Adventismi
Sivulta puuttuu 
Adventistit ovat protestanttisia kristittyjä. Adventisti tarkoittaa henkilöä, joka odottaa Kristuksen (Jeesuksen) pikaista toista tulemista (lat. adventus). Nykyisin maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti suurin adventistiryhmä ovat seitsemännen päivän adventistit. Sanoilla seitsemännen päivän adventistit viitataan tapaan viettää pyhäpäivää sapattina (perjantain auringonlaskusta lauantain auringonlaskuun) sunnuntain sijaan. Tämä perustuu siihen, että raamatullisen mallin mukaisesti sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä ja lauantai seitsemäs. Raamatussa vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa, eikä keskiyöllä.
Kirkkokunnalle on ominaista Raamatun arvovallan korostaminen. Raamatun tulkintaa ohjaavassa traditiossa merkittävänä tekijänä voidaan pitää liikkeen sisällä profeettana pidettyä Ellen G. Whitea, joskin liikkeen teologiset peruspiirteet syntyivät vuosien 1838-1848 aikana, jolloin Whiten merkitys Raamatun tulkitsijana oli vähäinen.
Adventistinen teologia on yhdistelmä kaikista kolmesta protestantismin pääsuunnasta: luterilaisuudesta (lähinnä maltillisesta pietismistä), kalvinismin arminiolaisesta haarasta (metodismi) ja radikaalireformaatiosta (anabaptismi), jonka vaikutus on huomattavin.
Adventistien mukaan korkein valta on Jumalalla. Muodollista korkeinta valtaa käyttää kansainvälinen viiden vuoden välein kokoontuva yleiskokous, jonka valta kuitenkin on lähinnä neuvoa-antavaa. Adventtiseurakunnalla ei ole uskontunnustusta vaan nykyisin 28 perustavanlaatuista opinkohtaa, joiden sisältöön on vuosien varrella tehty tarkennuksia, ja niitä on lisätty tarpeen mukaan virallisen kannan vahvistamiseksi. Niiden perustana on adventtikirkon mukaan aina Raamattu.
Kuten monet muut protestantit, myös adventistit näkevät seksuaalisuuden kuuluvan Raamatun valossa ainoastaan naisen ja miehen väliseen avioliittoon, mikä luonnollisesti sulkee pois homoseksuaalisuuden ja esiaviollisen seksin. Adventtikirkko ei hyväksy avoliittoa.
Adventistit uskovat yhdessä muiden kristittyjen ja erityisesti konservatiivisten protestanttien kanssa mm. seuraavaan:
- Kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään ja Poikaan ja Pyhään Henkeen, joka on Luoja ja kaikkeuden kuningas, kaikkitietävä, kaikkivoiva ja kaikkialla läsnäoleva. Adventistit formuloivat kolminaisuusoppia lähinnä muinaisen antiokialaisen koulukunnan ns. ekonomisen triniteetin mukaisesti.
- Raamattuun, sekä Vanhaan että Uuteen testamenttiin, Jumalan ilmoitettuna, erehtymättömänä sanana. Adventistien raamatuntulkinta perustuu ns. sola scriptura (yksin kirjoituksista) periaatteeseen.
- Jeesukseen Kristukseen, sekä pelastukseen yksin armosta, uskon kautta.
Adventistien näkemykset eroavat merkittävimmin muiden kristittyjen vallitsevista näkemyksistä seuraavissa kohdissa:
- Kymmenen käskyn neljännessä (luterilaisuudessa kolmannessa) käskyssä mainittu sapatti eli lauantai on myös kristittyjä koskeva lepopäivä.
- Kristitty on vastuussa elämäntavoistaan Jumalalle, mikä koskee myös ruokavaliota. Suurin osa Adventisteista pidättäytyy tämän takia tupakasta, alkoholista, huumeista ja Raamatussa mainittujen niin sanottujen epäpuhtaiden eläinten lihasta. Monet adventistit haluavat lisäksi olla kasvissyöjiä. Jotkut pidättäytyvät myös kahvista ja teestä.
