Václav Havel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Václav Havel
Václav Havel cut out.jpg
Václav Havel Prahassa 14. marraskuuta 2009.
Tšekin 1. presidentti
2. helmikuuta 19932. helmikuuta 2003
Pääministeri Václav Klaus
Josef Tošovský
Miloš Zeman
Vladimír Špidla
Seuraaja Václav Klaus
Tšekkoslovakian 10. presidentti
29. joulukuuta 1989 − 20. heinäkuuta 1992
Edeltäjä Gustáv Husák
Tiedot
Syntynyt 5. lokakuuta 1936
Praha, Tšekkoslovakia
Kuollut 18. joulukuuta 2011 (75 vuotta)
Vlčice, Tšekki
Puolue Kansalaisfoorumi (1989–1993)
Vihreät (2004–2011)
Puoliso 1. Olga Šplíchalová
(aviol. 1964–1996, kuollut)
2. Dagmar Veškrnová
(1997–2011); Havelin kuolemaan asti
Ammatti näytelmäkirjailija, esseisti
Uskonto roomalaiskatolisuus
Allekirjoitus Vaclav Havel Signature.svg

Václav Havel (5. lokakuuta 1936 Praha, Tšekkoslovakia18. joulukuuta 2011 Hrádeček, Tšekki[1]) oli tšekkiläinen kirjailija ja poliitikko. Hän oli Tšekkoslovakian viimeinen ja Tšekin tasavallan ensimmäinen presidentti.

Havel syntyi Prahassa. Neuvostoliiton tukeman kommunistien vallankaappauksen jälkeen 1948 Havelin perhe joutui vaikeuksiin, koska vanhempia pidettiin rikkaina kapitalisteina, ja Václavin oli vaikea jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Hän opiskeli iltakoulussa ja vähän aikaa Tšekin teknillisessä yliopistossa 1957. Asevelvollisuuden jälkeen (1957–1959) hän työskenteli näyttämöapulaisena Prahassa ja opiskeli draamaa kirjekurssilla. Hänen ensimmäinen esitetty näytelmänsä oli Puutarhakutsut (1963). Vuonna 1964 hän meni naimisiin Olga Šplíchalován kanssa.

Prahan kevään jälkeen Havelia kiellettiin osallistumasta teatteriin, ja hänestä tuli poliittisesti aktiivinen. Tämä huipentui kommunisminvastaiseen Peruskirja 77 -julistukseen (tšek., slov., saks. Charta 77), joka julkaistiin länsisaksalaisessa lehdessä 243 Tšekkoslovakian kansalaisen allekirjoittamana ja jossa arvosteltiin hallitusta 1975 Helsingin julistuksen hylkäämisestä. Julistuksen allekirjoittajien tueksi perustettiin epäoikeudenmukaisesti syytettyjen puolustusjärjestö (Výbor na obranu nespravedlivě stíhaných–VONS), joka julkisti tuomittujen kohtalot. Julistus kiersi Tšekkoslovakiaa samizdat-muodossa.

Poliittinen toiminta toi lokakuussa 1979 Havelille viiden vuoden vankeustuomion. Vuonna 1989 hän oli yksi samettivallankumouksen johtavia hahmoja ja Kansalaisfoorumin perustaja ja puheenjohtaja. 29. joulukuuta 1989 liittokokous valitsi hänet presidentiksi.

Vapaissa vaaleissa 1990 Havel säilytti paikkansa. Hän tuki voimakkaasti tšekkien ja slovakkien liittoa, vaikka jännitystä olikin ilmassa. 3. heinäkuuta 1992 liittoparlamentti ei enää slovakkiedustajien puuttuvan tuen vuoksi valinnut Havelia presidentiksi, vaikka hän oli ainoa ehdokas. Slovakkien julistauduttua itsenäiseksi Havel erosi 20. heinäkuuta presidentin virasta.

Tšekin tasavallan luomisen jälkeen hän oli ehdokkaana 1993 vaaleissa ja valittiin. Sairaudestaan ja kolmesta leikkauksesta huolimatta hänet valittiin uudelleen 1998. Tämän jälkeen hän jätti asemansa virkakauden päätyttyä 2. helmikuuta 2003. Seuraavaksi Tšekin presidentiksi valittiin Václav Klaus, joka oli ollut yksi hänen merkittävimmistä poliittisista vastustajistaan.

Vuonna 2011 sai ensi-iltansa ensimmäinen Havelin ohjaama elokuva Lähtö.[2]

Václav Havel kuoli 18. joulukuuta 2011 pitkäaikaiseen sairauteen kesämökillään Vlčicessä Pohjois-Tšekissä.

Václav Havel samettivallankumouksen muistomerkillä vuonna 2010.

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Václav Havel.
  1. Vaclav Havel on kuollut YLE Uutiset. 18.12.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 18.12.2011.
  2. YLE Uutiset: Vaclav Havelin esikoiselokuva sai murskakritiikin 25.3.2011. YLE. Viitattu 25.3.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]