1953

Tapahtumia

tammi–maaliskuu

• 7. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman ilmoitti Yhdysvalloilla olevan vetypommi.
• 7. tammikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi palasi sairauslomalta hoitamaan tehtäviään.
• 12. tammikuuta – Oslossa perustettiin Viron pakolaishallitus.
• 12. tammikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että maassa oli paljastettu Ranskan ja Ison-Britannian tukema lääkärien salaliitto, joka tähtäsi useiden korkeiden neuvostojohtajien murhaamiseen.
• 13. tammikuuta – Helsingin ylipormestari Eero Rydman valittiin Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kansleriksi.
• 14. tammikuuta – Marsalkka Tito nimitettiin Jugoslavian ensimmäiseksi presidentiksi.
• 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin (1953–1961) virkakausi alkoi.
• 24. tammikuuta – Unkari sai suoritetuiksi loppuun sotakorvauksensa Neuvostoliitolle.
• 28. tammikuuta – Neuvostoliitto syytti Tanskaa osallistumisesta ”Neuvostoliiton vastaisen sodan valmisteluihin”.
• 28. tammikuuta – Helsingissä perustettiin Kemijoki Oy, joka sai haltuunsa valtion vesivoimaoikeudet Kemijoessa. Yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tuli pääministeri Urho Kekkonen.
• 31. tammikuuta – Pohjanmeren tulvat: 1 835 kuollutta Alankomaissa, 307 Britanniassa ja satoja merellä.
• 11. helmikuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Israeliin.
• 11. helmikuuta – Suomen hallitus myönsi Alankomaille tulvavahinkojen korjaamiseksi materiaalista apua 50 miljoonan markan arvosta.
• 13. helmikuuta – Pohjoismaiden neuvosto aloitti ensimmäisen istuntokautensa Kööpenhaminassa. Suomi ei ollut vielä mukana.
• 28. helmikuuta – James D. Watson ja Francis Crick ilmoittivat määrittäneensä DNAn kemiallisen rakenteen. Tulos esitettiin 25. huhtikuuta julkaisussa: ”Molecular structure of nucleic acids: a structure for deoxyribose nucleic acid”.
• 1. maaliskuuta – Josif Stalin sai sairauskohtauksen vietettyään iltaa muiden Neuvostoliiton johtajien: Lavrenti Berijan, Georgi Malenkovin, Nikolai Bulganinin ja Nikita Hruštšovin kanssa.
• 5. maaliskuuta – Josif Stalin kuoli.
• 6. maaliskuuta – Georgi Malenkov nousi Neuvostoliiton päämieheksi ja kommunistipuolueen pääsihteeriksi Stalinin kuoleman jälkeen. Lopullisesti valtakamppailun voitti lopulta Nikita Hruštšov.
• 14. maaliskuuta – Antonín Novotný nimitettiin Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeriksi.
• 22. maaliskuuta – Länsi-Saksa avasi kaupallisen edustuston Helsingissä.
• 25. maaliskuuta – ”Lari-verilöyly” Keniassa, Mau Mau -kapinalliset surmasivat 150 kikujua.
• 26. maaliskuuta – Jonas Salk ilmoitti rokotteesta poliota vastaan.

huhti–kesäkuu

• 3. huhtikuuta – Sekatyömies Väinö Kilpiäinen surmasi neljä ihmistä ryöstön yhteydessä Soson Seisakkeella Muhoksella.
• 4. huhtikuuta – Neuvostoliitossa vapautettiin Stalinin käskystä tammikuussa vangitut lääkärit, koska heihin kohdistettuja syytteitä ei ollut pystytty näyttämään toteen. Kaikki syytetyt lääkärit olivat olleet juutalaisia.
• 7. huhtikuuta – Dag Hammarskjöld valittiin Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi.
• 16. huhtikuuta – Merenkulkuneuvos Antti Wihuri perusti nimeään kantavan kansainvälisten palkintojen rahaston.
• 17. huhtikuuta – Ylioppilaskunnan Laulajat vietti 70-vuotisjuhliaan.
• 25. huhtikuuta – Ylioppilas Teija Sopanen valittiin Suomen Neidoksi ravintola Kalastajatorpalla Helsingissä.
• 29. huhtikuuta – Erik Blombergin ohjaama Valkoinen peura palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla parhaana taruaiheisena elokuvana. Elokuvan naispääosan esittäjä, Blombergin puoliso Mirjami Kuosmanen voitti parhaan naisnäyttelijän palkinnon.
• 4. toukokuuta – Vuoden 1952 Miss Universumiksi valitun Armi Kuuselan ilmoitettiin solmineen avioliiton filippiiniläisen liikemiehen Virgilio ("Gil") Hilarion kanssa Japanin pääkaupungissa Tokiossa. He asettuivat asumaan Filippiinien pääkaupunkiin Manilaan.
• 8. toukokuuta – Suomessa alkoivat jälleen sodista lähtien keskeytyksissä olleet reservin kertausharjoitukset.
• 9. toukokuuta – Ranska suostui Kamputsean väliaikaiseen itsenäisyyteen kuningas Norodom Sihanoukin alaisuudessa.
• 10. toukokuuta – Itäsaksalaisen Chemnitzin kaupungin nimi muutettiin Karl-Marx-Stadtiksi.
• 17. toukokuuta – Kyllikki Saari nähtiin viimeisen kerran elossa Isojoella.
• 18. toukokuuta - Johtaja, esimerkki ja esikuva Tauno Raatikainen syntyi.
• 22. toukokuuta – Eduskunta päätti nostaa syytteet entisiä ministereitä Aleksi Aaltosta, Matti Lepistöä, Onni Peltosta ja Jussi Raatikaista vastaan valtakunnanoikeudessa ”salaputkijutun” vuoksi.
• 29. toukokuuta – Sir Edmund Hillary ja Tenzing Norgay nousivat ensi kertaa Mount Everestin huipulle.
• 2. kesäkuuta – Elisabet II:n kruunajaiset Westminster Abbeyssa. Suomea kruunajaisissa edusti pääministeri Urho Kekkonen.
• 13. kesäkuuta – Imre Nagy nousi Unkarin pääministeriksi Mátyás Rákosin tilalle.
• 16. kesäkuuta – Neuvostoliitto ja Jugoslavia solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa, jotka Neuvostoliitto oli katkaissut yksipuolisesti vuonna 1948.
• 17. kesäkuuta – Itä-Saksan kansannousu: Neuvostoliitto määräsi divisioonan joukkoja Itä-Berliiniin kukistamaan kapinan.
• 18. kesäkuuta – Egypti julistettiin tasavallaksi.

