Susiluola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Susiluolan aidattu suuaukko

Susiluola on kiistelty muinaisjäännös, joka sijaitsee Kristiinankaupungin alueella, pääosin Karijoen kunnan omistamalla maalla. Luola on saanut nimensä sijaintipaikkansa Susivuoren mukaan.[1]

Luolasta löytyi vuonna 1996 kaivausten yhteydessä ihmisen mahdollisesti muokkaamia kiviä ja muita mahdollisia ihmisen toiminnan jälkiä, jotka ovat ehkä jopa 120 000 vuoden takaa Eem-interglasiaalin ajalta. Luola on vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka Pohjois-Euroopassa. Se on myös ainoa paikka koko maailmassa, jossa on merkkejä jääkautta edeltävästä asutuksesta sellaisessa paikassa, jonka jääkauden aikainen mannerjäätikkö on myöhemmin peittänyt alleen. Susiluolan löytöjen autenttisuudesta ei olla arkeologiassa vielä yksimielisiä ja löytöjen tulkinnasta on esitetty kritiikkiä.[1]

Luola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luolan pinta-ala on ainakin 400 neliömetriä. Luola on syntynyt kallion rakoon ja on iältään hyvin vanha. Eri aikakausien meren pinnan korkeusvaihtelut ovat muodostaneet luolaan kuusi eri-ikäistä sorakerrosta. Niistä vanhimmat ovat satoja tuhansia vuosia vanhoja.

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäkuva luolasta.

Susiluola on mahdollisesti ainoa tunnettu paikka maapallolla, josta on löydetty oletettuja ihmiselämän merkkejä sellaisella alueella, joka on myöhemmin ollut jääkauden peittämä. Luolan sorakerroksista on löydetty väitettyjä ihmisen toiminnan jälkiä. Eräät kivilöydöt on tulkittu kivityökaluiksi ja niiden valmistamisessa muodostuneeksi "kivijätteeksi" eli iskoksiksi. Luolasta on myös löydetty väitettyjä nuotion pidon jälkiä. Luolassa elänyt ihminen olisi todennäköisesti ollut neanderthalinihminen. Susiluolan mahdollisen asutuksen yhteydestä jääkauden jälkeiseen, yli 10 000 vuotta vanhaan Suomen alueen asutukseen ei ole tietoa.

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivaukset alkoivat vuonna 1996. Tutkimuksia tekee Museovirasto yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa.

Kaivaukset jatkuivat 2000-luvulla mutta päättyivät rahojen loppumiseen[2].

Tutkimustyön ja katosta irtoavien lohkareiden takia yleisöllä ei ole pääsyä Susiluolaan sisälle.

Tutkimuksia ollaan jälleen vuonna 2013 suunniteltu aloitettavaksi, jos vain rahoitus järjestyy.[2]

Tutkimustulosten kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopistossa järjestetyssä Tieteen päivät -tapahtumassa 15.1.2005 käytiin väittely otsikolla "Karijoen Susiluola todisteena muinaisesta ihmisasumuksesta - Varma tieto vai toiveajattelua?". Väittelijöinä toimivat dosentti, museotoimen johtaja Heikki Matiskainen (Turun yliopisto, Riihimäen kaupunki) ja MA Hans-Peter Schulz. Matiskainen esitti kritiikkinään, että Susiluolasta löytyneet erimuotoiset kivityökalut voivat aivan hyvin olla luonnon muokkaamia. Väittely jatkuu: muun muassa Fennoscandia archaeologica -lehden numerossa XXIV (2007) useat tutkijat ovat kommentoineet Susiluolan löytöjä ja niiden pohjalta esitettyjä tulkintoja kriittisesti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Susiluola.fi Susiluola.fi. Viitattu 22.1.2010.
  2. a b Susiluolan arvoitus halutaan edelleen ratkaista, Yle.fu/uutiset 4.11.2013 (Arkistoitu myös Archive.orgiin)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Susiluola.
  • Helsingin Sanomat - Kuukausiliite: Ennen meitä Suomessa asui neandertalinihmisiä. Vai asuiko?, 1.12.2012
  • Tiede: Susiluola, neandertaleja vai ei?, 5.5.2009
  • Kuvaus vierailusta Susiluolalla ja luolan löytämisestä - Retkipaikka.fi
  • Tieteessä tapahtuu -lehden numerot 7/04 ja 1/05 (esimerkiksi Kinnusen artikkeli "Susiluolan murtuilleet kivet selittää luonnollisimmin geologia"). Keskustelua aiheesta myös numeroissa 8/04, 2–3/05 sekä 5–6/05.
  • Vesa-Pekka Herva & Janne Ikäheimo: Debating Susiluola, s. 52. julkaisussa Fennoscandia Archaeologica XXIV. Helsinki: Suomen Arkeologinen Seura, 2007. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Joakim Donner: On the lack of evidence of artifacts in the Susiluola Cave in Finland, s. 53-55. julkaisussa Fennoscandia Archaeologica XXIV. Helsinki: Suomen Arkeologinen Seura, 2007. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Kari A. Kinnunen: Fractured siltstones in Susivuori esker close to Susiluola Cave, Karijoki, Finland, s. 57-63. julkaisussa Fennoscandia Archaeologica XXIV. Helsinki: Suomen Arkeologinen Seura, 2007. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Hans-Peter Schulz: Artefact–geofact analysis of the lithic material from the Susiluola Cave, s. 64-75. julkaisussa Fennoscandia Archaeologica XXIV. Helsinki: Suomen Arkeologinen Seura, 2007. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Mikael A. Manninen: Non-flint pseudo-lithics: some considerations, s. 76-83. julkaisussa Fennoscandia Archaeologica XXIV. Helsinki: Suomen Arkeologinen Seura, 2007. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Milton Núñez: My problem with Susiluola, s. 84-91. julkaisussa Fennoscandia Archaeologica XXIV. Helsinki: Suomen Arkeologinen Seura, 2007. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Juho-Antti Junno: Archaic Homo Sapiens in the northernmost region, s. 92-93. julkaisussa Fennoscandia Archaeologica XXIV. Helsinki: Suomen Arkeologinen Seura, 2007. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Schulz, Hans-Peter & Rostedt, Tapani: Debating Susiluola – some commentary, s. 73-82. julkaisusta Fennoscandia archaeologica XXV. Helsinki: Suomen arkeologinen seura ry., 2008. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Donner, Joakim: Some comments on the contribution by Hans-Peter Schulz and Tapani Rostedt on Susiluola, s. 83. julkaisusta Fennoscandia archaeologica XXV. Helsinki: Suomen arkeologinen seura ry., 2008. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Núñez, Milton: Susiluola – The Problem persists, s. 84-85. julkaisusta Fennoscandia archaeologica XXV. Helsinki: Suomen arkeologinen seura ry., 2008. ISSN 0781-7126. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)

Koordinaatit: 62°18.178′N, 021°39.756′E