Lidl

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lidl Stiftung GmbH & Co. KG

Lidlin logo.svg

Tunnuslause Taattua laatua, vain Lidlistä!
Yritysmuoto Kommandiittiyhtiö
Perustettu 1930-luku
Kotipaikka Neckarsulm, Saksa
Toimiala Päivittäistavarakauppa
Omistaja Dieter Schwarz
Kotisivu http://www.lidl.fi
Lidl-myymälä Jyväskylässä.

Lidl on saksalainen, kansainvälisesti toimiva päivittäistavarakauppaketju ja se on Saksan toiseksi suurin myymäläketju. Lidl toimii 25 maassa Euroopassa ja sillä on kaikkiaan 9 902 myymälää, joiden vuosittainen myynti on noin 61 miljardia euroa. [1] Suomessa myymälöitä on 141.[2] Se onkin kattavin alennusmyymälöiden verkosto Euroopassa.[3]

Lidlin omistaa Schwarz Holding Group, joka omistaa myös saksalaiset Handelshof- ja Kaufland-myymäläketjut. Lidlin pääomistaja on saksalainen Dieter Schwarz ja omistusta hallinnoi säätiö.

Toimintamalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lidlin kilpailukeinona on edullinen hinta,[4] joka näkyy myös yrityksen entisessä sloganissa Lidl on halpa! Nykyinen slogani on taattua laatua, vain Lidlistä! Lidlin perusarvoja ovat selkeys ja yksinkertaisuus,[5] jotka näkyvät kaikessa toiminnassa. Niinpä muun muassa yksinkertainen linja tuotteiden esillepanossa ja myymälöiden sisustuksessa on tietoinen valinta.[6] Yrityksen toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille korkealaatuisia tuotteita halpaan hintaan.[4] Halvan hinnoittelun mahdollistavat suuret sisäänostomäärät, logistiikkaratkaisut, tiukka hinnoittelu ja litteä organisaatio.[4] Lidlissä ei ole käytössä etukorttijärjestelmää.lähde?

Tuotteet ovat valmiiksi pakattuja, eikä lihan tai kalan palvelutiskejä ole. Pääosa Lidlin tuotteista on niin sanottuja private label -tuotteita, joista ei usein käy selville tuotteen valmistajaa tai valmistusmaata. Poikkeuksen muodostavat Suomesta hankitut elintarvikkeet, jotka osin myydään suomalaisina merkkituotteina. Päivittäistavaroiden lisäksi Lidlin valikoimaan kuuluu valikoima erilaisia käyttötavaroita, kuten vaatteita, leluja ja elektroniikkaa, joita käytetään sisäänheittotuotteina.lähde?

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan maat, joissa Lidlillä on myyntipisteitä.

Yrityksen juuret johtavat 1930-luvun Lounais-Saksaan, jolloin Lidl & Schwarz aloitti toimintansa elintarvikkeiden tukkuliikkeenä.[3] Sittemmin yrityksen toiminnot ovat eriytyneet Lidl-myymäläketjuun sekä Kaufland- ja Handelshof-hypermarketketjuihin. Ensimmäiset Lidl-myymälät avattiin 1970-luvulla Ludwigshafenin ympäristössä, jonka jälkeen myymäläketju laajeni Saksassa aina 1980-luvun lopulle asti.[3] Kansainvälinen laajentuminen alkoi 1990-luvun alussa ja se on ollut varsin nopeaa.[3] Baltian maita eli Viroa, Latviaa ja Liettuaa lukuun ottamatta Lidl-myymälöitä on nykyään kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa ja myös Sveitsissä.

Myös Norjassa oli vuoteen 2008 asti Lidl-myymälöitä, kunnes norjalainen Rema 1000 -ketju osti ne.[7]

Lidl Suomi Ky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lidl toimii Suomessa itsenäisenä tytäryhtiönä, Lidl Suomi Ky:nä. Kommandiittiyhtiöllä on pääkonttori Vantaan Kaivokselassa ja jakelukeskukset Laukaassa Keski-Suomessa ja Janakkalassa Etelä-Suomessa.[8] Lidl-myymälöitä oli Suomessa elokuussa 2012 yhteensä 140 kappaletta ja palveluksessa on 3500 henkilöä.[9]

Lidl Suomi Ky:n toimitusjohtajana toimi alussa Antti Tiitola. Tiitola oli vuoden 2008 alkupuoliskon sapattivapaalla, jonka aikana vt. toimitusjohtajana toimi Peter Ahlström.[10] Vuonna 2010 Lidlin toimitusjohtaja Antti Tiitola jätti Lidlin ja aikaisemmin Lidl-ketjua rakentamassa ollut Lauri Sipposesta tuli uusi Lidl Suomen toimitusjohtaja.[11]

Suomen liikevaihto ja markkinaosuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen liikevaihto oli 2011–2012 tilikaudella noin 0,82 miljardia.[12] Lidl on Suomessa tehnyt voittoa kaikkina tilikausinaan vuodesta 2009 lähtien. [12] Päivittäistavarayhdistyksen arvion mukaan Lidlin markkinaosuus päivittäistavarakaupasta oli vuonna 2011 6,2%. [13], ja se on ollut kasvussa. Kahden ensimmäisen toimintakuukautensa aikana Lidl saavutti 1,7% osuuden Suomen päivittäistavarakaupasta.[14]

vuosi markkinaosuus
2004 2,8% [15]
2005 3,7% [16]
2006 4,1% [17]
2010 5,0% [18]
2011 6,2% [13]
2012 6,7% [19]
2013 6,6% [20]

Myymäläverkoston voimakas kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäkuva Lidl-myymälästä.

Suomen ensimmäiset kymmenen Lidl-myymälää avattiin 29. elokuuta 2002.[21] Ensimmäisten joukossa olivat Forssan, Iisalmen, Jyväskylän, Kaarinan, Kemin, Kempeleen, Kouvolan, Lappeenrannan, Pirkkalan ja Äänekosken myymälät.[22] Myymäläverkosto kasvoi ripeästi seuraavan parin vuoden ajan, jonka jälkeen ketjua on kasvatettu maltillisemmin.[23] Sadas myymälä avattiin 16. kesäkuuta 2006 Oulun Haapalehtoon.[16] Tammikuussa 2006 myymälöitä oli 95 kappaletta,[15] elokuussa 2007 115 kappaletta.[8] ja tammikuussa 2008 121 kappaletta.[10] Vuonna 2009 Lidl-myymälöitä oli 132 kappaletta. 132. myymälä avattiin Keuruulle 19. marraskuuta 2009. 135. myymälä avattiin 22. huhtikuuta 2010 Imatralle Mansikkalan kaupunginosaan. Maailman pohjoisin Lidl-myymälä sijaitsee Sodankylässä.[23] Nykyisin Lidl avaa keskimäärin kymmenen uutta myymälää vuosittain, mutta tahti on hidastumassa ja lopullinen tavoite on noin 150 myymälää.[16] Voimakkaan kasvun jälkeen yritys keskittyy kehittämään valikoimaa ja markkinointia.[8]

Elintarvikelajitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lidlin valikoima ei ollut Suomessa aluksi kovin laaja ja kotimaisten elintarvikkeiden suhteellinen osuus oli alussa pieni.[21] Alussa kotimaisia tuotteita olivat lähinnä leivät, maidot, lihat, kananmunat ja vihannekset.[21] Lidlin Milbona-tuotemerkillä myytävän maidon valmistaja vaihtelee, mutta alkuperämaa on Suomi. Karlens-juomat tulevat Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalta.[24]

Myöhemmin Lidlin tuotevalikoima on täydentynyt suomalaisilla elintarvikkeilla ja myyntiin on tullut myös reilunkaupan tuotteita.[8] Lidlin omilla tuotemerkeillä varustetut kotimaiset tuotteet tunnistaa omasta siniristilippulogosta. Vuonna 2009 Lidl on ottanut myyntiin myös luomutuotteita, joita myydään tuotemerkillä Biotrend ja ekologisia pesuaineita tuotemerkillä W5eco.

Vienti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaistuotteita myös menee Lidlin myymäläverkon kautta ainakin Ruotsiin, Norjaan, Unkariin, Hollantiin ja Tanskaan.[25] Välillä vaikkapa Italian tai Ranskan Lidleissä on teemana Pohjoismaiset tuotteet, jossa myös suomalaista kuten karjalanpiirakoita ja lakritsia.

Grillimaisteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Lidlin hyllyihin ilmestyi uusi tuoteryhmä, Grillimaisteri-tuotteet, joita myös mainostettiin näkyvästi mm. jääkiekon MM-kisojen yhteydessä. Grillimaisterin mainoskasvoina puolestaan toimivat entiset jääkiekkoilijat Esa Tikkanen ja Timo Jutila. Tuotteet ovat grillaustuotteita, kuten useita erilaisia makkaroita ja pihvejä. Näiden lisäksi on kuitenkin olemassa myös mm. Grillimaisteri-olutta ja Grillimaisteri-herkkusieniä. Grillimaisteri-tuotteita markkinoitiin jälleen hyvin vahvasti myös keväällä 2013.

Mainonta ja bensiininjakelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lidl on myös ryhtynyt tavanomaiseen päivittäistavarakaupan mainontaan. Kotiin jaettavien mainoslehtisten lisäksi Lidl on alkanut mainostaa sanomalehdissä ja televisiossa.[8] Maaliskuussa 2009 uutisoitiin Lidlin tehneen kaksivuotisen sopimuksen Itellan kanssa koska, ”--(Itellan) jakajat ovat täysi-ikäisiä ja saavat alan työehtosopimusten tason mukaista palkkaa”. Lidl korosti, että mikäli mainospostin jakelijana olisi esimerkiksi urheiluseura, mainosten liikkeellelaskija ei voi valvoa jakelijoiden ikää. Lisäksi urheiluseura voisi kaapaista itselleen merkittävän osan palkkasummasta.[26]

Huhtikuussa 2007 otettiin käyttöön 14 matkustajan Lidl-kuumailmapallo. Myös yhteistoimintaa muiden yritysten kanssa on aloitettu ja niinpä joillakin Lidlin tonteilta löytyy jo bensatankit. Kumppaneina ovat Conoco Jet, Nesteen halpaketju Neste Oil Express ja Shell Express.[15]

Euroviisumenestyjä Saara Aalto teki Lidlille kappaleen Toiveeni Tää 10-vuotispäivän kunniaksi. Cd-singleä voi ostaa Lidleistä kautta maan tai sen voi kuunnella maksutta 10-vuotisnettisivulla.[25]

Pullonpalautus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2002–2003 Suomen Lidl kiisteli kierrätyspullojen kuluista, mutta liittyi 2003 mukaan suomalaiseen pullonpalautusjärjestelmään. Vuoden 2012 helmikuusta lähtien Lidliin on voinut palauttaa myös Alkon pulloja.[27] Tosin Lidl itse myy edelleen suurimman osan virvoitusjuomistaan omaan panttijärjestelmäänsä kuuluvissa pulloissa.

Kassat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lidl toi mukanaan Suomeen eurooppalaisen kassapöydän. Kassat oli suunniteltu toimimaan yhdessä ostoskärryjen kanssa, minkä vuoksi myymälöissä ei aluksi ollut ostoskoreja. Keväällä 2007 ostoskorit tulivat kaikkiin myymälöihin ja tätä ennen ostoskoreja oli jo ollut muun muassa joissakin keskusta-alueiden myymälöissä. Viiden toimintavuoden jälkeen Lidl luopui eurooppalaisesta kassapöydästä ja on korvaamassa sen muista suomalaiskaupoista tutulla kassapöydällä. Suomalaiset kassapöydät tulivat ensimmäisenä muun muassa Lohjan ja Helsingin Kampin myymälöihin.[28]

Kauppakeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2009 Lidl kertoi aikomuksistaan rakentaa yhdessä rakennusyhtiö YIT:n kanssa 20 pientä liikekeskusta Suomen myymälöidensä yhteyteen 2012 mennessä. Liikekeskusten laajuus vaihtelee 600–1 300 neliömetrin välillä.[29] Ensimmäinen liikekeskus avattiin 10. joulukuuta 2009 Vantaan Tammistoon.[30]

Paistopisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useissa myymälöissä on paistopisteitä, joista saa joka päivä tuoreita lämpimäisiä kuten leipiä, korvapuusteja, sämpylöitä ja patonkeja.[31]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuun alussa 2009 uutisoitiin Lidlin aloittavan oman merkonomiohjelman Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Helsingissä yhdessä Amiedun kanssa.[32] Joulukuussa 2013 Lidl haki Suomesta opiskelijoita Saksaan kolmivuotiseen korkeakoulutukseen, josta maksetaan kuukausipalkkaa. [33]

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lidl liittyi Kaupan työnantajaliittoon vuonna 2001[15] ja vuonna 2003 Lidl kiisteli työehdoista Palvelualojen ammattiliitto Pam kanssa. Lidl Suomi sai ensimmäisen pääluottamusmiehen maaliskuussa 2003.[34] Lidlin huono maine Suomessa johtuu suurilta osin alkuvuosilta, kun kauppaketju saapui Suomeen. Nykyisin Lidlin ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin suhteet ovat kuitenkin kunnossa, eikä Lidl PAMin mukaan eroa muista, ei pahassa eikä hyvässä.[15]

