Purmonjoki

Purmonjoki Purmo å
Maat	Suomi
Maakunnat	Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa
Kunnat	Pedersöre, Kauhava
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Purmonjoen vesistö (46)
Pinta-ala	864,28 km²
Järvisyys	2,44 %
Pääuoman pituus	77 km
Pääuoman osuudet	Purmonjoki ←Orpäkki ←Tyynispäkki ←Salapäkki
Yhtyy	Ähtävänjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Purmojärvi, Kauhava
	63.2822°N, 23.2732°E
Laskupaikka	Långstranden, Pedersöre
	63.6436°N, 22.8084°E
Läpivirtausjärvet	ei järviä
Esteet	useita pohjapatoja
Sivu-uomat	Norijoki, Varijoki
Taajamat	Pännäinen, Purmo, Kortesjärvi
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	64,5 m
Laskukorkeus	0,2 m
Korkeusero	64,3 m
Pituus	62 km
Kaltevuus	1,04 m/km
Keskiylivirtaama	60 m³/s (MHQ)
Keskivirtaama	6,9 m³/s (MQ)
Keskialivirtaama	0,8 m³/s (MNQ)
Muuta
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Purmonjoki (ruots. Purmo å), tai myös Purmojoki , on Pohjanmaalla Pedersöressä ja Etelä-Pohjanmaalla Kauhavalla virtaava 62 kilometriä pitkä joki ( joskus ilmoitetaan myös 69 kilometriä ), joka yhtyy pari kilometriä ennen Luodonjärveä siihen laskevaan Ähtävänjokeen. Joet ovat kuitenkin historiallisista syistä erilliset päävesistöt. Purmonjoki muodostaa pääosan 77 kilometriä pitkästä vesistöalueen pääuomasta .

Joen kulku

Joki alkaa Kauhavan puolella Purmojärvestä ja virtaa aluksi Kauhavalla 22 kilometriä ja sitten 40 kilometriä Pedersören puolella. Joki alkaa pienenä purona Rantalasta, joka sijaitsee Purmojärven kylän luoteispuolella rannassa. Joki putoaa aluksi muodostaen koskia tai nivoja. Vanhan ruukin jäänteet osuvat kohtaan, jossa Vesterbackan suunnalta yhtyy Orpäkin sivu-uoma . Joki ohittaa Etelä-Pohjanmaan Minkinrehun suuret tehdastilat. Tämän jälkeen joki alittaa kantatien 63 ja ohittaa Kortesjärven kirkonkylän eteläpuolelta Kukkolassa. Alkuosuus on ollut metsäsaarekkeiden ja peltomaiden vaihtelua, mutta nyt joki virtaa peltoaukeiden läpi kohti pohjoista. Se kohtaa Varijoen ennen seututien 738 alitusta Fräntilässä. Täällä jokeen yhtyy oikealta tuleva Finsupuro. Joki virtaa rauhallisesti Kauhavalta Porkholman ja Ylikosken kautta Pedersören kunnan puolelle.

Kuntarajan jälkeen tulee vastaan Yli-Purmon Vilobacka, jonka peltoaukealla jokeen yhtyy oikealta tuleva Saribäcken. Peltoaukeat joen ympärillä kapenevat ja metsämaa ulottuu paikoin joen rantaan asti. Edetin kohdalla joessa on pieniä jokisaaria ja koskia, mutta seuraavat kosket tulevat vasta Lillbyssä. Raviradan kohdalla on joen vedenpinnan korkeus 30,3 metriä mpy. Joki virtaa Lillbyn taajama-alueella ja sen peltoaukealla kunnes Slipissä sen vapaan virtaamisen katkaisee pato. Jo ennen Purmon taajamaa tulee Timmerbackassa toinen pato, jonka joki tosin kiertää vapaasti jokisaaren ympäri. Jokeen yhtyy taajamassa vasemmalta tuleva Karikbäcken. Täällä on vanhoja jokiuomia, jotka muodostavat lammikoita, ja alempana sijaitsee Kvarnforsen, jossa ei enää ole patoa. Kosken jälkeen joki virtaa leveänä ja Heitsfolkin kohdalla on joessa pohjapato Bergforsenin yläpuolella. Joki saa täällä vauhtia, koska se virtaa seitsemässä koskessa ja saapuu Forsbyhyn. Täällä joki levenee suuresti, kun siihen yhtyy kaakosta tuleva Norijoki. Forsbyssä on joessa kaksi koskea ja niissä kaksi pohjapatoa. Forsbyn jälkeen joki haarautuu Rakholmenin jokisaaren ympärille. Joen uomaa on siirretty kaivetuilla kanavilla muun muassa rautatien vuoksi. Joen vasen haara Bennäs å kääntyy radan edessä kohtisuoraan ja yhtyy pääuomaansa parin kilometrin pituisena. Joen vasen haara on kiertänyt Pännäisten taajama-alueella, mutta joen pääuoma kaartaa jo kauempana poispäin kohti pohjoista. Peltoaukean reunassa siihen on kaivettu kanava Leden, joka yhdistää joen Sandsundsfjärdenin järveen. Järveen laskee rinnakkain virtaava Kovjoki. Purmonjoki alittaa kantatien 68 ja yhtyy samalla kaakosta tulevaan Ähtävänjokeen. Yhteinen loppuosuus haarautuu matalaan Luodonjärven Storfjärdenin lahteen, jossa suistohaarojen välissä sijaitsevat esimerkiksi Storgårdsholmenin, Alörenin ja Nopisasholmenin saaret.

