiin jokaisen paperikonelinjan tuotteita, tuotantotekniikkaa ja kustannusrakennetta.

21. heinäkuuta 2008 Kauppalehti uutisoi Kajaanin paperitehtaan olevan kahdeksan uhanalaisen tehtaan joukossa Suomessa Venäjän puutullien vuoksi. Samaa olivat uutisoineet myös Tekniikka & Talous sekä Taloussanomat aiemmin vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2008 lakkautushuhut voimistuivat merkittävästi ja 10.9.2008 UPM ilmoitti Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta jouluun mennessä. Tehdas suljettiin 17.12.2008.

Tehdas lopetettiin kalliista energia-, kuitupuu- ja kuljetuskustannuksista johtuen. Merkittävänä tekijänä lopettamiseen liittyen olivat myös tehtaan valmistamat halvimmat paperilajit, joista saatu tuotto oli pieni. Myös kyseisten papereiden kysyntä oli laskeva ja pääsääntöisesti ko. lajit valmistetaan kierrätyskuidusta. Tehdas oli myös tappiollinen.

Tehtaalla käytössä olleet sertifikaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ISO9001 (laatu), 1995-2008
  • ISO14001 (ympäristö), 1998-2008
  • SMS 1003-1 (puun alkuperäketjun hallinta) 2003-2008
  • OHSAS 18001 (työterveys- ja turvallisuus) 2001-2008

Lisäksi tehdas oli mukana eurooppalaisessa vapaaehtoisessa ympäristöasioiden hallintajärjestelmässä EMASissa.

Henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaalla työskenteli loppuvaiheessa noin 535 henkilöä (vuonna 2006 720, vuonna 2007 577) ja yhteensä UPM työllisti Kajaanissa noin 1000 henkilöä. Naisia on koko henkilöstömäärästä oli 16 %.

  • 17.12.2007 UPM ilmoitti, että Kajaanista vähennetään noin 60 työpaikkaa. Lomautettavia on noin 110.
  • 14.2.2008 UPM ilmoitti, että yt-neuvottelujen tuloksena toimihenkilöitä irtisanotaan 27 ja työntekijäpuolelta väkeä vähennetään 47 henkilön verran. Kajaanin paperitehtaalle ei kesällä 2008 palkattu lainkaan kesätyöntekijöitä, vaan kesälomitukset hoidettiin oman väen voimin. Kesälomajärjestelyjen ansiosta lomautukset vastasivat 30 työntekijän työpanosta. Alun perin arvio lomautettavien määrästä oli 110 henkilöä.
  • 10.9.2008 UPM Ilmoitti sulkevansa paperitehtaan. 535 henkilöä irtisanottiin UPM:n palveluksesta tai lähti eläkeputkeen.

Henkilöstölehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n Kajaanin yksiköiden henkilöstön tiedotuslehtenä on huhtikuusta 2008 alkaen ollut Tihinen-niminen A4-kokoinen paperijulkaisu. Tihinen korvasi aiemman Kajaanin kuulumisia-lehden (aikaisemmin Kajaani Oy:n kuulumisia), joka oli ilmestynyt yli 65 vuotta vuodesta 1942. Vuosina 1975-1989 ilmestyi lisäksi Kajaviesti, Kajaani Oy:n sisäinen tiedotusviesti.

Tehtaanjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM-Kymmene Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Jussi Pesonen toimi SC-paperitehtaan (PK2) johtajana vuosina 1993–1998. Kari Pasanen toimi SC-paperitehtaan johtajana vuosina 1998-2002.

Tehtaan osastot lopettamisvaiheessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SC-paperitehdas
  • Erikoissanomalehtipaperitehdas
  • Sanomalehtipaperitehdas
  • Tehdaspalvelu
  • Kehitysosasto
  • Ympäristöosasto
  • Automaatio-osasto
  • Konekunnossapito
  • Kuorimo
  • Rankala
  • TMP-kuumahiertämö (TMP 1 ja TMP 2)
  • SGW ja PGW hiomot
  • Työterveyshuolto
  • Hallinto-osasto
  • Kuitu- ja voimaosasto
  • Tehdaspalokunta ja paloasema

Voimaosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kajaanin paperitehdas osti tarvitsemansa höyryn Kainuun Voima Oy:n höyryvoimalaitokselta, jossa on pää- ja varakattila. Kajaanin paperitehtaan oma höyryvoimala poistui käytöstä vuonna 1999. Vesivoimalat oli myyty Kainuun Voimalle jo aiemmin 1990-luvulla. Kajaanin paperitehdas oli Suomen neljänneksi suurin sähkönkuluttaja. Sähköenergiaa tehtaalla kului vuosittain noin 1 400 GWh ja lämpöä noin 800 GWh.

