Analyyttinen kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Analyyttinen (isoloiva) kieli on morfologisessa typologiassa kieli, jossa kieliopillisten suhteiden ilmaisemiseen käytetään enimmäkseen prepositioita ja postpositioita, toisin kuin synteettisissä kielissä, joissa siihen käytetään enemmän päätteitä.[1] Äärimmäisen analyyttisissä kielissä sanat eivät taivu ollenkaan suvussa, sijassa tai luvussa. Tunnetuin tällainen kieli on kiina, ja näitä ovat myös Kaakkois-Aasian kielet kuten thai tai vietnam. Pääosin analyyttisia, mutta hieman taivutustakin käyttäviä kieliä ovat esim. germaaniset ja romaaniset kielet.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, osa 1, palsta 482
  2. Otavan iso tietosanakirja, osa 1, palsta 482
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.