Asemakaava
Sivulta puuttuu 
Asemakaava on kaavoituksessa yleiskaavasta seuraava, tarkempi taso. Eri kuntien alueiden käytön ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Vanhoissa teksteissä käytetään sanaa asemakartta.
[muokkaa] Asemakaavan merkinnät
Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus, sekä ohjataan rakentamista. Siinä esitetään yleensä rakennusten, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti ja mitoitus, rakennusten korkeus, kerrosala, julkisivumateriaalit ja kattomuoto, sekä kaavasta riippuen myös esimerkiksi räystäslinjan korkeusasema, ääneneristysmääräykset, väestönsuojelutapa, julkisivun värit ja tontin huleveden käyttö. Kaavamerkinnät on määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Kaavaan merkitään myös tonttien tehokkuusluku.
[muokkaa] Asemakaavan hyväksyminen
Keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa voi olla laadittu satojakin asemakaavoja. Kaavan hyväksymisen jälkeen alue on rakennuskiellossa kunnes kaava on saanut lainvoiman.
Uuden asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, vähäisen muutoksen voi hyväksyä kunnanhallitus tai lautakunta.[1]
[muokkaa] Vuosittainen kaavoituskatsaus
Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet, sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.[2]
