Vietnamin kieli
Sivulta puuttuu | Vietnam | |
|---|---|
| Omakielinen nimi | tiếng Việt |
| Tiedot | |
| Alue | Vietnam |
| Virallinen kieli | Vietnam |
| Puhujia | 80+ miljoonaa |
| Sija | 13-17. |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | mon-khmer-kielet viet-muong-kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | vi |
| ISO 639-2 | vie |
| ISO 639-3 | vie |
Vietnam (Tiếng Việt) on Vietnamin virallinen kieli, jota puhuu yli 65 miljoonaa ihmistä (n. 87 % väestöstä) Vietnamissa ja muutama miljoona muualla. Kielitieteilijät yrittivät pitkään selvittää mihin kielikuntaan vietnam kuuluu, sitä epäiltiin jopa siniittiseksi kieleksi, koska se on saanut niin paljon vaikutteita kiinasta. Nykyään ajatellaan, että se on austroaasialainen kieli, luokitus: austroaasialainen, mon-khmer, viet-muong.
Vietnam on analyyttinen kieli, jossa sanajärjestys on hyvin tärkeä ja useasti käy niin, että lauseen kokonaisen merkityksen voi muuttaa vaihtamalla kahden sanan paikkaa, esimerkiksi Anh ấy không làm được việc này “Hän ei kykene tekemään tätä työtä” → Anh ấy không được làm việc này “Hän ei saa mahdollisuutta / lupaa tehdä tätä työtä”.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Äännejärjestelmä
Perusäänteet (b ja đ ovat implosiiveja):
| A a | Ă ă | Â â | B b | C c | Ch ch | D d | Đ đ | E e | Ê ê | G g | Gi gi | H h |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| [aː] | [a] | [ə] | [ɓ] | [k] | [c] tai [tɕ] | [z] tai [j] | [ɗ] | [ɛ] | [e] | [g] | [z] | [h] |
| I i | K k | Kh kh | L l | M m | N n | Ng ng | Nh nh | O o | Ô ô | Ơ ơ | P p | |
| [i] | [k] | [x] tai [kʰ] | [l] | [m] | [n] | [ŋ] | [nj] | [ɔ] | [o] | [əː] | [p] | |
| Ph ph | Qu qu | R r | S s | T t | Th th | Tr tr | U u | Ư ư | V v | X x | Y y | |
| [f] | [kw] | [ɹ] tai [ʐ] | [ʂ] | [t] | [tʰ] | [tʂ] | [u] | [ɨ] | [v] | [s] | [i] |
Vietnamissa on kuusi toonia, jotka muuttavat merkityksen:
- tasainen tooni (ngang tasainen): ei merkintää – esimerkiksi ba = kolme; aalto; isä (murteellinen)
- korkea nouseva tooni (sắc terävä): ´ (akuutti) kirjaimen päällä – esimerkiksi bá = kreivi, jaarli, vasallien johtaja
- matala (laskeva) tooni (huyền roikkuva): ` (gravis) kirjaimen päällä – esimerkiksi bà = isoäiti
- tipahtava nouseva tooni (hỏi kysyvä): ̉ (yläpuolinen koukku) kirjaimen päällä – esimerkiksi bả = syötti, houkutin
- korkea nouseva glottaali tooni (ngã kaatuva): ~ (aaltoviiva) kirjaimen päällä – esimerkiksi bã = jäännös, pohjasakka
- matala pysähtyvä tooni (nặng raskas): . (alapuolinen piste) kirjaimen alla – esimerkiksi bạ = sattumanvaraisesti[2]
[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä
Koska Vietnam oli Kiinan vallan alla noin 111 eaa.–938 jaa., vietnamin virallinen kirjoitusjärjestelmä oli klassinen kiina, jota vietnamiksi kutsutaan nimellä Chu-nho tai chữ Hán. Tätä käytettiin myöhempien kirjoitusjärjestelmien rinnalla aina vuoteen 1918 saakka. Noin 1000-luvulla Vietnamissa kehitettiin kiinan kirjoitusjärjestelmän pohjalta oma järjestelmä, nimeltä Chữ Nôm (rahvaanomainen kirjoitus). Chữ-nôm-kirjoitus käyttää tavallisia kiinan merkkejä ja joitakin erityisesti vietnamia varten kehitettyjä merkkejä. Nämä uudet merkit yhdistävät pari muuta kiinan merkkiä, jotka osoittavat merkityksen ja vietnamin summittaisen lausumisen.
