Ernest Rutherford
| Ernest Rutherford | |
|---|---|
| Syntynyt | 30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti[1] |
| Kuollut | 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta[1] |
| Asuinpaikka | |
| Kansallisuus | |
| Tutkimusala | Fysiikka |
| Instituutti | McGill-yliopisto Manchesterin yliopisto |
| Tutkinnot | Uuden-Seelannin yliopisto Canterburyn yliopisto Cambridgen yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | J. J. Thomson |
| Oppilaat | Niels Bohr Cecil Powell Pjotr Kapitsa John Cockcroft James Chadwick George de Hevesy |
| Tunnetuimmat työt | Atomiytimen löytäminen. Tunnetaan ”ydinfysiikan isänä” |
| Tunnustukset | Franklin-mitali (1924) |
|
Rutherford on fyysikko Ralph Fowlerin appi. |
|
Ernest Rutherford, Nelsonin ensimmäinen paroni Rutherford, OM, PC, FRS, PRS (30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti – 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Uudessa-Seelannissa syntynyt brittiläinen fyysikko.[1] Fysiikan suurista löydöistä hänen nimiinsä luetaan atomin ytimen löytäminen; sen hän teki kokeella, joka nykyään tunnetaan Rutherfordin kokeena.
Hän tutki radioaktiivisuutta ja otti ensimmäisenä käyttöön termit alfa-, beta-, ja gammasäteily. Rutherford havaitsi ensimmäisenä, että radioaktiivisesta aineesta puolet hajoaa vakioajassa (puoliintumisaika). Rutherford myös löysi protonin ja teki hypoteesin atomin varauksettomista hiukkasista, neutroneista.
Rutherford sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1908 radioaktiivisten alkuaineiden kemiaa koskevista tutkimuksista. Rutherford lyötiin ritariksi 1914 ja 1931 hänestä tehtiin paroni. Yksi hänen oppilaistaan oli Niels Bohr.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b c Ernest Rutherford Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Online Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ernest Rutherford Wikimedia Commonsissa- Nobelprize.org Ernest Rutherfordin elämäkerta (englanniksi)