RNA

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
RNA:n rakenne
RNA:n ja DNA:n erot

RNA eli ribonukleiinihappo[1] on nukleotideistä koostuva polymeeri. Se eroaa DNA:sta sokeriosalta, deoksiriboosin tilalla on riboosi, ja yhden emäksen osalta, tymiinin tilalla on urasiili. Ribonukleiinihapoilla on monia eri tehtäviä soluissa.[2] RNA-viruksissa geneettisenä materiaalina on yksi- tai kaksisäikeinen RNA, esimerkiksi kaksijuosteiset RNA-virukset.

RNA-tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme tunnetuinta RNA-tyyppiä ovat lähetti-RNA, siirtäjä-RNA ja ribosomaalinen RNA. Lähetti-RNA (mRNA) kuljettaa DNA:sta kopioidun geenin tiedot tumasta solulimaan, jossa sen perusteella tuotetaan proteiineja ribosomeissa. Siirtäjä-RNA (tRNA) siirtää aminohapot proteiinia valmistavalle ribosomille lähetti-RNA:n perusteella. Ribosomaalista RNA:ta (rRNA) on 80 % kaikesta solun sisältämästä RNA:sta ja se on osa ribosomin rakennetta.

Muita RNA-tyyppejä ovat muun muassa pieni tumassa esiintyvä RNA (engl. small nuclear RNA, snRNA), joka osallistuu RNA-eksonien silmukointiin esi-RNA:sta, pieni tumajyväsen RNA (small nucleolar RNA), pieni tuman RNA (snoRNA), mikroRNA (miRNA) ja pieni häiritsevä RNA (siRNA, engl. small interfering RNA), heterogeeninen tuman RNA (hnRNA) ja pieni soluliman RNA (scRNA).[3][2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.11.2013.
  2. a b Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P: Biologian sanakirja, s. 607. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.
  3. Heino J ja Vuento M: Biokemian ja solubiologian perusteet, 1. painos, 2. luku Biomolekyylit. WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta RNA.