Käpylä
Wikipedia
|
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 25 (osa-alue 250) | ||
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 1,82[1] km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 7 670 (1.1.2008)[1] | ||
| - Väestötiheys | 4 214/km² | ||
| Postinumerot | 00610 ja 00600 | ||
| Osa-alueet | On itse osa Vanhankaupungin peruspiiriä | ||
| Lähialueet | Kumpula, Pasila, Metsälä, Patola, Veräjämäki, Koskela | ||
Käpylä (ruots. Kottby) on noin 7 600 asukkaan kaupunginosa Helsingissä. Hallinnollisesti Käpylä on osa Vanhankaupungin peruspiiriä. Se sijaitsee Itä-Pasilan, Kumpulan, Oulunkylän ja Koskelan välissä.
Käpylän vanhin rakennettu osa on Pohjolankadun molemmin puolin 1920-luvulla rakennettu puutaloalue, Puu-Käpylä. Käpylässä on myös kerrostaloalueita 1950-luvun molemmin puolin. Näistä tunnetuimpia ovat Olympiakylä ja Kisakylä. Hieman uudempia omakotialueita on Käpylässä myös Mäkelänkadun länsipuolella sekä Taivaskallion itärinteellä. Myöhemmin Käpylään on rakennettu myös kerrostaloja. Kun Helsinkiin suunniteltiin vuoden 1940 olympialaisia, jotka tosin sodan vuoksi jouduttiin peruuttamaan, rakennettiin Puu-Käpylän ja Koskelantien väliin Olympiakylä. Vuoden 1952 olympialaisia varten rakennettu Kisakylä taas sijaitsee sen naapurina Koskelantien toisella puolella. Käpylässä sijaitseva Park Hotel tuli tunnetuksi Hyvät herrat ja Herrat nauraa -tv-sarjojen kuvauspaikkana, jossa kauppaneuvos Paukku saunotti vieraitaan. Myös Helsingin luonnontiedelukio ja Yhtenäiskoulu toimivat Käpylässä.
Käpylään kulkevat raitiolinjat 1 ja 1A, joilla on siellä päätepysäkki, sekä Tuusulanväylän bussilinjat. Tuusulanväylä alkaa Käpylästä Mäkelänkadun päästä, ja vilkasliikenteinen poikittaisväylä, Hakamäentie, johtaa Käpylästä Haagaan. Käpylän rautatieasemalla pysähtyvät lähijunalinjat I, N ja T.
Käpylä liitettiin Helsinkiin vuonna 1906.
Ykkösdivarin jalkapalloseura Käpylän Pallo pelaa kotiottelunsa Käpylän liikuntapuistossa. Myös entisaikojen maineikas urheiluseura Käpylän Urheiluveikot pelasi kotiottelunsa samalla paikalla, silloisella Käpylän raviradalla.
Käpylässä sijaitsee myös Karjalatalo. Se on rakennettu sotiemme jälkeen karjalaisen heimon kokoontumispaikaksi. Karjalatalolla toimii monia erilaisia orkestereita ja kuoroja. Näistä yleisesti tunnetuin on ehkä Viipurin Lauluveikot -mieskuoro. Kuoro kokoontuu harjoittelemaan Karjalatalolle maanantaisin ja siellä järjestetään myös kuoron koelaulut. Tämä kuoro on varteenotettava vaihtehto harrastukseksi mieskuorolaulusta kiinnostuneelle miehelle. Karjalatalolla järjestetään monia kulttuuriesityksiä ja erilaisia tapahtumia.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Helsingin kaupungin tietokeskus: Helsinki alueittain 2008 Lokakuu 2008. Helsingin kaupunki. Viitattu 21. maaliskuuta 2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Käpylän Kartta (helsinginkartta.fi)
- Käpylä-seuran ylläpitämä sivusto
- Helsinki alueittain 2008 (pdf) Vanhankaupungin peruspiiri sivulla 100.
- Lisätietoja Käpylästä sekä Käpylän eri kohteista
- Eeva ja Simo Ristan valokuvia mm. Käpylästä ja muualta Helsingistä 1969-1987
- Rakennusperinto.fi - Asuinrakentaminen Suomessa 1900-luvulla
- Rakennusperinto.fi - Länsi-Käpylän suojelu on tarpeellista Julkaistu 6.11.2007

