Teuva

Wikipedia

Teuva Östermark

vaakuna	sijainti
www.teuva.fi
Sijainti	62°29′10″N, 21°44′50″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Suupohjan seutukunta
Perustettu	1868
Pinta-ala	556,04 km² 217. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	554,53 km²
– sisävesi	1,51 km²
Väkiluku	6 145 172. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	11,08 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,25 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Veli Nummela

Teuva (ruots. Östermark) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6 172 ihmistä ja sen pinta-ala on 556,04 km², josta 1,51 km² on vesistöjä. Peltoa on 10 574 ja metsää 33 610 hehtaaria. Väestötiheys on 11,1 asukasta/km².

Teuvan naapurikunnat ovat Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Kurikka ja Närpiö.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Teuva on vuonna 1868 perustettu kunta, joka kuuluu Suupohjan talousalueeseen. Suupohjaan kuuluvat Teuvan, Karijoen, Jurvan ja Isojoen kunnat sekä Kauhajoen kaupunki.

[muokkaa] Asutus

Teuvan asutuksen uskotaan alkaneen jo esikeraamisaikaan, eli noin 7 000–4 200 eaa. Kivikaudelta peräisin olevia asuinpaikkoja on löydetty kampakeraamiselta ajalta, arviolta 4 200–2 000 eaa. Kivikauden asuinpaikkoja on tutkittu kaivausten avulla Petterinmäellä, Komsinkankaalla ja Pappilankankaalla. Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu asuinpaikka Susiluola sijaitsee naapurikunnassa Karijoella.

Teuvan nykyinen asutus on saanut alkunsa arviolta 1560-luvulla, kun Teuvalle saapui uusia asukkaita eri paikoista. Teuva kuului Närpiön suurpitäjään.

[muokkaa] Seurakunnat

Vuonna 1694 Teuvasta tuli Närpiöön kuuluva kappeliseurakunta ja vuonna 1795 itsenäinen seurakunta. Oman papin Teuvan seurakunta sai vuonna 1694. Närpiön kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin Teuvasta vuonna 1868, jolloin syntyi Teuvan kunta. Samaisena vuonna syntyi myös tunnetuin teuvalainen, pääministeri Lauri Ingman.

[muokkaa] Kylät

Piikkilänkylä
Horo
Kauppila
Kirkonkylä
Komsi
Korvenkylä
Luovankylä (Parra)
Nori
Perälä
Riippi
Äystö

[muokkaa] Koulutuspalvelut

Teuvalla on Pohjoismaiden suurin huonekalualan koulutus- ja kehittämiskeskus; Teuvan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus TEAK Oy, joka on perustettu vuonna 1959.

Peruskoulun 1-6-luokan kouluja on yhteensä kahdeksan (Horon koulu, Kauppilan koulu, Komsin koulu, Norin koulu, Perälän koulu, Riipin koulu, Äystön koulu ja Syreenin koulu). Kunnassa on yksi erityiskoulu, Sepän ahjo, sekä noin 300 oppilaan Teuvan Yhteiskoulu 7-9-luokkalaisille, 150 oppilaan lukio sekä yli 1 000 oppilaan kansalaisopisto.

[muokkaa] Vapaa-ajanpalvelut

Teuvalla sijaitsee vapaa-ajan- ja laskettelukeskus Parra Oy, joka sijaitsee Luovankylässä vajaat kymmenen kilometriä Teuvan keskustasta.

Kunnankirjastolla on noin 80 000 kappaleen kirjavalikoima, ja se kuuluu Krannit-kirjastoverkostoon. Kirjasto tarjoaa myös maksutta tietokoneita internetkäyttöön, laajan lehtivalikoiman sekä musiikki- ja videoalan kustanteita.

Paikkakunnalla on myös uimahalli, Teuvan Kulttuuritalo Orrela, Suomen ainoa pyörämuseo, maailman suurin keihäs sekä lukuisia vapaa-ajanpalveluita aina elokuvateatterista kesäteattereihin.

Jalkapalloseura Teuvan Pallo pelaa kaudella 2006 kolmosdivisioonassa.

[muokkaa] Majoitus ja matkailu

Majoitusta Teuvalla tarjoaa Parran mökkivuokraus Rivakassa ja muutamat maatilamajoittajat.

[muokkaa] Nuoriso- ja liikuntaseurat

Nuorisoseuroja Teuvalla on lähes jokaisella kylällä omansa. Liikuntaseuroja on muun muassa Teuvan Rivakka (jolla kaksi olympiamitalia), Teuvan Pallo, Teuvan Jousiampujat, Tanssiurheiluseura Tempo sekä Teuvan ampujat.