Pedersören kunta
Sivulta puuttuu |
Pedersöre |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.pedersore.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Pietarsaaren seutukunta |
| Kuntaliitokset | Purmo (1977) Ähtävä (1977) |
| Kokonaispinta-ala | 826,05 km² 140:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 794,28 km² |
| – sisävesi | 31,77 km² |
| Väkiluku | 10 944 94:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 13,78 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 24,2 % |
| – 15–64-v. | 60,6 % |
| – yli 64-v. | 15,2 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 8,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 89,8 % |
| – muut | 1,3 % |
| Kunnallisvero | 20,50 % 84:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Stefan Svenfors |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2009–2012[5] • RKP • KD • SDP |
25 7 3 |
Pedersören kunta (ruots. Pedersöre, vuoteen 1989 Pietarsaaren maalaiskunta) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 10 944 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 826,05 km², josta 31,77 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,78 asukasta/km². Pedersören kunnan naapurikunnat ovat Evijärvi, Kauhava, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.
Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 89,8 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,9 prosenttia puhuu suomea (2011).[3]
Kunnan aiempi suomenkielinen nimi vuoteen 1989 asti oli Pietarsaaren maalaiskunta, silläselvennä Pietarsaaren kaupunki perustettiin 1652 vanhalle kauppapaikalle Pedersören kunnan sisään.
Tunnettu suomenruotsalainen nimistöntutkija professori Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että Pietarsaari ja Pedersöre-nimien alkumuoto on muinaissuomen Petrasaari tai Pedhrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.[6]
Vuonna 1977 silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitettiin Purmon ja Ähtävän kunnat. Kunnan hallinnollinen keskus on Pännäinen ja suurin taajama Kolppi.
Pedersören kunnan asutus on keskittynyt jokivarren kyliin Ähtävän-, Purmon- ja Kovjoen suiston yläpuolelle.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.
Pedersören seurakunta on Pohjanmaan vanhimpia. Ensimmäinen puinen kirkko rakennettiin jo 1200-luvun loppupuolella.[7] Nykyinen kivikirkko, Pedersören kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1510–1520.[7]
Pedersören kauppapaikka sai vuonna 1652 kaupunkioikeudet. Pedersören kirkko sijaitsee nyt kaupungin rajojen sisällä. Kaupunkiseurakunnalla on erillinen Pietarsaaren kirkko.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Vaakuna [muokkaa]
Pietarsaaren maalaiskunnalle vahvistettiin ensimmäisen kerran vaakuna 19. huhtikuuta 1958, ja sen oli suunnitellut Gustaf von Numers. Vaakunan aihe, kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, viittasi vanhaan kirkkopitäjään ja merenkulkuun.
Purmon ja Ähtävän vuonna 1977 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen syntyi tarve suunnitella kunnalle uusi vaakuna, ja 9. huhtikuuta 1984 kunnanvaltuusto hyväksyi Bo Aurénin piirtämän vaakunan, jonka aihe on kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä. Kolmiosainen ohrantähkä viittaa paitsi maanviljelyyn, myös kolmeen alkuperäiseen kuntaan. Naularistit symboloivat kolmea seurakuntaa.
Kyliä [muokkaa]
Ala-Purmo (Nederpurmo), Ala-Ähtävä (Ytteresse), Edsevö, Forsby, Hietasalmi[9](Sandsund), Karby, Katternö, Kirkonkylä (Kyrkoby), Kolppi (Kållby), Lepplax (alunperin Leppälaksi[10]), Lövö, (aik. Lehtisalo[11]), Purokylä[12](Bäckby), Pännäinen (Bennäs), Salonkylä (Lappfors), Sundby, Västersund, Yli-Purmo (Överpurmo), Yli-Ähtävä (Överesse), Östensö.
Toimintaa [muokkaa]
Kunnassa toimii muun muassa Katternö Skywatchers -niminen tähtitieteellinen yhdistys.
Tunnettuja pedersöreläisiä [muokkaa]
|
|
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.4.2008.
- ↑ Petri Hiltunen: Svekomaanisen nimistöntutkimuksen loppu
- ↑ a b Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Svenska ortnamn i Finland
- ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 403. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. ruotsi
- ↑ Nykarlebyn ja Pietarsaaren pitäjissä Google-teoshaku. Viitattu 19.11.2007.
- ↑ YSA
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pedersören kunta Wikimedia Commonsissa- Pedersören kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Oravainen - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vähäkyrö - Vöyri - Vöyri-Maksamaa - Ylimarkku - Ähtävä |