heinä–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Koskenkorvan viina tuli myyntiin.
• 1. heinäkuuta – Valtakunnanoikeus kokoontui käsittelemään salaputkijuttua Helsingin Säätytalossa.
• 9. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen.
• 10. heinäkuuta – Neuvostoliiton virallinen sanomalehti, Pravda, ilmoitti Lavrenti Berijan syrjäyttämisestä NKVD:n päällikkyydestä. Pravdan mukaan Berija oli ”toiminut ulkomaisen pääoman palveluksessa”, suosinut henkilöpalvontaa ja ”yrittänyt usuttaa ministeriönsä hallitusta vastaan”. Ulkomailla Berijan syrjäyttäminen herätti laajaa hämmästystä ja se tulkittiin oireeksi Stalinin kuoleman jälkeisestä valtataistelusta.
• 12. heinäkuuta – Ensimmäiset Kivi-juhlat järjestettiin Nurmijärven Palojoella.
• 20. heinäkuuta – Neuvostoliitto ja Israel solmivat uudelleen alkuvuonna katkenneet diplomaattisuhteensa.
• 26. heinäkuuta – Fidel Castro johti epäonnistuneen hyökkäyksen Moncadan parakeille Kuubassa.
• 27. heinäkuuta – Korean sota päättyi: Yhdysvallat, Kiinan kansantasavalta ja Pohjois-Korea solmivat aseleposopimuksen.
• 1. elokuuta – Brittiläiset siirtomaat Pohjois- ja Etelä-Rhodesia sekä Njassamaa (nykyiset Sambia, Zimbabwe ja Malawi) yhdistettiin Keski-Afrikan liittovaltioksi.
• 18. elokuuta – Yhdysvalloissa julkistettiin eläintieteilijä Alfred Kinseyn maailmanlaajuista kohua herättänyt tutkimus naisten sukupuolikäyttäytymisestä.
• 19. elokuuta – ”Operaatio Ajax”: CIA auttoi syrjäyttämään Mohammed Mossadeqin hallituksen Iranissa pitääkseen šaahi Mohammad Reza Pahlaviin valtaistuimella.
• 20. elokuuta – Neuvostoliitto räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
• 7. syyskuuta – Nikita Hruštšov nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean johtajaksi.
• 18. syyskuuta – Valtakunnanoikeus antoi päätöksensä salaputkijutussa. Matti Lepistö ja Jussi Raatikainen tuomittiin sakkoihin ja korvauksiin, Aleksi Aaltonen ja Onni Peltonen vapautettiin syytteistä.
• 26. syyskuuta – Sokerin säännöstely päättyi Britanniassa.
• 26. syyskuuta – Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen muotoilema Eino Leinon patsas paljastettiin Esplanadin puistossa Helsingissä.
• 28. syyskuuta – Puolan hallitus erotti ”kumouksellisesta toiminnasta” syytetyn kardinaali Stefan Wyszynskin virastaan.

loka–joulukuu

• 3. lokakuuta – Kustannusyhtiö WSOY vietti 75-vuotisjuhlaansa.
• 5. lokakuuta – Porvoon edustalla Suomenlahdella vihittiin käyttöön Kalbådagrundin radio-ohjattava majakka.
• 9. lokakuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius sai ensimmäisen Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. Kirjailija Aino Kallas sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon.
• 11. lokakuuta – Isojoella löydettiin 17. toukokuuta kadonneen Kyllikki Saaren ruumis suohautaan peitettynä. Isojoen kirkossa 25. lokakuuta pidettyihin hautajaisiin osallistui noin 25 000 henkilöä.
• 23. lokakuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen vaalikauden pidentämisestä kolmivuotisesta nelivuotiseksi.
• 17. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen neljännelle hallitukselle ja nimitti pankinjohtaja Sakari Tuomiojan muodostaman ”asiantuntijahallituksen”. Uuden hallituksen toiminnan painopisteeksi tuli talouspolitiikka.
• 21. marraskuuta – British Natural History Museum ilmoitti Piltdownin ihmisen kallon olleen väärennös.
• 27. marraskuuta – Hiihtäjä Veikko Hakulinen valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi urheilutoimittajien äänestyksessä toisena vuonna peräkkäin.
• 29. marraskuuta – Ranskan laskuvarjojoukot valtasivat Điện Biên Phủn.
• 4. joulukuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti pankinjohtaja, varatuomari Tor Brenningin Ahvenanmaan uudeksi maaherraksi vuoden 1954 alusta lukien. Edellinen maaherra Herman Koroleff siirtyi eläkkeelle.
• 8. joulukuuta – Presidentti J. K. Paasikivi hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi maaliskuussa 1954.
• 16. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Lavrenti Berijan ja kuuden hänen ”rikostoverinsa” syyllistyneen maanpetokseen.
• 21. joulukuuta – Iranin entinen pääministeri Mohammed Mossadeq tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen maanpetoksesta.
• 23. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Lavrenti Berijan teloituksesta.
• 30. joulukuuta – Ensimmäiset väri-TV:t tulivat myyntiin 1 175 dollarin hintaan. Ensimmäiset väreissä lähetetyt ohjelmat olivat: Kukla, Fran and Ollie (NBC) ja The Colgate Comedy Hour with Donald O'Connor (RCA).
• 31. joulukuuta – Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (SOTEVA) toiminta päättyi virallisesti.

tuntematon päivämäärä

• joulukuu – Ensimmäinen Playboy-lehti ilmestyi.

• Ensimmäinen Tekniikan Maailma -lehti ilmestyi.
• Ensimmäinen James Bond -kirja Casino Royale ilmestyi.
• Suomen ainoa, Orivedellä toiminut leprasairaala suljettiin.

Syntyneitä

• 6. tammikuuta – Malcolm Young, australialainen kitaristi ("AC/DC")
• 15. tammikuuta – Kent Hovind (”Dr. Dino”), yhdysvaltalainen kreationisti
• 21. tammikuuta – Paul Allen, yhdysvaltalainen yrittäjä (toinen Microsoftin perustajista)
• 25. tammikuuta – Roger Steptoe, brittiläinen säveltäjä
• 26. tammikuuta – Anders Fogh Rasmussen, Tanskan pääministeri (NATOn pääsihteeri)
• 11. helmikuuta – Raija Siekkinen, suomalainen kirjailija (Kuinka rakkaus syntyy) (k. 2004)
• 17. helmikuuta – Pertti Karppinen, suomalainen soutaja (kolminkertainen olympiavoittaja)
• 25. helmikuuta – José María Aznar, Espanjan pääministeri
• 27. helmikuuta – Martti Korhonen, suomalainen poliitikko
• 12. maaliskuuta – Ronald Jeremy Hyatt (”Ron Jeremy”), yhdysvaltalainen aikuisviihdenäyttelijä
• 16. maaliskuuta – Richard Stallman (”RMS”), yhdysvaltalainen ohjelmoija (vapaiden ohjelmistojen liikkeen, GNU-projektin ja Free Software Foundationin perustaja)

• 6. huhtikuuta – Poju Zabludowicz, suomalainen liikemies
• 8. huhtikuuta – Mikko Räisänen, suomalainen toimitusjohtaja (MTV Oy)
• 11. huhtikuuta – Guy Verhofstadt, Belgian pääministeri
• 11. huhtikuuta – Andrew Wiles, brittiläinen matemaatikko (todisti Fermat'n suuren lauseen)
• 6. toukokuuta – Anthony Blair (”Tony Blair”), Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
• 15. toukokuuta – Michael Gordon Oldfield (”Mike Oldfield”), brittiläinen säveltäjä (Tubular Bells)
• 16. toukokuuta – Pierce Brosnan, irlantilainen näyttelijä (Huominen ei koskaan kuole)
• 31. toukokuuta – Pirkka-Pekka Petelius, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja (Velipuolikuu)
• 13. kesäkuuta – Atso Almila, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä
• 21. kesäkuuta – Benazir Bhutto, Pakistanin kaksinkertainen pääministeri (ensimmäinen naispuolinen muslimivaltion johtaja)

• 8. heinäkuuta – Sakari Kukko, suomalainen muusikko ("Piirpauke")
• 9. heinäkuuta – Juho Juntunen, suomalainen pilapiirtäjä ja toimittaja
• 10. heinäkuuta – John Edwards, yhdysvaltalainen poliitikko
• 13. heinäkuuta – Olli-Pekka Kallasvuo, suomalainen toimitusjohtaja (Nokia)
• 13. heinäkuuta – Violeta Dinescu, romanialainen säveltäjä
• 15. heinäkuuta – Jean-Bertrand Aristide, Haitin kolminkertainen presidentti
• 27. heinäkuuta – Esa Saarinen, suomalainen filosofi (Punk-akatemia)
• 6. elokuuta – Monica Morell, sveitsiläinen iskelmätaiteilija
• 8. elokuuta – Nigel Mansell, englantilainen Formula 1 -kuljettaja
• 11. elokuuta – Terry Gene Bollea (”Hulk Hogan”), yhdysvaltalainen show-painija
• 16. elokuuta – Kirsti Otsamo, suomalainen näyttelijä
• 27. syyskuuta – Mata Amritanandamayi Devi (”Äiti Amma”), intialainen hyväntekijä
• 28. syyskuuta – Otmar Hasler, Liechtensteinin pääministeri

• 7. lokakuuta – Hector Samuel Juan Torres (”Tico Torres”), yhdysvaltalainen rumpali ("Bon Jovi")
• 8. lokakuuta – Päivi Tapola, suomalainen kirjailija
• 22. lokakuuta – Tapani Länsiö, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja
• 10. marraskuuta – Maarit Hurmerinta, suomalainen laulaja
• 26. marraskuuta – Sinikka Nopola, suomalainen kirjailija
• 8. joulukuuta – Kim Basinger, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (L. A. Confidential)
• 26. joulukuuta – Toomas Hendrik Ilves, Viron presidentti

Kuolleita

• 1. tammikuuta – Hiram King Williams (”Hank Williams”), yhdysvaltalainen country-laulaja (s. 1923)
• 24. helmikuuta – Gerd von Rundstedt, saksalainen sotamarsalkka (s. 1875)
• 27. helmikuuta – Gabriel Engberg, suomalainen taidemaalari (s. 1872)
• 5. maaliskuuta – Sergei Prokofjev, neuvostoliittolainen säveltäjä (Romeo ja Julia) (s. 1891)
• 5. maaliskuuta – Josif Vissarionovitš Džugašvili (”Josif Stalin”), georgialainen bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton diktaattori (s. 1878)
• 14. maaliskuuta – Klement Gottwald, Tšekkoslovakian presidentti (s. 1896)
• 24. maaliskuuta – Mary, Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaan Yrjö V:n puoliso (s. 1867)
• 30. maaliskuuta – Heikki Kekoni, suomalainen jääkärikenraali (s. 1893)

• 10. huhtikuuta – Kaarle II, Romanian kuningas (1930–1940) (s. 1893)
• 21. huhtikuuta – Reino Rauanheimo, suomalainen kirjailija (s. 1901)
• 30. toukokuuta – Emil Hurja, amerikansuomalainen poliittinen vaikuttaja, toimittaja ja kirjailija (s. 1892)
• 1. kesäkuuta – Verner Thomé, suomalainen taidemaalari (s. 1878)

• 24. elokuuta – Ellen Svinhufvud, presidentti P. E. Svinhufvudin puoliso (s. 1869)
• 26. elokuuta – Heikki Klemetti, suomalainen kuoronjohtaja, kirjailija ja säveltäjä (Oi kallis Suomenmaa) (s. 1876)
• 26. elokuuta – Iivari Leiviskä, suomalainen maantieteilijä ja professori (s. 1876)
• 28. syyskuuta – Edwin Hubble, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (Hubble-avaruusteleskooppi) (s. 1889)

• 4. lokakuuta – Oscar Bernadotte, Ruotsin prinssi (s. 1859)
• 30. lokakuuta – Emmerich Kálmán, unkarilaissyntyinen operettisäveltäjä (s. 1882)
• 9. marraskuuta – Ibn Sa’ud, Saudi-Arabian kuningas (s. 1876)
• 27. marraskuuta – Eugene O'Neill, vuoden 1936 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija (Pitkän päivän matka yöhön) (s. 1888)
• 23. joulukuuta – Lavrenti Berija, neuvostoliittolainen poliitikko (NKVD:n johtaja) (s. 1899) (teloitettiin)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Frits Zernike
• Nobelin kemianpalkinto: Hermann Staudinger
• Nobelin lääketieteen palkinto: Hans Krebs ja Fritz Lipmann
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Sir Winston Churchill
• Nobelin rauhanpalkinto: George Marshall

Muuta

• Elokuvavuosi 1953