Närpiö
Tätä sivua ei ole |
Närpes |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.narpes.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan rannikkoseutu |
| Perustettu | 1867 |
| Kuntaliitokset | Ylimarkku (1973) Pirttikylä (1973, osa) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 985,11 km² 83:nneksi suurin 2011 |
| Kokonaispinta-ala | 2 334,15 km² 31:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 977,15 km² |
| – sisävesi | 7,96 km² |
| – meri | 1 349,04 km² |
| Väkiluku | 9 401 111:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 9,62 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 13,5 % |
| – 15–64-v. | 60,8 % |
| – yli 64-v. | 25,8 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 5,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 87,3 % |
| – muut | 7,1 % |
| Kunnallisvero | 20 % 114:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Hans-Erik Lindqvist |
| Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2009–2012[6] • RKP • KD |
33 2 |
Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Närpiössä asui 30. marraskuuta 2011 9 401 asukasta.[2]
Närpiön naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva.
Merkittävä osa Suomen kasvihuoneviljellyistä vihanneksista tulee Närpiöstä. Suomen tomaateista Närpiössä tuotetaan 60 prosenttia ja kurkuista 30 prosenttia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Väestö
Närpiön kaupungin asukkaista 87,3 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,6 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 7,1 prosenttia.[4] Närpiö on Manner-Suomen suurin yksikielinen ruotsinkielinen kunta. Närpiön murre tunnetaan hankalana ymmärtää muille ruotsin puhujille. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä.
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset maininnat Närpiöstä ovat vuodelta 1331. Keskiajalla Närpiön suurpitäjään kuuluivat nykyisen Närpiön lisäksi Siipyy, Lapväärtti, Tiukka, Ylimarkku, Pirttikylä, Korsnäs, Petolahti, Bergö, Teuva, Isojoki ja Karijoki, sekä nykyisen Kristiinankaupungin ja Kaskisten alueet.
Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön vuonna 1867. Vuonna 1973 Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta liitettiin Närpiöön. Närpiöstä tuli kaupunki 1. tammikuuta 1993.
[muokkaa] Kyliä
Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs, Näsby, Piolahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax), Träskböle, Yttermark (Alamarkku[7] [8]), Ylimarkku (Övermark)
[muokkaa] Ystävyyskunnat
[muokkaa] Kuvia
-
Kaupungintalo
-
Kirkkotalleja
-
Öjskogsparken, kotiseutumuseo
-
Tomaattikarnevaalit 1993
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.4.2008.
- ↑ Ilmatieteen laitos
- ↑ Tarhauskielto.fi
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vähäkyrö - Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä |
