Edvard Beneš
| Edvard Beneš | |
|---|---|
 |
|
| Tšekkoslovakian presidentti | |
| Pääministeri |
Milan Hodža Jan Syrový |
| Edeltäjä | Tomáš Masaryk |
| Seuraaja | Emil Hácha |
| Pääministeri |
Zdeněk Fierlinger Klement Gottwald |
| Edeltäjä | Emil Hácha |
| Seuraaja | Klement Gottwald |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. toukokuuta 1884 Kožlany, Böömin kuningaskunta, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 3. syyskuuta 1948 (64 vuotta) Sezimovo Ústí, Tšekkoslovakia |
| Puoliso | Hana Benešová |
| Tiedot | |
| Puolue |
Realistinen puolue Kansallissosiaalinen puolue |
 Nimikirjoitus |
|
Edvard Beneš 
kuuntele ääntämys (ohje) (28. toukokuuta 1884, Kožlany – 3. syyskuuta 1948) oli tšekkiläinen valtiomies ja Tšekkoslovakian itsenäisyysliikkeen johtaja ja maan toinen presidentti 1935–1948. Hän oli maanpaossa vuodesta 1938 lähtien aina toisen maailmansodan päättymiseen saakka.
Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Beneš syntyi Kožlanyssa Böömissä tuolloisessa Itävalta-Unkarissa. Lapsuutensa hän vietti Prahassa.
Beneš opiskeli filosofiaa Kaarlen yliopistossa Prahassa ja myöhemmin Sorbonnessa Pariisissa ja hänestä tuli oikeustieteen tohtori 1908. Hän opetti kolme vuotta Prahan talousakatemiassa ja sen jälkeen sosiologiaa Kaarlen yliopistossa.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Beneš oli yksi johtavista itsenäisen Tšekkoslovakian asian ajajista ulkomailla ja toimi itävaltalaisvastaisessa salaseurassa. Hän matkusti syyskuussa 1915 Pariisiin, jossa yritti saada tunnustuksen maan itsenäisyydelle.
Beneš oli 1916–1918 Tšekkoslovakian kansallisen hallituksen sihteeri ja sisä- ja ulkoministerinä Tšekkoslovakian väliaikaishallituksessa. Hän oli 1918–1935 Tšekkoslovakian ulkoministeri, 1920–1925 ja 1929–1935 parlamentin jäsen, vuodesta 1921 professori, 1921–1922 pääministeri, 1923–1927 Kansainliiton neuvoston ja sen puheenjohtaja 1927–1928. Hän oli mukana lukuisissa kansainliiton konferensseissa, kuten Genovassa 1922, Locarnossa 1925, Haagissa 1930 ja Lausannessa 1932.
Beneš oli Kansallisen sosialistipuolueen (Česká strana národně sociální) jäsen ja vahva Tšekkoslovakian kannattaja, ja hän katsoi tšekkien ja slovakien olevan samaa kansaa.
Presidenttinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Benešista tuli 1935 maan toinen presidentti Tomáš Masarykin jälkeen. Hän oli virallisesti Tšekkoslovakian presidentti 1935–1948, tosin vuodesta 1938 maanpaossa. Lain mukaan hän jatkoi kuitenkin presidentinvirassa kunnes seuraaja nimitettäisiin.
Maanpaossa hän organisoi 1940 pakolaishallituksen pääministerinään Jan Šrámek. Hänen hallituksensa suunnitteli 1941 Saksan Böömin ja Määrin protektoraatin käskynhaltijan Reinhard Heydrichin murhan (operaatio Anthropoid), joka toteutui 1942 ja johti saksalaisten julmiin kostotoimiin.
Vuonna 1943 hän allekirjoitti liiton Tšekkoslovakian ja Neuvostoliiton välillä turvatakseen Tšekkoslovakian ja oman asemansa. Sodan jälkeen hän palasi Tšekkoslovakiaan presidenttinä. Pääministerin Klement Gottwaldin kommunistien vallankaappauksen jälkeen hän erosi presidentin virasta kesäkuun 7. päivä 1948. Sitä ennen hän kieltäytyi allekirjoittamasta uutta perustuslakia. Benešin terveys oli alkanut horjua jo edellisenä vuonna eikä hän poliittisen kriisin tapahtuessa ollut enää entisissä voimissaan. Hän kuoli huvilallaan Sezimovo Ústíssa 3. syyskuuta 1948.
Beneš teki jo ennen toista maailmansotaa yhteistyötä neuvostoliittolaisten kanssa, ja hänen tiedetään välittäneen 1937 Neuvostoliittoon raportin, jonka mukaan Mihail Tuhatševski oli saksalaisten agentti, mikä johti hänen teloitukseensa. Lisäksi hänen on väitetty tukeneen sotilasvallankaappauksen suunnittelijoita Jugoslaviassa ennen sotia.[1]
Beneš sääti toisen maailmansodan aikana Benešin lakina tunnetut lait, joilla 2,6 miljoonaa Tšekkoslovakian etnisesti saksalaista ja unkarilaista karkotettiin sodan jälkeen Tšekkoslovakiasta. Arvioilta 20 000–200 000 myös kuoli siirtoleireillä karkotuksen aikana.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Was late Czechoslovak president Benes Soviet agent? - press ČeskéNoviny.cz. Viitattu 11.02.2008.
- ↑ Putting The Past To Rest Time. Arkistoitu 13.11.2007. Viitattu 11.02.2008.
| ||||||||||||||||||||||
