Walther Hermann Nernst
Wikipedia
| Walter Hermann Nernst | |
|---|---|
| Syntynyt | 25. kesäkuuta 1864 Briesen, Länsi-Preussi |
| Kuollut | 18. marraskuuta 1941 Berliini, Saksa |
| Asuinpaikka | |
| Kansallisuus | |
| Tutkimusala | Kemia, fysiikka |
| Instituutti | Göttingenin yliopisto Berliinin yliopisto Leipzigin yliopisto |
| Tutkinnot | Zürichin yliopisto Berliinin yliopisto Grazin yliopisto Würzburgin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Friedrich Kohlrausch |
| Oppilaat | Sir Frances Simon Richard Abegg Irving Langmuir Leonid Andrussow Karl Friedrich Bonhoeffer Frederick Lindemann |
| Tunnetuimmat työt | Termodynamiikka Nernstin yhtälö |
| Tunnustukset | |
Walter Hermann Nernst (s. 25. kesäkuuta 1864 Briesen, Länsi-Preussi – k. 18. marraskuuta 1941 Berliini, Saksa) oli saksalainen kemisti, joka oli yksi modernin fysikaalisen kemian alan kehittäjistä. Nernst oli osallistui sähkökemian, termodynamiikan, kiinteän olomuodon kemian ja valokemian tutkimukseen. Hän esitti ensimmäisenä muun muassa Nernstin yhtälön. Vuonna 1920 hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto termodynamiikkaan liittyvästä työstään.
Nernst kehitti teoreeman aineen käyttäytymisestä lämpötilan lähestyessä absoluuttista nollapistettä vuonna 1906. Teoreema tunnetaan nykyään termodynamiikan kolmantena pääsääntönä. Tieteen lisäksi teoreemasta oli heti hyötyä myös teollisuudelle, muun muassa ammoniakin valmistuksessa.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Nobelprize.org Walther Nernstin elämäkerta
Nobelin kemianpalkinnon saajat