Kankaanpää

Kankaanpää
vaakuna	sijainti
www.kankaanpaa.fi
Sijainti	61°48′15″N, 22°23′40″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Pohjois-Satakunnan seutukunta
Perustettu	1865
– kauppalaksi	1967
– kaupungiksi	1972
Kokonaispinta-ala	704,94 km² 173:nneksi suurin 2011
– maa	689,57 km²
– sisävesi	15,37 km²
Väkiluku	12 089 89:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	17,53 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	15,1 %
– 15–64-v.	65,4 %
– yli 64-v.	19,5 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,5 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,4 %
Kunnallisvero	20,5 % 51:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Paavo Karttunen

Kankaanpää on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 089 ihmistä, ja sen pinta-ala on 704,94 km², josta 15,37 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 17,53 asukasta/km². Kankaanpään naapurikunnat ovat Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Parkano, Pomarkku, Sastamala ja Siikainen.

Kankaanpää kuului aikaisemmin (ks.Kyrö) Ikaalisiin, johon kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi se muodostettiin vuonna 1737. Omaksi seurakunnakseen Kankaanpää tuli vuonna 1841 ja siitä on myöhemmin erotettu Honkajoki ja Karvia. Kankaanpää tuli kauppalaksi vuonna 1967 ja muuttui kaupungiksi vuonna 1972. Kankaanpää oli osa Kyrön muinaispitäjää ennen Ikaalisten Kyrön irtautumista 1640-luvulla. Kyrön keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Väestö on muuttanut alueelle Ikaalisista, Hämeenkyröstä ja Sastamalasta. Kankaanpää kuuluu Ylä-Satakunnan murrealueeseen, joka kuuluu hämäläismurteisiin.

Kankaanpään vaakunan suunnitteli Carolus Lindberg ja se vahvistettiin vuonna 1951.

Kankaanpään puukirkon suunnitteli arkkitehti C. L. Engel ja se valmistui vuonna 1839. Lisäksi Niinisalossa on vuonna 1965 valmistunut seurakuntatalo. Muita huomattavia rakennuksia ovat Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelemat kaupungintalo (1967), seurakuntakeskus (1971) ja liikuntakeskus (1970−1975), johon kuuluu uimahalli, sekä arkkitehtitoimisto Kouvo & Partasen suunnittelemat Kankaanpään virastokeskus (1992) ja Kankaanpään taidekoulu (1995). Kankaanpään kaupungille myönnettiin vuonna 2000 Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto pitkäjänteisestä ja esimerkillisestä toiminnasta esteettisesti korkealuokkaisen ja kestävän kehityksen mukaisen ympäristön hyväksi.

Kankaanpään maasto on enimmäkseen melko alavaa ja korkeuserot ovat pieniä. Itäosaa hallitsee kuitenkin selvästi korkeammalla oleva Hämeenkankaan ja Pohjankankaan muodostama harjujakso. Hämeenkangas ulottuu korkeimmillaan lähes 140 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pohjankankaan korkein kohta Kankaanpään alueella on 152 metrin korkeuteen yltävä Pukkiharston harjanne keskellä ampumakenttää. Harjujakson molemmin puolin on laajoja soita, joista osa on käytössä turvetuotantoalueina.

Harjujakso muodostaa myös merkittävän vedenjakajan. Sen länsipuolelta vedet laskevat osittain suoraan Karvianjokeen, osa kiertää Lavian Karhijärven kautta. Harjujakson itäpuolelta vedet taas virtaavat Jämijärven kautta Kyrösjärveen ja edelleen Siuron kautta Kuloveteen. Kankaanpään huomattavimpia järviä ovat Venesjärvi, Ruokojärvi, Verttuunjärvi ja Valkiajärvi.

Valtatie 23 Porista Parkanon kautta Jyväskylään ja kantatie 44 Äetsästä Kauhajoelle risteävät Kankaanpään keskustan ulkopuolella. Liikenteellisesti tärkeä on myös seututie 261 Niinisalosta Ikaalisiin, jossa se liittyy Tampereelle vievään valtatie 3:een. Tie Parkanosta Poriin rakennettiin 1823 (nyk. 23).

