Teuva

Teuva Östermark
vaakuna	sijainti
www.teuva.fi
Sijainti	62°29′10″N, 21°44′50″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Suupohjan seutukunta
Perustettu	1868
Kokonaispinta-ala	556,01 km² 213:nneksi suurin 2011
– maa	554,66 km²
– sisävesi	1,35 km²
Väkiluku	5 851 167:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	10,55 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	15,1 %
– 15–64-v.	59,0 %
– yli 64-v.	26,0 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,8 %
– ruotsinkielisiä	0,6 %
– muut	0,6 %
Kunnallisvero	20,5 % 51:nneksi suurin 2012
Työttömyysaste	Työttömyysaste vuonna 2011 7,7 %
Kunnanjohtaja	Veli Nummela
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Kok.  • Vas.  • SDP  • PS  • KD	13 6 3 2 2 1

Teuva (ruots. Östermark) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 847 ihmistä ja sen pinta-ala on 556,04 km², josta 1,51 km² on vesistöjä. Peltoa on 10 574 ja metsää 33 610 hehtaaria. Väestötiheys on 10,9 asukasta/km².

Teuvan naapurikunnat ovat Karijoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Kurikka ja Närpiö.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Teuva on vuonna 1868 perustettu kunta, joka kuuluu Suupohjan seutukuntaan. Suupohjaan kuuluvat Teuvan, Karijoen, ja Isojoen kunnat sekä Kauhajoen kaupunki.

Asutus

Teuvan rauniokirkko.

Teuvan asutuksen uskotaan alkaneen jo esikeraamisaikaan, eli noin 7 000–4 200 eaa. Kivikaudelta peräisin olevia asuinpaikkoja on löydetty kampakeraamiselta ajalta, arviolta 4 200 – 2 000 eaa. Kivikauden asuinpaikkoja on tutkittu kaivausten avulla Petterinmäellä, Komsinkankaalla ja Pappilankankaalla. Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu asuinpaikka Susiluola sijaitsee naapurikunnassa Karijoella.

Teuvan nykyinen asutus on saanut alkunsa arviolta 1560-luvulla, kun Teuvalle saapui uusia asukkaita eri paikoista. Teuva kuului Närpiön suurpitäjään.

Seurakunnat

Vuonna 1694 Teuvasta tuli Närpiöön kuuluva kappeliseurakunta ja vuonna 1795 itsenäinen seurakunta. Oman papin Teuvan seurakunta sai vuonna 1694. Närpiön kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin Teuvasta vuonna 1868, jolloin syntyi Teuvan kunta. Samaisena vuonna syntyi myös tunnetuin teuvalainen, pääministeri Lauri Ingman.

Kylät

• Horonkylä
• Kauppila
• Kirkonkylä
• Korvenkylä
• Komsi
• Luovankylä (Parra)
• Norinkylä
• Perälä
• Riippi
• Salonpää
• Äystö

Koulutuspalvelut

Teuvalla on monipuolinen puu- ja huonekalualan koulutus- ja teknologiakeskus Teuvan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus TEAK Oy, joka on perustettu vuonna 1959. Koulutus- ja kehitystoiminnan ohella TEAK tarjoaa puu- ja huonekalualan alihankinta- ja yrityspalveluja sekä osallistuu kansainvälisiin alan kehittämisprojekteihin.

Peruskoulun 1-6-luokan kouluja on yhteensä kahdeksan (Horon koulu, Kauppilan koulu, Komsin koulu, Norin koulu, Perälän koulu, Riipin koulu, Äystön koulu ja Syreenin koulu). Kunnassa on yksi erityiskoulu, Sepän ahjo, sekä noin 200 oppilaan Teuvan Yhteiskoulu 7-9-luokkalaisille, 150 oppilaan lukio sekä yli 1 000 oppilaan kansalaisopisto.

Vapaa-ajanpalvelut

Teuvalla sijaitsee vapaa-ajan- ja laskettelukeskus Parra Oy, joka sijaitsee Luovankylässä vajaat kymmenen kilometriä Teuvan keskustasta.

