Närpiö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Närpiö
Närpes
Närpiö.vaakuna.svg Närpiö.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.narpes.fi
Sijainti 62°28′25″N, 021°20′15″EKoordinaatit: 62°28′25″N, 021°20′15″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Perustettu 1867
Kuntaliitokset Ylimarkku (1973)
Pirttikylä (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 985,43 km²
86:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 2 334,15 km²
35:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 977,51 km²
– sisävesi 7,92 km²
– meri 1 348,72 km²
Väkiluku 9 356
110:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 9,57 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 59,4 %
– yli 64-v. 26,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 5,8 %
ruotsinkielisiä 85,5 %
– muut 8,7 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2012-2016[5]
 • RKP
 • SDP
 • KD

32
2
1

Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Närpiössä asui 30. huhtikuuta 2014 9 356 asukasta.[2]

Närpiön naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön kaupungin asukkaista 85,5 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,8 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 8,7 prosenttia.[3] Närpiö on Manner-Suomen suurin yksikielinen ruotsinkielinen kunta. Närpiön murre tunnetaan hankalana ymmärtää muille ruotsin puhujille. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Kunnallisvaaleissa 2012 sosiaalidemokraatit saivat edustuksen Närpiön valtuustoon.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Närpiön väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
10 816
1985
  
10 720
1990
  
10 490
1995
  
10 234
2000
  
9 769
2005
  
9 463
2010
  
9 435
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset maininnat Närpiöstä ovat vuodelta 1331. Keskiajalla Närpiön suurpitäjään kuuluivat nykyisen Närpiön lisäksi Siipyy, Lapväärtti, Tiukka, Ylimarkku, Pirttikylä, Korsnäs, Petolahti, Bergö, Teuva, Isojoki ja Karijoki, sekä nykyisen Kristiinankaupungin ja Kaskisten alueet.

Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön vuonna 1867. Vuonna 1973 Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta liitettiin Närpiöön. Närpiöstä tuli kaupunki 1. tammikuuta 1993.

Närpiön nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on "niemi". Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.[7]

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomenkielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:

»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
([8][9])

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alunp. Niemenpää [11]), Näsby , Piolahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti]]lähde? (Tjärlax), Träskböle, Yttermark, Ylimarkku (Övermark)

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Yle: Kunnallisvaalit 2012tulospalvelu Yleisradio.
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  7. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 297-298. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
  8. Förslag till allmän reglering af Finlands indelning i Ecclesiastikt, Judicielt och Administrativt afseende.. Yleisk. Ia* 15/- -. kopio digitaaliarkistossa (viitattu 23.5.2012)
  9. Silmän luonti Kirjallisuuden seuran korko-karttaan, (Suometar no 17) Suometar. 25.4.1856. Viitattu 23.5.2012.
  10. Kasvihuoneet Närpiön kaupunki. Viitattu 1.5.2012.
  11. Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 370. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. ruotsi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Närpiö.