RNA

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
tRNA eli siirtäjäRNA

RNA on ribonukleiinihappo, jota käytetään solun sisällä tiedon siirtoon ja jossain tapauksissa geneettisenä materiaalina.

RNA eroaa DNA:sta rakenteeltaan seuraavasti: deoksiriboosin tilalla polynukleotidiketjussa on riboosi ja tymiinin tilalla emäksenä on urasiili.

RNA:lla on useita käyttötarkoituksia ja tyyppejä: lähetti-RNA eli mRNA kuljettaa DNA:sta kopioitua tietoa tumasta solulimaan, jossa sen perusteella tuotetaan proteiineja ribosomeissa. Kukin RNA-molekyyli kopioi vain lyhyen osan yhden DNA:n informaatiosta, joten RNA-molekyylit ovat lyhyempiä kuin DNA ja useimmiten niissä on vain yksi säie.

Muita RNA:n tyyppejä ovat siirtäjä-RNA (tRNA) ja ribosomaalinen RNA (rRNA). Siirtäjä-RNA toimii aminohappojen kuljettajana tuoden valkuaisainetta valmistavalle ribosomille omaa koodaustaan vastaavan aminohapon. Ribosomaalista RNA:ta on ribosomissa, joka rakentaa proteiineja aminohapoista. Tällöin ribosomin RNA on ribotsyymi, RNA-entsyymi, jollaisia on löydetty muitakin.

Uusia RNA:n tyyppejä on löydetty. Pieni tumassa esiintyvä RNA (engl. small nuclear RNA, snRNA) osallistuu RNA-eksonien silmukointiin esi-RNA:sta, tumajyväsessä esiintyy pieni RNA (engl. small nucleolar RNA, snoRNA), mikroRNA (miRNA) ja pieni interferoiva RNA (siRNA) vaikuttavat sitoutumalla lähetti-RNA:han, miRNA estäen translaation ja siRNA aiheuttaen lähetti-RNA:n hajoamisen.[1]

Joissain viruksissa geneettisenä materiaalina on kaksisäikeinen RNA (dsRNA).

Ribonukleiinihappojen nimityksiä
nimi engl. nimi lyhenne suom.
lähetti-RNA messenger RNA mRNA lRNA
ribosomi-RNA ribosomal RNA rRNA rRNA
siirtäjä-RNA transfer RNA tRNA sRNA

[muokkaa] Katso myös


[muokkaa] Lähteet

  1. Heino J ja Vuento M: Biokemian ja solubiologian perusteet, 1. painos, 2. luku Biomolekyylit. WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä