Planckin vakio

Wikipedia

Planckin vakio on modernissa fysiikassa, ja etenkin kvanttimekaniikassa, usein vastaantuleva luonnonvakio, jonka likiarvo on

$h=6{,}626 0693(11)\times10^{-34}\ \mbox{J}\cdot\mbox{s}=\,4{,}135\ 667\ 33(10) \times10^{-15}\ \mbox{eV}\cdot\mbox{s}$ .^[1]

Vakio on nimetty Max Planckin mukaan, joka vuonna 1900 väitti, että sähkömagneettinen säteily syntyy tietyn suuruisina kvantteina, joiden energia on suoraan verrannollinen säteilyn taajuuteen. Tämän ilmaisee lauseke

$E=hf \ \!$ ,

jossa E on kvantin eli fotonin energia, h Planckin vakio ja f säteilyn taajuus.

Usein on kätevämpää käyttää $h$ :n sijasta sen johdannaista $\hbar$ , jonka määritelmä on

$\hbar=\frac{h}{2\pi}$ ,

missä π on vakio pii. Vakiota $\hbar$ kutsutaan puolestaan joko Diracin vakioksi (Paul Diracin mukaan) tai redusoiduksi Planckin vakioksi. Puhekielessä yleisiä ilmauksia ovat myös h-viiva ja englannin kielestä lainattu h-bar [hoobaar]. Tätä vakiota käytettäessä käytettäessä kvantin energian lauseke saa muodon

$E = \hbar \omega$ ,

missä $ω$ on säteilyn kulmataajuus eli taajuus kerrottuna $2π$ :lla.

Kvanttiteorian myöhempi kehitys on osoittanut, että redusoitua Planckin vakio $\hbar$ on perustavampi luonnonvakio kuin alkuperäinen Planckin vakio $h$ . Niinpä hiukkasten rataliikkeen impulssimomentti on aina jokin $\hbar$ :n monikerta, mutta fermionien spin-impulssimomentti on puolet siitä. Redusoitu Planckin vakio esiintyy muissakin kvanttimekaniikan perusyhtälöissä kuten Heisenbergin epätarkkuusperiaatteessa ja Schrödingerin yhtälössä.

[muokkaa] Lähteet

↑ http://physics.nist.gov/cgi-bin/cuu/Value?h

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.

[0] ttp://physics.nist.gov/cgi-bin/cuu/Value?h

[1]

Planckin vakio

Wikipedia

[muokkaa] Lähteet

Näkymät

Henkilökohtaiset työkalut

Haku

Valikko

Osallistuminen

Työkalut

Muilla kielillä