Harold Clayton Urey

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harold Clayton Urey
Harold Clayton Urey
Harold Clayton Urey
Syntynyt 29. huhtikuuta 1893
Walkerton, Indiana, Yhdysvallat
Kuollut 5. joulukuuta 1981
La Jolla, Kalifornia, Yhdysvallat
Asuinpaikka Yhdysvallat
Kansallisuus Yhdysvaltalainen
Tutkimusala Kemia
Instituutti Kalifornian yliopisto
Tunnustukset Nobelin kemianpalkinto (1934)
Franklin-mitali (1943)

Harold Clayton Urey (29. huhtikuuta 18935. joulukuuta 1981) oli yhdysvaltalainen kemisti. Hän toimi Columbian yliopistossa New Yorkissa vuodesta 1929, ja Chicagon yliopiston professorina vuodesta 1945. Urey sai vuonna 1934 Nobelin kemianpalkinnon raskaan vetyisotoopin deuteriumin keksimisestä.[1]

Vuonna 1953 Urey ja Stanley Miller suorittivat Chicagon yliopistossa kuuluisan Miller-Ureyn kokeen, joka silloisen tiedon mukaan simuloi varhaisen Maapallon ilmakehän koostumusta. Miller ja Urey onnistuivat tuottamaan koelaitteistollaan useita elämän kannalta tärkeitä molekyyleja, kuten aminohappoja, sokereita ja nukleotiemäksiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Chemistry 1934 Nobelprize.org - The Official Website of the Nobel Prize. Viitattu 11.7.2012.
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.