Kilogramma
Wikipedia
Kilogramma (tunnus kg) on SI-järjestelmässä ja sitä edeltäneessä metrijärjestelmässä massaa ilmaiseva perusyksikkö. Kilogramma määritellään kansainvälisen prototyypin avulla, jota säilytetään Sèvresissä, Ranskassa lähellä Pariisia. Prototyyppi on iridiumin ja platinan seoksesta tehty sylinteri, jonka korkeus ja läpimitta ovat 39 millimetriä. Kilogramma on ainoa perusyksiköistä, jota ei ole saatu sidottua SI-järjestelmässä luonnonvakioihin. Gramman lyhenteenä on virallisesti nykyään g, vaikka aikaisemmin myös gr on ollut käytössä etenkin arkisissa yhteyksissä, esim. ruokaohjeissa.
Tuhatta kilogrammaa kutsutaan myös nimellä tonni (tunnus t) : 1 t = 1000 kg (= 1 Mg).
[muokkaa] Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt
| Yksikön nimi | Yksikön tunnus | Suhde grammaan | Käyttö |
|---|---|---|---|
| Mikrogramma | μg | miljoonasosa grammasta | Esim. tiettyjen vitamiinien päivittäinen saanti |
| Milligramma | mg | tuhannesosa grammasta | Esim. lääketablettien sisältämät ainemäärät. |
| Gramma | g | Esim. ruoka-aineiden massa ruoanvalmistuksessa. | |
| Kilogramma | kg | tuhat grammaa | Esim. ihmisten massa. Massan perusyksikkö. |
| Tonni (Megagramma) | t tai Mg | Miljoona grammaa | Esim. laivojen tai lentokoneiden massa. Myös suurten eläinten, kuten dinosaurusten massa. |
[muokkaa] Kilogramman historia ja tulevaisuus
Kilogramma pyrittiin saamaan 1700-luvun lopulla saman painoiseksi kuin kuutiodesimetri eli litra vettä, mutta niistä ajoista lähtien tämän yksikön koko on perustettu metallisiin standardikappaleisiin. Vielä nykyäänkin käytetään 1870-luvulla valmistettua ja Sèvresissä säilytettävää kilogramman prototyyppiä ja siitä otettuja kansallisia kopioita. Aika ajoin kansallisia prototyyppikappaleita verrataan alkuperäiseen. Tarkoilla mittauksilla voidaan todeta, että kuutiodesimetri painaa hieman vähemmän aikoinaan määritellyissä olosuhteissa kuin kilogramman prototyyppi.
Kilogramma pyritään sitomaan tulevaisuudessa jollakin tavoin luonnonvakioihin, mutta toistaiseksi vertailumenetelmien mittaustarkkuuksissa on ollut ongelmia. Tällaista työtä tehdään, koska kilogramman prototyyppien koot ovat joidenkin mikrogrammojen verran epävarmoja. Muun muassa ilmansaasteet vaikuttavat prototyypin massaan. Esimerkiksi hiljattain sen havaittiin painavan toistaiseksi tuntemattomasta syystä 50 mikrogrammaa vähemmän kuin sen kopiot.
Georgian teknillisen korkeakoulun emiritusprofessorit, fyysikko Ronald Fox ja matemaatikko Theodore Hill määrittäisivätkin gramman täsmälleen 18×1407448133 :n hiili-12 atomin massalla. Pariisissa vuonna 2007 pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa on jo käsitelty ehdotuksia kilogramman uusiksi määritelmiksi. Erään ehdotuksen mukaan se olisi yhtä suuri kuin 0,501845125 · 1026 kertaa hiili-12-atomin massa. Toisena vaihtoehtona on esitetty sen määrittelemistä Planckin vakion avulla, joka saisi tarkkaan määrätyn arvon 6,6260693 · 10−34 Js. [1]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Helsingin Sanomat, artikkeli Tiede ja luonto- sivuilla 20.11.2007