Kunnankirjastolla on noin 80 000 kappaleen kirjavalikoima, ja se kuuluu Krannit-kirjastoverkostoon. Kirjasto tarjoaa myös maksutta tietokoneita internetkäyttöön, laajan lehtivalikoiman sekä musiikki- ja videoalan kustanteita.

Paikkakunnalla on myös uimahalli, Teuvan Kulttuuritalo Orrela, pyörämuseo, maailman suurin keihäs sekä lukuisia vapaa-ajanpalveluita aina elokuvateatterista kesäteattereihin.

Majoitus ja matkailu

Vuonna 1953 valmistuneen Teuvan kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg, jonka käsialaa on myös kirkon saarnatuoli. Teuvan kirkon alttaritaulun Jeesuksen vertauksesta "Kymmenen neitsyttä" on maalannut taiteilija Tove Jansson. Teuvan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1701. Vanha vuonna 1863 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1950. Tuhoutuneen kirkon kuoriosa ja sakaristo on kunnostettu kaikkien entisten kirkkojen muistomerkiksi.

Teuvan kotiseutumuseossa esitellään kesäsunnuntaisin paikallista kulttuuria.

Teuvan keitintehtaan museo on avoinna sopimuksesta.

Majoitusta Teuvalla tarjoaa monissa paikoissa.

Nuoriso- ja liikuntaseurat

Nuorisoseuroja Teuvalla on lähes jokaisella kylällä omansa. Liikuntaseuroja Teuvalla on useita. Urheiluseura Teuvan Rivakka , jolla on kaksi olympiamitalia, perustettiin vuonna 1902. Nykyään seurassa on hiihto-, suunnistus-, yleisurheilu-, sulkapallo-, kuntourheilu-, pyöräily-, lentopallo-, salibandy- ja painijaostot. Seura ylläpitää Kaarihovi-nimistä tanssipaikkaa. Teuvan Pallo perustettiin vuonna 1978 aktiivisen kyläsarjatoiminnan innoittamana. Teuvan Jousiampujien luotsaama jousiammuntaharrastus alkoi Teuvalla vuonna 1997. Tanssiurheiluseura Tempon tanssijat ovat saaneet monenlaista menestystä kansainvälisiä tanssilattioita myöten.

Toimintaa

Teuvalla toimii partiolippukunta Parran Haltiat. Tyttöjen ja poikien lippukunnat ovat yhdistyneet sekalippukunnaksi vuonna 1977. Teuvalla toimii toinenkin urheiluseura, Teuvan Tuisku, jonka veteraaniurheilijat ovat menestyneet hyvin maailmalla.

Tapahtumia Teuvalla

Teuvalla järjestetään vuosittain suosittu yleisötapahtuma Elolystit sekä saunojia ja saunomisen ystäviä kiehtova Siirrettävien saunojen kokoontumisajot. Ars Nova Botnica esittelee uutta pohjalaista kuvataidetta Teuvan kunnan kulttuuritalo Orrelassa joka vuosi heinäkuun ajan.

Kuuluisia teuvalaisia

• Pääministeri/professori/arkkipiispa Lauri Ingman
• Pariisin maailmannäyttelyn voittaja Otto Syreeni
• Akateemikko Oiva Ketonen
• Professori Severi Savonen
• Åbo Akademin rehtori, professori Jorma Mattinen
• Rovasti ja virsirunoilija Simo Korpela
• Olympiavoittaja Pauli Nevala
• Olympiamitalisti Jukka Rauhala
• Alternative metal bändi Nicole
• Yhtye Lauri Tähkä ja Elonkerjuu
• Entinen kansanedustaja Aulis Ranta-Muotio
• Entinen kansanedustaja Helge Saarikoski

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teuva Wikimedia Commonsissa
• Teuvan kunnan kotisivu

Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alajärvi - Alavus - Evijärvi - Ilmajoki - Isojoki - Jalasjärvi - Karijoki - Kauhajoki - Kauhava - Kuortane - Kurikka - Lappajärvi - Lapua - Seinäjoki - Soini - Teuva - Töysä - Vimpeli - Ähtäri

Entiset kunnat Alahärmä - Jurva - Kortesjärvi - Lehtimäki - Nurmo - Peräseinäjoki - Ylihärmä - Ylistaro - Seinäjoen mlk