- Kristus toimii taivaallisen pyhäkön kaikkein pyhimmässä ylipappina ja puolustajana oikeudenkäynnissä, joka tunnetaan myös tutkivana tuomiona. Tämä oikeudenkäynti alkoi syksyllä 1844 ja jatkuu Kristuksen tulemiseen saakka. Sen aikana käydään läpi uskovien asiat, jotta muulle maailmankaikkeudelle paljastuisi, ketkä saavat osallistua elämän ylösnousemukseen ja ketkä tuhotaan yhdessä jumalattomien kanssa. Tätä erottelua adventistit perustelevat muun muassa Jeesuksen vertauksella vehnästä ja rikkaviljasta, ja vertauksella kuninkaan pojan häistä.
- Jeesuksen toinen tuleminen taivaan pilvissä on näkyvä tapahtuma, joka päättää maailmanhistorian ja jossa Jeesukseen uskovat herätetään kuolleista elämän ylösnousemuksessa. Tästä tapahtumasta alkaa Ilmestyskirjassa viitattu tuhatvuotiskausi, jonka uskovat viettävät taivaassa. Adventistit korostavat Jeesuksen pikaista paluuta (paruusiaa).
- Helvettiä ei ole tällä hetkellä olemassa, eikä se ole ikuinen. Helvetti on väliaikainen paikka, jossa jumalattomat tuhotaan tuhatvuotiskauden jälkeen. Helvetissä sielut tuhoutuvat sen jälkeen, kun ovat kärsineet tulessa tekojensa mukaan määrätyn ajan, ja niiden olemassaolo lakkaa. Oppia kutsutaan kristillisessä teologiassa konditionalismiksi.
Adventistit kastavat uskonsa tunnustaneita upotuskasteella. Adventisteja on Suomessa noin 3 800 [1]. Tämän lisäksi reilu 1000 jäsentä kuuluu Adventtikirkon paikallisseurakuntiin olematta väestörekisterissä Adventtikirkon jäseniä. Näiden jäsenten lisäksi ns. aikuiskasteesta johtuen kirkon tilaisuuksissa käy myös etenkin nuoria jotka eivät vielä ole tehneet tai eivät halua tehdä henkilökohtaista uskonratkaisua. Koko maailmassa on noin 16,7 miljoonaa kastettua jäsentä ja jumalanpalvelustilaisuuksiin osallistuu n. 30 miljoonaa ihmistä. 12. kesäkuuta 1943 rekisteröity Suomen Adventtikirkko on kansainvälisen adventtikirkon Suomen unioni ja se jakautuu kahteen piirikuntaan sekä yhteen lähetykseen. Paikallisseurakuntia Suomen Adventtikirkolla on 78.
Adventistit ylläpitävät eri puolilla maailmaa useita korkeakouluja, kuten Englannissa Newbold Collegea sekä Yhdysvalloissa Andrews University, Southern Adventist University ja Loma Lindan yliopistoja. Suomessa Adventtikirkko omistaa ja operoi Suomen Kristillistä Yhteiskoulua Piikkiössä.
Seitsemännen päivän adventistien pääkonferenssia johti 1999-2010 norjalainen teol. tri Jan Paulsen. Nykyinen johtaja on yhdysvaltalainen teol. tri Ted N.C. Wilson (2010-). Seitsemännen Päivän Adventtikirkon päämaja sijaitsee Silver Springissä yhdysvaltojen Marylandissä.
[muokkaa] Tunnettuja adventisteja
- Niko Koffeman (s. 1958), hollantilainen poliitikko[2]
- Sir Patrick Allen – Jamaikan kenraalikuvernööri (2009—)
- Benjamin Carson, neurokirurgi, jonka elämästä on tehty elokuva.
