Antonín Novotný

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Antonín Novotný (10. joulukuuta 190428. tammikuuta 1975) oli Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri vuodesta 19531968 ja maan presidentti 1957–1968.

Novotný kasvoi ensimmäisen tasavallan aikana. Ammatiltaan hän oli mekaanikko ja työskenteli eri yrityksissä vuoteen 1935. Hän liittyi kommunistiseen puolueeseen 1921 pian sen perustamisen jälkeen ja nousi sen johtoportaaseen vuoden 1929 bolševisaation jälkeen. Kun puolue kiellettiin 1938, hän meni jälleen töihin osuuskunta Včelaan Praha-Vysočanyssa ja jatkoi salaisesti kommunistien toiminnassa. Vuonna 1941 hänet lähetettiin keskitysleirille Matthauseniin.

Välittömästi sodan ja vapauttamisensa jälkeen Novotný nousi kommunistipuolueen Prahan komitean pääsihteeriksi, missä toimessa hän oli vuoteen 1951. Vuonna 1946 hänet valittiin ensi kertaa keskuskomiteaan. Prahan puolue johtajana hän otti merkittävästi osaa helmikuun 1948 kommunistisessa vallankaappauksessa ("Voittoisa helmikuu). Puolueen puhdistukset ja Slánskýn likvidointi vahvistivat hänen asemiaan; syyskuussa 1951 hänet valittiin orgbyrooseen ja joulukuussa 1951 sihteeristöön ja keskuskomitean presidiumiin. Syyskuussa 1953 hänestä tuli puolueen keskuskomitean ensimmäinen sihteeri.

Stalinin ja Gottwaldin kuolema 1953 merkitsi jännityksen ja pahimman terrorin päättymistä. Gottwaldin jälkeen puolueen puhemiehen paikka jäi avoimeksi ja Tšekkoslovakian omaksui muun leirin tavan, jossa puolueen koneiston ylin mies on puolueen johtaja ja valtionpäämies. Tämä toteutui kun Zápotocký kuoli 1957 ja Novotný valittiin presidentiksi.

Huhtikuussa 1954 Husák tuomittiin porvarillisesta nationalismista ja hiukan myöhemmin järjestettiin sosiaalidemokraattien oikeudenkäyntejä. Painetta järjestelmän muuttamisen tuli kuitenkin viimeistään 1956 kun Hruštšov tuomitsi Stalinin salaisessa puheessaan.

Novotný julisti 1960 maan saavuttaneen sosialismin ja tämän tulisi kuvastua maan nimessä, joka muutettiin Tšekkoslovakian sosialistiseksi tasavallaksi (ČSSR). Tuolloin hän myös myönsi laajan armahduksen 1950-luvulla poliittisista rikoksista tuomituille. Tämänkin seurauksena kulttuurin alalla alkoi esiintyä jonkinlaista pluralismia. Talouden jatkuva alamäki vaati toimia suunnan muuttamiseksi ja 1963 pragmaattisempi J. Lenart nimitettiin pääministeriksi stalinisti V. Sirokyn sijaan. Vuonna 1965 omaksuttiin myös taloustieteilijä Ota Šikin uudistusehdotukset.

Novotný menetti otettaan valtaan vuodesta 1967 lähtien kasvavan tyytymättömyyden vuoksi ja opiskelijamielenosoitusten huonon käsittelyn vuoksi. Hän pyrki vielä ajamaan kovaa linjaa, mikä ei enää ollut mahdollista. Toukokuun 1. mielenosoituksen jälkeen hän lupasi lihaa saapuvan kauppoihin "pian", mihin vastattiin pilkallisesti.

Hän erosi tammikuussa 1968 ensimmäisen sihteerin asemasta. Häntä seurasi Alexander Dubček. Prahan kevään aikana hänet pakotettiin eroon presidentin asemasta maaliskuussa ja erotettiin toukokuussa keskuskomiteasta ja koko puolueesta.

Hänen jäsenyytensä palautettiin normalisaation jälkeen 1971 keskuskomitean salaisella päätöksellä. Paluuseen huipulle hän ei kuitenkaan pystynyt. Novotný kuoli 1975 Prahassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]