Vuonna 2004 kuluttaja-asiamies huomautti Lidliä mainonnasta. Huomautuksesta Lidl sitoutui olemaan käyttämättä vertailuhintoja hedelmien ja vihannesten yhteydessä. [35]

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus alkoi tutkia 10. syyskuuta 2002, oliko Lidlin keskioluen hinnoittelu (0,89 € / 0,33 l pullo) hyvän tavan vastaista. Muissa kaupoissa olutpullo oli noin 20–30 senttiä kalliimpi. Kuukautta myöhemmin 10. lokakuuta STTV päätti, että Lidl ja sen pullottaja Mallaskoski eivät olleet rikkoneet sääntöjä, sillä olutta ei myyty tappiolla.[36]

Ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2008 Lidlin myymälä Ruotsissa myrkytti poisheitettyjä ruokia, jotta kodittomat eivät kävisi syömässä niitä. Myrkkynä käytettiin syövyttävää puhdistusainetta. Tukholman alueen myyntijohtaja piti tapausta valitettavana. Tukholman kodittomien yhdistys tuomitsi tapauksen.[37]

Tammikuussa 2009 Lidl sai Saksassa 1,5 miljoonan euron sakot 12:sta osavaltiosta työntekijöiden urkinnasta. Lidl keräsi päätöksen mukaan tietoja kohtuuttoman laajalti: työntekijöiden henkilökohtaisista ongelmista, taloudesta ja terveydestä. Valvontakameroita oli henkilökunnan pukuhuoneissa ja vessoissa. Lidlin liikevaihto Saksassa on yli 13 miljardia euroa, johon verrattuna sakko on vähäinen.[38] Spiegelin mukaan Lidlin, Deutsche Bahnin ja Deutsche Telekomin vakoilu johtaa uuteen työnantajan vakoilun estävään lakiin Saksassa syksyllä 2009.[39]

Gazan sodan aikana tammikuussa 2009 Lidl myi Malmössä ja Göteborgissa israelilaisia hedelmiä espanjalaisina.[40]

Joulukuussa 2010 pääsi Mannheimissa, Saksassa myyntiin erä thorium-pohjaisella radioaktiivisella maalilla maalattuja joulukuusenkoristeita. Jälkivalvonta kuitenkin toimi ja saastuneet tuotteet voitiin korvata uusilla ilman vahinkoja.[41]

Kehuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovasta maineestaan tunnettu Lidl oli Saksassa tehnyt täyskäännöksen vuonna 2011 ja selviytynyt puhtain paperein. Brändiarvo onkin noussut huomattavasti Saksan kolmanneksi. Viime aikoina Lidl on muun muassa vaatinut koko alalle minimipalkkoja, lopettanut hummerien myynnin eläinsuojelijoiden toivomuksesta ja ollut edelläkävijä reilun kaupan tuotteissa.[42]

