Nukleotidi
Wikipedia
Nukleotidi on monomeeri, joista nukleiinihapot muodostuvat. Nukleiinihappoja ovat RNA ja DNA. Nukleotidi koostuu fosfaatti-, sokeri- ja emäsosasta. RNA:n sokeriosa on D-riboosi ja DNA:n D-deoksiriboosi. Emäsosa voi olla joko puriini- tai pyrimidiiniemäs. DNA:n emäsosia ovat guaniini, adeniini, sytosiini ja tymiini. RNA:n emäsosat ovat samat, mutta tymiinin tilalla on urasiili. Nukleotidissa fosfaattiosa liittyy fosfodiesterisidoksella pentoosin viidennen hiilen hydroksyyliryhmään ja ensimmäiseen hiileen liittyy joko puriini- tai pyrimidiiniemäs. Nukleotidit puolestaan liittyvät toisiinsa siten, että toisen nukleotidin fosfaattiosa muodostaa sidoksen toisen nukleotidin pentoosin kolmanteen hiileen liittyneen hydroksyyliryhmän kanssa.
DNA:n ja RNA:n rakenneosina toimimisen lisäksi nukleotideilla on muitakin tehtäviä soluissa. Adenosiinitrifosfaatti (ATP) on tärkeä molekyyli solujen energiataloudessa. Nikotiiniamidi-adeniini-dinukleotidi (NAD+), nikotiiniamidi-adeniini-dinukleotidifosfaatti (NADP+),flaviiniadeniinidinukleotidi (FAD) ja flaviinimononukleotidi (FMN) toimivat koentsyymeinä hapetus-pelkistysreaktioissa. Metaboliassa tärkeä koentsyymi A sisältää nukleotidirakenteen. Syklinen adenosiinimonofosfaatti (cAMP) ja syklinen guanosiinimonofosfaatti (cGMP) toimivat viestimolekyyleinä.[1]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Heino J ja Vuento M: Biokemian ja solubiologian perusteet, 1. painos, 2. luku Biomolekyylit. WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.