Pääartikkeli: Kainuun Voima

Poistetut kattilat:

Vanha höyryvoimala purettiin 2000-luvun alussa. Höyryvoima-asemalta ohjattiin myös Katerman, Kallioisen, Koivukosken ja Ämmäkosken vesivoimalaitoksia.

Alkuperäisessä höyryvoimalassa oli vuonna 1910 5 kattilaa, jotka oli suunniteltu tuottamaan höyryä sellutehtaalle. Nämä kattilat poistettiin vuonna 1941. Vuonna 1922 hankittiin hilikäyttöinen kattila. Vuonna 1925-1927 rakennettiin kokonaan uusi höyryvoima-asema, johon myös nykyinen tiilinen savupiippu kuului. Vuonna 1932 hankittiin suurtehohöyrykattila, jonka tulipinta oli 397 m² Kaikki nämä kattilat poistettiin jo aiemmin. Vuonna 1978 höyryvoimalan teho oli 216 MW, josta kattila 5:n teho oli 110 MW.

Kattila Valmistaja Toiminnassa vuosina Teho Polttoaineet
Kattila 1 Babcock & Wilcox 1935-1982 Raskas polttoöljy
Kattila 2 Yarrow 1937-1999 tulipinta 640 m² Raskas polttoöljy
Kattila ruotsalainen (Zanders & Ingeström?) 1941-19xx Sähkökattila
Kattila 3 ruotsalainen (Zanders & Ingeström?) 1952-1969 (uusittu 80-luvulla) Sähkökattila
Kattila Triplex 1956-1989 Raskas polttoöljy
Kattila 4 Tampella 1956-1982 Raskas polttoöljy, Märät polttoaineet, Sellutehtaan jätelipeä
Kattila 5, pääkattila (Viitoskattila) Tampella 1962-1999 (Vuonna 1978 asennettiin viistoarina) 110 MW Raskas polttoöljy, Turve, Puuhake, Kivihiili
Kattila 6 Warko 1971-1999 Raskas polttoöljy

Poistetut turbiinit:

Vuonna 1978 käytössä olleiden turbiinien yhteisteho oli 41,9 MW, josta pääosan mudosti 25 MW pääturbiini.

  • Turbiini I, 1913-19xx, Valmistaja: AEG
  • Turbiini II, 1927-19xx, Valmistaja: Stal, Teho: 1600 kW
  • Turbiini III, 1927-19xx, Valmistaja: Stal, Teho: 2800 kW
  • Turbiini 1, 1937-1999, Valmistaja: Asea Stal-Laval, Teho:
  • Turbiini 2, 196x-1999, Valmistaja: Siemens, Teho:?,
  • Turbiini 3, 196x-1999, Valmistaja: Asea Stal-Laval, Teho: 25 MW (suuritehoisin)

Turbiineihin oli yhdistettynä generaattorit sähkön tuottamista varten.

Tehdaspalokunta ja paloasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaalla oli oma tehdaspalokunta, jonka virallinen nimi oli UPM-Kajaanin Tehdaspalokunta (TPK). Tehdaspalokunta toimi kaikkien UPM:n Kajaanin yksiköiden (aik. Kajaani Oy:n ja myöh. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kajaanin yksiköiden) tarpeita varten ja sillä oli sopimus myös Kainuun Pelastuslaitoksen kanssa ulkopuolisista avustustehtävistä.