Kankaanpään kautta kulki muinoin (n. v.1600-) tärkeä Kyrönkankaan maantie Hämeestä Pohjanmaalle. Tie on edelleen olemassa ja Hämeenkankaalla enimmäkseen vapaasti kuljettavissa. Sen sijaan Pohjankankaalla tie kulkee osin ampumakentällä. Kyrönkankaantie Hämeenkyröstä Kauhajoelle on vanha valtaväylä, joka on ollut yksi valtakunnan pääteistä ja aikanaan ainut kesäaikaan kuljettava yhteys Hämeenlinnasta Vaasaan. Tie on toiminut sekä postitienä että nuijasodan, ison vihan ja Suomen sotien aikaisena sotatienä. Alkujaan väylä on syntynyt keskiajalla eränkäynnin maakuljetusten yhteydessä. Jo tuolloin se lienee kulkenut suunnilleen samalla kohtaa, kuin missä tapaamme sen vanhimmissa kartoissa 1650-luvulta. Kyrön talvitie sen sijaan kulki Parkanon kautta.

Kankaanpään kautta kulkee myös vuonna 1938 valmistunut Pori–Haapamäki-rautatie, jonka merkitys kuitenkin väheni oleellisesti uuden Tampereen–Seinäjoen radan valmistuttua. Radalla on ajoittain sotilaskuljetuksia Niinisalon ja Parkanon välillä.

Kankaanpäässä sijaitsevat muun muassa Niinisalon varuskunta eli Tykistöprikaati, Kuntoutuskeskus Kankaanpää sekä Kuninkaanlähteen maauimala ja caravan-alue.

Viime sotien jälkeen Kankaanpäähän asutettiin Hiitolan siirtoväkeä.

Kankaanpää on aloittanut kuntaliitosselvityksen Parkanon ja Jämijärven kanssa. Kaavailtu liitos merkitsisi Kankaanpään siirtymistä Satakunnan maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan. Kolme kuntaa ovat olleet osa Ikaalisten emäpitäjää. Suunniteltu kuntaliitos ei ole saanut kuntalaisilta kannatusta. Kankaanpäässä, Jämijärvellä ja Parkanossa järjestettiin marraskuussa 2011 mielipidekysely kuntaliitoksesta. Kuntaliitoskyselyn tulos: Kankaanpäässä ja Parkanossa n. 65 % vastusti kuntaliitosta.

Kylät

Ala-Honkajoki, Hapua, Korvaluoma-Karhusaari, Santaskylä, Venesjärvi, Veneskoski, Niinisalo, Narvi, Jyränkylä, Kyynärjärvi, Vihteljärvi, Taulunoja, Verttuu

Koulutusmahdollisuudet

Kankaanpäässä siirryttiin peruskoulujärjestelmään syyslukukauden alussa 1974. Kaupungissa on 11 peruskoulun ala-asteen koulua, mukaan lukien erityiskoulu, ja yksi yläasteen koulu.

Kankaanpäästä löytyy monia eri opiskelumahdollisuuksia kaiken ikäisille opiskelijoille. Mahdollisia koulutuspaikkoja ovat Petäjä-opisto (ent. Pohjois-Satakunnan Alueopisto) sekä Kankaanpään Musiikkiopisto.

Muita mahdollisuuksia ovat Sataedu Kankaanpää (ent.Pohjois-Satakunnan Ammatti-instituutti), Pohjois-Satakunnan Aikuiskoulutuskeskus, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, Kankaanpään Opisto sekä Kankaanpään yhteislyseo.