1600-luvulla ranskalaiset lähetyssaarnaajat kehittivät Vietnamissa vielä uuden kirjoitusjärjestelmän, latinalaisiin aakkosiin pohjautuvan kirjoituksen nimeltä Quốc Ngữ, kansallinen kieli. Aluksi sillä kirjoitettiin rukouskirjoja ja muuta uskonnollista materiaalia. Kehittäjäksi mainitaan tavallisesti ranskalainen jesuiitta nimeltä Alexandre de Rhodes, vaikkei hän sitä toki yksin keksinyt. 1700-luvun puolivälissä jotkut koulut Vietnamissa alkoivat opettaa Quốc Ngữ-kirjoitusta, mutta laajamittaiseen käyttöön se tuli vasta 1900-luvulla, ja on nykyään oikeastaan ainoa Vietnamissa käytettävä kirjoitusjärjestelmä.
Quốc Ngữ sisältää 30 kirjainta ja viisi toonimerkkiä, jotka kirjoitetaan vokaalien ylä- tai alapuolelle. Eräät kirjainten yhdistelmät ääntyvät yhtenä foneemina.
[muokkaa] Sukulaisuus
Vietnamin kielessä käytetään sukulaisuuteen liittyviä termejä viittaamaan puhujaan itseensä tai kuulijaan. Nämä termit voivat paljastaa puhujan ja kuulijan välillä olevan sosiaalisen suhteen, ikäeron ja jopa puhujan asenteen kuulijaa kohtaan. Tästä syystä oikea termi on valittava tarkkaan, jottei kukaan loukkaannu, ja tuntemattomat saattavat hyvin kysyä toiseltaan iän selvittääkseen, mitä termiä tulee käyttää. Termit vaihtelevat alueesta riippuen ja niistä monet johtuvat kiinan kielestä.
Sukulaistermien käyttö on yleisin tapa viitata itseensä ja termejä voi käyttää kuka tahansa, eivätkä ainoastaan verisukulaiset. Esim. useimmissa parisuhteissa miespuolinen kutsuu kumppaniaan termillä em (nuorempi sisarus) ja naispuolinen kumppaniaan termillä anh (isoveli)—länsimaisille korville tämä saattaa kuulostaa sukurutsaiselta, mutta vietnamin puhujien keskellä se on täysin normaali ja odotettu.[3]
[muokkaa] Sukulaistermit
| Termi (millä puhuja viittaa itseensä) |
Vastavuoroinen (millä vastaaja viittaa itseensä) |
Kirjaimellisesti | Sukulaisuudesta poikkeava käyttö ja murteelliset sanat |
|---|---|---|---|
| cha | con | isä | Myös pappi. Murteellisia sanoja ovat mm. ba, bố, tía, thầy. |
| mẹ | con | äiti | Murteellisia sanoja ovat mm. mẹ (Pohjois-Vietnamissa), má (Etelä-Vietnamissa), u, bầm, mạ. |
| anh | em | isoveli | Myös vähän vanhempi samaa sukupolvea oleva mies; parisuhteessa oleva miespuolinen; mies (muodollinen). Anh sanaa voi käyttää puhuakseen kaikille miespuoliselle sosiaalisesta asemasta välittämättä. |
| chị | em | isosisko | Myös vähän vanhempi samaa sukupolvea oleva nainen; nainen (muodollinen). |
| em | anh tai chị | samaa sukupolvea oleva nuorempi sisarus tai serkku |
Myös samaa sukupolvea oleva nuorempi ihminen; lapsi; parisuhteessa oleva naispuolinen. |
| con | cha, mẹ, bà, jne. | oma lapsi | Myös nuori lapsi; ainakin yhden sukupolven nuorempi oleva ihminen. |
| cháu | ông, bà, bác, chú, jne. | lapsenlapsi; siskon- tai veljenlapsi; nuorempaa sukupolvea oleva serkku |
Myös nuori lapsi; ainakin yhden sukupolven nuorempi oleva ihminen. |
| ông | cháu or con | isoisä | Myös keski-ikäinen mies. Isänpuoleinen isoisä = ông nội (sisäpuolinen isoisä). Äidinpuoleinen isoisä = ông ngoại (ulkopuolinen isoisä). |
| bà | cháu or con | isoäiti | Myös keski-ikäinen (naimisissa oleva) nainen. Isänpuoleinen isoäiti = bà nội (sisäpuolinen isoäiti). Äidinpuoleinen isoäiti = bà ngoại (ulkopuolinen isoäiti). |
| cô | cháu | isän sisko | Myös naispuolinen opettaja; isän ikäinen oleva vanhempi nainen; nuori (yleensä naimaton) nainen (muodollinen). Muutamissa murteissa cô tarkoittaa vain isän pikkusiskoa. |