Palokunnalla oli käytössään ainakin seuraava ajoneuvokalusto:

  • K21 (uusi) Karhu-Sisu vuosimalli 1981 (rek. OJP-111) Tullut Kajaanin UPM:lle 2000-luvulla Paltamosta (P11). Nykyisin UPM-Kymmene Oyj:n Kaipolan tehdaspalokunnan käytössälähde?
  • K21 (vanha)/K22 Volvo F720-sammutusauto vuosimalli 1981 (rek. OKA-457), nykyisin UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken paloasemalla Jämsänkosken VPK:n käytössä)lähde?
  • K22 (vanha) Fargo-sammutusauto 60-luvulta. Poistettu 2000-luvulla Karhu-Sisun saapumisen myötä. Nykyinen sijainti tuntematon.lähde?
  • K27 Toyota Hiace miehistöauto
  • Maastoautoja vartioinnin käytössä

Tehdaspalokunta toimi tehdasalueella sijaitsevan vanhan pääportin vieressä olevalla paloasemalla. Tehdaspalokunta lakkautettiin tammikuussa 2009. Siihen kuului 15 miestä, joista 2 oli päätoimisesti palokuntaan kuuluvia.

Merkittäviä vuosilukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1907 Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö aloitti toimintansa, sahan tuotanto alkoi
  • 1910 Kajaanin sellutehdas käynnistyi
  • 1917 Ämmäkosken voimalaitos valmistui (voimalaitosta laajennettu 1940-luvulla)
  • 1918 Yhtiön osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä alkoi
  • 1919 Paperikone 1 (Karlstads Mekaniska Verkstad) käynnistyi
  • 1943 Koivukosken voimalaitos valmistui
  • 1945 Yhtiön nimi muuttui Kajaani Oy:ksi
  • 1957 Jätelipeän polttokattila (kattila 4) valmistui
  • 1957 Yhtiön 50-vuotisjuhlat. Esiintymässä muun muassa Kipparikvartetti
  • 1963 Paperikone 2 (Valmet) ja höyrykattila 5 käynnistyivät
  • 1970 Yhtiö aloitti elektroniikkatuotannon (Kajaani Oy elektroniikka, myöh Kajaani elektroniikka Oy, nyk Metso Automation Oy Kajaani)
  • 1971 Paperikone 3 (Valmet) käynnistyi
  • 1973 - 1985 Toppilan sellutehdas Oulussa oli osa Kajaani Oy:tä
  • 1982 Paperikone 4 (Valmet) käynnistyi, sulfiittisellutehdas lakkautettiin, elektroniikkateollisuus myytiin
  • 1983 Paperikone 1 pysäytettiin ja myytiin vuonna 1988 Kiinaan Qingdao Bei-Fa-yhtiölle
  • 1989 Kajaani Oy yhdistyi osaksi Yhtyneitä Paperitehtaita
  • 1996 Repola Oy ja Kymmene Oy yhdistyivät; Kajaanin tehdas tuli osaksi UPM-konsernia
  • 1997 Tehdas vietti 90-vuotisjuhlia. Esiintymässä muun muassa Paula Koivuniemi.
  • 2007 Tihisenniemen tehtaalla vietettiin satavuotisjuhlia. Henkilöstölle järjestetyt juhlat olivat 1919 rakennetussa PK1:n paperikonesalissa elokuussa.
  • 2007-2008 Mäntykuidun käyttökokeilu tehdasmittakaavassa
  • 2008 Paperikone PK4 pysäytettiin ensin 10:ksi kuukaudeksi ja 10.9. lopullisesti ylikapasiteetin poistamiseksi
  • 17.12.2008 Tehdas suljettiin lopullisesti

Tehtaan vanha punatiilinen osa purettiin höyryvoimalan lopetettua toimintansa 2000-luvulla oltuaan sitä ennen suurilta osin käyttämättömänä runsaat parikymmentä vuotta paperikone ykkösen ja sellutehtaan lopettamisen jälkeen. Myös alueen kokonaiskuvaa hallinnut vanha höyryvoimala (kattilat 4 ja 5) on purettu. Entinen sellupaalivarasto toimii nykyään sahan varastona ja osaa vanhoista sellukattiloista käytettiin höyryakkuina. Nyttemmin höyryakuksi on muutettu höyryvoimalan entinen raskasöljysäiliö. Säilytettyjä rakennuksia ovat vanha paperikonesali (PK1) ja konepajarakennus sekä aluetta hallitseva punatiilinen vanhan höyryvoimalan savupiippu. Myös vedenottamo toimii edelleen vanhoissa rakennuksissa.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kajaanin tehtaan slogan oli pitkään "Perinteet - osaaminen - laatu". Sittemmin ne olivat yhtenevät UPM-Kymmene Oyj-konsernin arvojen kanssa. (We lead - we learn).