Urheilu

Kankaanpään perinnelaji on pesäpallo, joukkue tunnetaan nimellä Kankaanpään Maila. Muista urheiluseuroista muun muassa Kankaanpään Uimarit, jalkapalloseura Kankaanpään Pallo, suunnistusseura Kankaanpään Suunnistajat, yleisurheiluseura Kankaanpään seudun Leisku, Kankaanpään urheilijat, jääkiekkoseura Kankaanpään Jääkarhut sekä ampumaseura ovat valtakunnallisesti tunnettuja ja aktiivisia. Myös Kankaanpään Nyrkkeilijät on saanut huomiota.

Kankaanpäässä on yksi keilahalli ja useita keilailuseuroja. Jäsenmäärältään näistä suurin on Myllymäen Rännipallot ry.

Taide

Kankaanpää on tunnettu taiteen kaupunkina, siellä sijaitsevat mm. Taidekehä, joka on noin kahdeksankymmenen pysyvästi kaupunkimiljööseen sijoitetun veistoksen ja teoksen täydentyvä kokonaisuus, sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun kuvataiteen toimipiste, josta käytetään myös nimitystä Kankaanpään taidekoulu. Kaupunki on tunnettu tiiliarkkitehtuuristaan.

Kulttuuri

• Kankaanpään kaupunginmuseo sijaitsee Niinisalossa, entisessä koulurakennuksessa. Kulttuurihistoriallisen osaston ohella kokonaisuuteen kuuluvat taide- ja varuskuntamuseo-osastot.
• Vuosittain huhtikuussa järjestetään Kankaanpäässä Ramppikuume-teatterifestivaali 13 - 20-vuotialle nuorille. Kaupungin ohella järjestäjänä on Suomen Nuorisoseurojen Liitto.
• Veneskosken kesäteatterissa esitetään vuosittain Veneskosken kyläyhdistyksen tai Kankaanpään Nuorisoseuran tuottama näytelmä.
• Kankaanpäälle myönnettiin vuonna 2009 Kirjakillan Kankaanpää-palkinto. Palkinto, joka aiemmin oli nimellä Noormarkku-palkinto, myönnettiin kunnalle myös 2008. Palkinnon saa kunta, jonka kirjaston kirjahankintamäärärahat ovat kuntalaista kohti maan pienimmät.

Tunnettuja kankaanpääläisiä

• Pauli Aalto-Setälä, toimittaja ja juontaja
• Tapio Huuska, Cristal Snow laulaja
• Anssi Joutsenlahti; rovasti, eduskunnan toinen varapuhemies 2011 alkaen (ps.)
• Kauko Juhantalo, kauppa- ja teollisuusministeri 1991-1992 (kesk.)
• Taisto Kangasniemi, painija, olympiamitalisti
• Matti Koota, nyrkkeilijä
• Veli Koota, nyrkkeilijä
• Anne Mattila, laulaja
• Sini Pöyry, moukarinheittäjä
• Henri Puputti, pesäpalloilija
• Kauko Räike; kuvanveistäjä, professori
• Mauri Röppänen, ampumahiihtäjä, olympiamitalisti
• Hugo Richard Sandberg: valtiopäivämies, kauppaneuvos, Kemi-yhtion metsäpäällikkö, "Lapin leivän isä"
• Seppo Uusi-Oukari, pesäpalloilija
• Toni Vilander, moottoriurheilija

Lähteet

• Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I (1996), Pentti Papunen, s. 161 - 165

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kankaanpää Wikimedia Commonsissa
• Kankaanpään kaupungin verkkosivut
• Suomenmaa 3 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1970, Porvoo (ss. 64-71)

Satakunnan maakunnan kunnat

Eura - Eurajoki - Harjavalta - Honkajoki - Huittinen - Jämijärvi - Kankaanpää - Karvia - Kiikoinen - Kokemäki - Köyliö - Lavia - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Pomarkku - Pori - Rauma - Siikainen - Säkylä - Ulvila

Entiset kunnat Ahlainen - Hinnerjoki - Honkilahti - Kauvatsa - Keikyä - Kiukainen - Kodisjoki - Kullaa - Lappi - Noormarkku - Porin mlk - Rauman mlk - Vampula