| chú | cháu | isän pikkuveli | Myös isän ikäinen oleva vanhempi mies; vähän nuorempi mies (muodollinen). Muutamissa murteissa chú tarkoittaa vain isän pikkuveljeä. |
| thím | cháu | chú:n vaimo | |
| bác | cháu | vanhemman vanhempi sisarus | Myös vanhempiaan vanhempi oleva ihminen. Muutamissa murteissa tarkoittaa myös isän tai äidin vanhempaa sisarusta. |
| dì | cháu | äidin sisko, äitipuoli | Myös äidin ikäinen oleva nainen. Muutamissa murteissa tarkoittaa vain äidin pikkusiskoa. |
| cậu | cháu | äidin veli | Myös äidin ikäinen oleva mies; läheinen ystävä (Pohjois-Vietnamissa). Muutamissa murteissa tarkoittaa vain äidin pikkuveljeä. |
| mợ | cháu | cậu:n vaimo | Muutamissa murteissa mợ sanalla kutsuu aviomies vaimoaan, lapsi äitiään, tai appivanhemmat miniäänsä. |
| dượng | cháu | cô:n tai dì:n aviomies, isäpuoli | |
| cụ/cố | cháu | isoisovanhempi | Myös hyvin vanha ihminen. |
| sơ | cháu | isoisoisovanhempi | |
| họ | klaani, heimo | He. Joukko ihmisiä. |
[muokkaa] Pronominit
Vietnamin kielessä esiintyvät myös pronominit, jotka jakautuvat kahteen alalajiin riippuen siitä, voiko niiden eteen liittää monikkosanan các tai chúng, esim. tôi (minä) → chúng tôi (me).
Näitä pronomineja saa muokata monikkosanalla:
| Yksikkö | Monikko | |
|---|---|---|
| Ensimmäinen persoona | tôi (mahdollisesti muodollinen) | chúng tôi (pois lukien kuulija) |
| ta (neutraali, ei muodollista) | chúng ta (mukaan lukien kuulija) | |
| tao (esimies alaiselle, tuttavallinen) | chúng tao (alatyylinen, pois lukien kuulija) | |
| mình (läheinen) | mình tai chúng mình (läheinen, mukaan lukien kuulija) | |
| Toinen persoona | mày tai mi (esimies alaiselle, tuttavallinen) | bay, chúng mày, tụi mày (esimies alaiselle, tuttavallinen) |
| Kolmas persoona | nó (esimies alaiselle, tuttavallinen) | chúng nó |
Näitä pronomineja ei saa muokata monikkosanalla:
| Yksikkö | Monikko | |
|---|---|---|
| Ensimmäinen persoona | min (tuttavallinen, ylätyyli) | choa (ylätyyli) |
| qua (mies naiselle, ylätyyli) | ||
| thiếp (nainen miehelle, ylätyyli) | ||
| trẫm (kuningas mandariineille, vanhahtava) | ||
| Toinen persoona | bậu (nainen miehelle, ylätyyli) | – |
| chàng (nainen miehelle, ylätyyli) | ||
| Kolmas persoona | y (tuttavallinen) | người ta |
| hắn (tuttavallinen) | ||
| va (tuttavallinen) |
[muokkaa] Levinneisyys
Suurin osa vietnamin puhujista asuu Vietnamissa. Suuria vietnamia puhuvia vähemmistöjä asuu muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ranskassa ja Australiassa. Suomessa asuu viitisen tuhatta vietnamia äidinkielenään puhuvaa[4], jotka edustavat eri etnisiä ryhmiä: etelä- ja pohjoisvietnamilaisia, khmerejä ja sinovietnamilaisia.[5]
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vietnamese 101 Learn Vietnamese online (englanniksi)
- Vietnamese Translation (englanniksi)
- Vietnamese Phrasebook (englanniksi)
- Vietnamese Vocabulary (englanniksi)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Binh Nhu Ngo: Elementary Vietnamese Revised Edition, s. 184. Tuttle Publishing, 2003. ISBN 978-0-8048-3369-1. (englanniksi)
- ↑ Phan Văn Giưỡng: Concise Vietnamese Dictionary, s. 7. Tuttle Publishing, 2008. ISBN 978-0-8048-3774-3. (englanniksi)
- ↑ The Whole Anh Em Thing. Saigon in a Cup.(englanniksi)
- ↑ Laurent Tran-Nguyen (toim.): Suomi-vietnam sanakirja / Tu-dien phan lan-viet. Gaudeamus, Helsinki University Press.
- ↑ Vietnamilaiset. Turun kaupungin kotisivu.