Lidl on toiminnassaan huomioinut ympäristöasioita. Etenkin Suomeen tullessaan Lidl toi saksalaiseen tyylin myymälöiden pakastealtaisiin kannet, joilla säästetään energiankulutuksessa. Lidlissä myytävä uusiomuovikassi on valmistettu 100-prosenttisesti kierrätysmuovista ja sille on myönnetty saksalainen Der blaue Engel -ympäristömerkki.[43]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Schwarz Group supermaketnews. Viitattu 2.5.2012.
  2. Yritys - Lidl lidl.fi. Viitattu 14.4.2014.
  3. a b c d Lidl (Historia) Lidl. Viitattu 30.1.2008.
  4. a b c Tuormaa Jussi & Vihma Päivi: Kohta Lidl on halpa Talouselämä. 16.5.2008. Talentum.com. Viitattu 28.7.2008.
  5. Lidl (Filosofia) Lidl. Viitattu 13.8.2009.
  6. Lidl (Filosofia) Lidl. Viitattu 30.1.2008.
  7. Alle Lidl blir Rema nrk.no. Viitattu 28.1.2013. (norjaksi)
  8. a b c d e Vihma, Päivi: Lidl vahvistaa otettaan Etelä-Suomesta 17.8.2007. Talouselämä. Viitattu 30.1.2008.
  9. Halpisketju tuli Suomeen 2002 – nyt jo 140 kauppaa uusisuomi.fi. Viitattu 24.8.2012.
  10. a b Vihma, Päivi: Lidlin tappio pieneni - ja Tiitolan ura nousee 30.1.2008. Talouselämä. Viitattu 30.1.2008.
  11. STT: Lidlin toimitusjohtaja vaihtuu - "Haluan vain tehdä jotakin uutta" 19.2.2010. Kauppalehti. Viitattu 17.1.2011.
  12. a b Lidlin tilinpäätös Taloussanomat. Viitattu 20.10.2012.
  13. a b Päivittäistavarakaupan vuosijulkaisu 2011-2012 Päivittäistavarakauppa ry. Viitattu 20.12.2012.
  14. Lidl rohmunnut markkinaosuuksia Verkkouutiset. 22.11.2002. Suomen Kansallisverkko Oy. Viitattu 28.7.2008.
  15. a b c d e Vihma, Päivi: Tiitola Llidlistä, päivää! 27.1.2006. Talouselämä. Viitattu 31.1.2008.
  16. a b c Lidl rakentaa Suomeen korkeintaan 150 kauppaa Kauppalehti. 5.4.2006. Viitattu 30.1.2008.
  17. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2006 A.C. Nielsen. Viitattu 23.4.2007.
  18. Päivittäistavarakaupan vuosijulkaisu 2010-2011 Päivittäistavarakauppa ry. Viitattu 3.9.2011.
  19. Päivittäistavarakauppa ry Tilastot Viitattu 28.3.2014.
  20. Kauppalehden uutinen markkinatutkimusyhtiö Nielsenin vuosittain tuottaman Päivittäistavarakaupan myymälärekisteristä Viitattu 28.3.2014.
  21. a b c Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä Verkkouutiset. 29.8.2002. Suomen Kansallisverkko Oy. Viitattu 30.1.2008.
  22. Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä taloussanomat. 29.8.2002. Viitattu 3.9.2011.
  23. a b Melin Kirsti: Lidlin kasvutarina esimerkkinä etabloitumisesta Suomen markkinoille 4.10.2007. Vaasan ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.1.2008.
  24. Kaupan oma merkki ja brändituote – samaa tavaraa eri paketissa? YLE. 3.10.2013. Viitattu 14.04.2014.
  25. a b Lidl 10 vuotta Suomessa Ajankohta = 29.8.2012. Lidl. Viitattu 12.09.2012.
  26. Itella Oyj tiedote 2.3.2009 Viitattu 26.9.2011.
  27. Alkon pullot voi palauttaa helmikuussa ruokakauppoihin 22.9.2011. Turun Sanomat. Viitattu 26.9.2011.
  28. Vihma, Päivi: Suomalainen käveli yli Lidlin saksalaispomojen 11.10.2007. Talouselämä. Viitattu 31.1.2008.
  29. Hirvelä, Satu: Lidl rakentaa ostareita Kauppalehti. 15.6.2009. Viitattu 15.6.2009.
  30. Lidl perustaa kauppakeskuksia Taloussanomat. 9.12.2009. Viitattu 26.9.2011.
  31. Lidl paistopisteet Viitattu 20.7.2011.
  32. Taloussanomat 5.1.2009. viitattu 5.1.2009.
  33. Lidl alkaa kouluttaa suomalaisnuoria korkeakoulussa – palkka nousee portaittain 2.12.2013. Viitattu 14.4.2014.
  34. Lidl järkytti sunnuntain aukiololla, Talouselämä 15/2003 s. 12
  35. Lidl myrkytti talousjätteitä kodittomien karkottamiseksi Ruotsissa, Helsingin Sanomat 13.11.2008.
  36. Rusanen, Markku: Mitä Missä Milloin 2004, s. 14. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2003. ISBN 951-1-18590-X.
  37. Kuluttaja-asiamies: Lidlin mainonta harhaanjohtavaa, Viikko-Pellervo 19.11.2004.
  38. Lidlille 1,5 miljoonan euron sakot työntekijöiden urkinnasta, Taloussanomat 26.1.2009
  39. German Anti-Snooping Law 'Long Overdue' Spiegel 17.2.2009
  40. Israelilaisia hedelmiä myytiin Ruotsissa espanjalaisina, HS 21.1.2009 A3
  41. Thorium based christmas decorations are pulled back, Der Daily Spiegel 4.2.2011 A3
  42. Lidlin brändiarvo nousi huimasti, Taloussanomat 23.2.2012.
  43. The Blue Angel eco label Der Blaue Engel. Viitattu 5.2.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]