Luontoarvoja

Luodonjärveä ja siihen laskevia jokia kuten Purmonjokea tarkkailaan vedenlaadun muutoksien selvittämiseksi. Vuoden 2019 raportista voidaan poimia seuraavia tuloksia. Purmonjoen keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat 90 mikrogrammaa litrassa vettä ja sen typpipitoisuudet olivat olleet 1 800 mikrogrammaa litrassa vettä. Joen vedessä oli siten runsaasti ravinteita. Lisäksi joen vesi oli seudun sameimpia (14 FTU) ja vedenväri oli arvolla 151 mgPt/l melko tumma. Vedessä oli rautaakin 3,2 milligrammaa litrassa vettä. Veden happamuustaso oli keskimäärin pH 5,7, eli hapanta, mutta se on välillä laskenut arvoon pH 4,5 asti. Veden alkaliteetti, joka ilmaisee kykyä vastustaa happamoitumista, oli keskimäärin 0,09 millimoolia litrassa vettä, eli se oli heikko. Veden kyky vastustaa happamoitumista oli hetkellisesti loppunut kokonaan vuoden 2019 toukokuussa ja lokakuussa.

Joki virtaa savimaiden läpi, joiden savimassa sisältää runsaasti sulfaattiyhdisteitä. Nämä sulfaattimaat voivat kuivuessaan reagoida ilman hapen kanssa ja muodostaa rikkihapoketta ja rikkihappoa. Hapot laskevat vesistön happamuustasoa ja kärjistyessään happamoituminen voi aiheuttaa kalakuolemia. Hapan maaperä reagoi myrkyllisten metallien kanssa muodostaen sulfaatteja, jotka liukenevat sitten veteen. Joessa sulfaattipitoisuudet kohoavat 10–40 milligrammaan litrassa vettä.

Purmonjoen valuma-alue

Pääartikkeli: Purmonjoen vesistö

Yleistä

Purmonjoki on yksi neljästä Perämeren rannikolla sijaitsevasta joesta, joille maankohoaminen on aiheuttanut erityisen tilanteen. Yleensä Suomen päävesistöt laskevat suoraan mereen, mutta Purmonjoelle on jäynnyt niin, että sen suisto on maatunut ja se jakaa nykyään Ähtävänjoen kanssa kilometrin pituisen yhteisen lasku-uoman. Voidaan jopa perustellusti väittää, että Purmonjoki pienepänä jokena olisi Ähtävänjoen sivujoki. Ihmisten merestä erilleen patoama Luodonjärvi kokoaa Kovjoen, Purmonjoen, Ähtävänjoen ja Kruunupyynjoen vedet ennen niiden laskemistaan Perämereen. Nykyään on rannikkoalueelle muodostettu Varsinaisen Perämeren vesistöalue (vesistöaluetunnus 99), johon itsenäiset vesistöalueet Kovjoen vesistö (45), Purmonjoen vesistö (46), Ähtävänjoen vesistö (47) ja Kruunupyynjoen vesistö (48) laskevat vetensä.

Purmonjoen vesistön pinta-ala on 864 neliökilometriä ja sen järvisyys on 2,4 %. Valuma-alueen pääuoma on pääasiassa Purmonjoki, mutta se jatkuu etelästä tulevana ja noin 17 kilometriä pitkänä Orpäkkinä. Orpäkin yläjuoksun eri osuuksista käytetään myös Tyynispäkin ja Salapäkin nimeä.

Purmonjoen sivu-uomat

Purmonjoki virtaa Purmojärvestä Ähtävänjokeen, jolloin siihen yhtyy joitakin lyhyitä alla olevaan taulukkoon kerättyjä sivujokia, -ojia tai -puroja. Osalla niistä on omat vesistöviranomaisten määrittämät valuma-alueet, joiden verkkopalvelusta mitatut valuma-alueet on ilmoitettu taulukossa. Lihavoitu Orpäkki muodostaa yläjuoksulla vesistöalueen pääuoman ja etäisyys (*) on mitattu Ähtävänjoelta.

Sivu-uoman nimi	Pääuoman kohta	Etäisyys (km *)	Pituus (km)	Virtaama MQ (m³/s)	Valuma- alue (km²)	Lähteet
Purmonjoki laskee Ähtävänjoen jälkeen Luodonjärveen
Leden	kantatie 68	1				2,2,2,–,–,–
Kyrkbäcken	vedenpuhdistamo	4				2,2,2,–,–,–
Bennäs å	Pännäinen	5			13	2,2,2,–,–,3
Fämossbäcken	Pännäinen	6				4,2,2,–,–,–
Norijoki	Forsby	9			315	2,2,2,–,–,3
Hömossbäcken	Mansfolk	9			18	2,2,2,–,–,3
Sirapsbäcken	Heitsfolk	14				2,2,2,–,–,–
Karikbäcken	Purmo	18			23	2,2,2,–,–,3
Emausbäcken	Emaus	29			6	4,2,2,–,–,3
oja Brännsjönistä	Edet	32				2,2,2,–,–,–
Blomsterängsbäcken	Dynäsbacka	35				2,2,2,–,–,–
Saribäcken	Långgrävsbacka	37			23	2,2,2,–,–,3
Härjesbäcken	Vilobacka	38			6	4,2,2,–,–,3
Saukkopäkki	Ylikoski	40			13	2,2,2,–,–,3
Finsupuro	Luikku	46			25	2,2,2,–,–,3
Varijoki	Ylineva	48			111	2,2,2,–,–,3
oja Syväjärvestä	Kukkola	51			9	2,2,2,–,–,3
Palopäkki	Asuinmaa	53			24	2,2,2,–,–,3
Orpäkki	Korvenperä	60			64	2,2,2,–,–,3
Purmonjoki alkaa pari kilometriä Orpäkin yläpuolelta Purmojärvestä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta (), 4 = Järviwikin vesistöaluejako

Aiheesta muualla

• Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry
• Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma (PDF), 27.2.2019, ELY-keskus