Susiluola
Wikipedia
Susiluola on kiistelty muinaisjäännös, joka sijaitsee Kristiinankaupungin alueella, pääosin Karijoen kunnan omistamalla maalla. Luolasta löytyi vuonna 1996 kaivausten yhteydessä ihmisen mahdollisesti muokkaamia kiviä ja muita mahdollisia ihmisen toiminnan jälkiä, jotka ovat ehkä jopa 120 000 vuoden takaa Eem-interglasiaalin ajalta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luola
Luolan pinta-ala on ainakin 400 neliömetriä. Luola on syntynyt kallion rakoon ja on iältään hyvin vanha. Eri aikakausien meren pinnan korkeusvaihtelut ovat muodostaneet luolaan kuusi eri-ikäistä sorakerrosta. Niistä vanhimmat ovat satoja tuhansia vuosia vanhoja.
[muokkaa] Asutus
Susiluola on mahdollisesti ainoa tunnettu paikka maapallolla, josta on löydetty oletettuja ihmiselämän merkkejä sellaisella alueella, joka on myöhemmin ollut jääkauden peittämä. Luolan sorakerroksista on löydetty väitettyjä ihmisen toiminnan jälkiä. Eräät kivilöydöt on tulkittu kivityökaluiksi ja niiden valmistamisessa muodostuneeksi "kivijätteeksi" eli iskoksiksi. Luolasta on myös löydetty väitettyjä nuotion pidon jälkiä. Luolassa elänyt ihminen olisi todennäköisesti ollut nykyihmisen edeltäjä homo erectus tai neanderthalinihminen. Susiluolan mahdollisella asutuksella ei ole yhteyttä jääkauden jälkeiseen, noin 10 000 vuotta vanhaan Suomen alueen asutukseen.
[muokkaa] Tutkimus
Kaivaukset alkoivat vuonna 1996. Tutkimuksia tekee Museovirasto yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Kaivaukset jatkunevat vielä pitkään.
Tutkimustyön ja katosta irtoavien lohkareiden takia yleisöllä ei ole pääsyä Susiluolaan sisälle.
[muokkaa] Tutkimustulosten kritiikki
Helsingin yliopistossa järjestetyssä Tieteen päivät -tapahtumassa 15.1.2005 käytiin väittely otsikolla "Karijoen Susiluola todisteena muinaisesta ihmisasumuksesta - Varma tieto vai toiveajattelua?". Väittelijöinä toimivat dosentti, museotoimen johtaja Heikki Matiskainen (Turun yliopisto, Riihimäen kaupunki) ja MA Hans-Peter Schulz. Matiskainen esitti kritiikkinään, että Susiluolasta löytyneet erimuotoiset kivityökalut voivat aivan hyvin olla luonnon muokkaamia. Väittely jatkuu: muun muassa Fennoscandia archaeologica -lehden numerossa XXIV (2007) useat tutkijat ovat kommentoineet Susiluolan löytöjä ja niiden pohjalta esitettyjä tulkintoja kriittisesti.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Susiluola
- Tieteessä tapahtuu -lehden numerot 7/04 ja 1/05 (esimerkiksi Kinnusen artikkeli "Susiluolan murtuilleet kivet selittää luonnollisimmin geologia"). Keskustelua aiheesta myös numeroissa 8/04, 2–3/05 sekä 5–6/05.
Koordinaatit:
