Isojoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Isojoki on myös joki.
Isojoki
Storå (ruots.)
Isojoki.vaakuna.svg Isojoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.isojoki.fi
Sijainti 62°06′50″N, 021°57′30″EKoordinaatit: 62°06′50″N, 021°57′30″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Perustettu 1855
Kokonaispinta-ala 647,43 km²
185:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 642,38 km²
– sisävesi 5,05 km²
Väkiluku 2 214
268:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 3,45 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 58,4 %
– yli 64-v. 28,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,9 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 2,3 %
Kunnallisvero 22,00 %
kolmanneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Linda Leinonen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • KD

12
4
2
2
1

Isojoki (ruots. Storå[6]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 470 ihmistä ja väestötiheys on 3,85 as./km². Pinta-ala on 647,46 km², josta vesistöjä 5,04 km².

Isojoen naapurikunnat ovat Honkajoki, Karijoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Merikarvia ja Siikainen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoen kunta on historian saatossa kuulunut muun muassa Närpiön kuntaan ja Lapväärttin seurakuntaan.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Isojoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 204
1985
  
3 069
1990
  
2 896
1995
  
2 860
2000
  
2 694
2005
  
2 552
2010
  
2 400
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikkilä, Iivarinkylä, Kirkonkylä, Kodesjärvi, Kortteenkylä, Kärjenkoski, Koppelonkylä, Leppikylä, Möykky, Peurala, Polvenkylä, Sakara, Sarviluoma, Suojoki, Piikkilänkylä, Vanhakylä, Vesijärvi, Villamo, Viitakoski, Pettukylä.

Palvelut ovat keskittyneet Isojoen kirkonkylään.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauhanvuoren kansallispuisto on Isojoen ja Kauhajoen rajalla sijaitseva kansallispuisto. Lauhanvuoren rinteillä on näkyvissä jääkauden jättämiä merkkejä. Näyttävimpiä näistä ovat Kivijata eli pirunpelto sekä Aumakivi.

Kyllikki Saaren suohauta sijaitsee kahden kilometrin päässä Isojoen keskustasta Kauhajoelle päin. Paikalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1953 surmatun nuoren tytön, Kyllikki Saaren, löytymispaikalle.

Isojoen kirkko ja kellotapuli.

Isojoen puukirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel.[8] Kirkko valmistui vuonna 1833 kirkonrakentaja Erik Kuorikosken johdolla.[8] Kellotapuli valmistui vuonna 1854.[9]

Matkailupalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauhanvuoren kansallispuiston ulkopuolella on matkailupalveluja, kuten Lauhansarven luontomatkailukeskus, Kangasjärven leirintäalue sekä Kauhajoen puolella Muurahaisen luontomatkailukeskus. Kaikkia yhdistää Lauhanvuoren kansallispuiston maisemat.

Lauhansarven luontomatkailukeskus avattiin 6. tammikuuta 2000, joskin toiminta alkoi jo syksyllä 1999. Arto Koiviston hiihtomuseo, Suomen sahtiopisto sekä turvehoitosauna palvelevat koko vuoden ajan.

Kangasjärven kesäleirintäalueen kymmenen mökkiä, teltta- ja asuntovaunupaikat palvelevat kesäkuukaudet.

Kuuluisia isojokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arto Koivisto, maastohiihtäjä, viestin olympiavoittaja
  • Markus Kajo, toimittaja, käsikirjoittaja ja televisiojuontaja
  • Kyllikki Saari, 17-vuotias murhattu tyttö. Suomen kuuluisimpia selvittämättömiä henkirikoksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 1.5.2009.
  6. Svenska ortnamn i Finland Kotus. Viitattu 26.11.2012.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. a b Kirkko Isojoen seurakunta. Viitattu 21.11.2008.
  9. Kohde id:200788 Isojoen kirkko Museovirasto. Viitattu 21.11.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]