Kajaanin paperitehtaalle on myös suunnitteilla uusi supertietokone, jonka omistaa Tietotekniikan Keskus CSC Oy. Supertietokoneen ja palvelinkeskuksen tilojen rakennustyöt alkavat tämän vuodenselvennä syksyllä. Keskus käynnistyi vuoden 2012 alkupuolella. Kustannusarvio on noin 60 miljoonaa. [1][2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. CSC Kajaaniin. Kainuun Sanomat[vanhentunut linkki]
  2. http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/suomen-nopein-supertietokone-laajenee-syksylla/ Suomen nopein supertietokone laajenee syksyllä]. Kainuun Sanomat 14.6.2014

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arkkitehti Eino Pitkäsen Kajaanin aika - Kalenteri vuodelle 2010, Matti Haapavara, 2009. Kajaanin Purjehtijat.
  • Virtanen, Sakari, Yhtiöstä yksiköksi, UPM Kajaani 100 vuotta. UPM, Kajaani. 2007 (kirja sis. myös DVD:n).
  • Virtanen, Sakari, Kainuuseen sijoitettu. Kuvaus Kajaani Oy:n vaiheista vuoteen 1945. Kajaani Oy 1907–1982. Ensimmäinen osa. Helsinki 1982. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
  • Virtanen, Sakari, Puusta elävä. Kajaani Oy:n vaiheita vuodesta 1946. Kajaani Oy 1907–1982. Toinen osa. Helsinki 1985. (75-vuotisjuhlajulkaisu)
  • Tuovinen, Paavo. Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907-1982, valokuvat: Kajaani Oy:n arkisto, Kainuun museo, Akke Virtanen. Kajaani. 1982.
  • Kajaani Oy Toimintakertomus 1978 (1979). Kajaani Oy. Kajaani.
  • Huovinen, Veikko. Kajaani Oy 70-vuotta 1977. Kajaani. Kajaani Oy. 1977.
  • Kukkonen, Otso. Kajaani Oy 1907-1967. Kajaani. Kajaani Oy , 1967
  • Susitaival, Paavo. Kajaani Oy 1907-1957. (50-vuotisjuhlajulkaisu)
  • Lehtonen, K. F., Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö 1907-1932. Kajaani, 1932 (25-vuotisjuhlajulkaisu)
  • Keränen, Veikko. Kajaanin sellutehdas 1909-1982. Veikko Keränen. Kajaani. 1982.
  • Kauppila, Raili. Yhtiö järjestää. Kainuun museon näyttelyjulkaisu. 1997. Kajaani.
  • Kauppila, Raili, Kainuun Museo. UPM Kajaani 100 vuotta 1907-2007. Hämeen Kirjapaino Oy. 3/2007.
  • Kajaviesti, Kajaani Oy:n sisäinen tiedotusviesti. Kajaani Oy 1975-1989
  • UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaiden sähköinen sidosryhmäkirje 2008-
  • Tihinen, UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaan henkilöstön tiedotuslehti 2008-
  • Kajaanin kuulumisia : henkilöstölehti / Yhtyneet paperitehtaat Oy 1990-2008
  • Kajaani Oy:n kuulumisia. Kajaani. 1942-1989
  • Keskisarja, Teemu. Afäärifennomaanit, Paloheimo-veljekset suurliikemiehinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Porvoo. 2006. WSOY.
  • Paavilainen, Marko. Eversti, Upseeri ja teollisuusmies Olli Paloheimo. Porvoo. 2006. WSOY.
  • Tuuri, Antti. (1999) UPM-Kymmene, Metsän jättiläisen synty. Otava. Helsinki. 493 s.

Elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Unohtumattoman Paperitehtaan Muisto (DVD-dokumentti). 2008. Kajaani
  • Paperitehtaan väkeä (DVD-elokuva), 43 min, UPM-Kajaani. 2007. Kajaani
  • Kajaani Oy:n toimintaa, lyhytelokuva. Veikko Aitoaho. 1950-luku. Kajaani. http://www.youtube.com/watch?v=w3g_RzDTo7s
  • Kajaani Oy, lyhytelokuva. 1989. Kajaani

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 64°13′55″N, 27°41′30″E