Marianmaan ristin ritarikunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marianmaan ristin ritarikunnan ketju rintatähtineen
Marianmaan ristin ritarikunnan suurristi
Marianmaan ristin ritarikunnan rintatähti

Marianmaan ristin ritarikunta (viroksi Maarjamaa Risti teenetemärk) on perustettu maan itsenäisyyden kunniaksi presidentti Lennart Meren aloitteesta vuonna 1995. Se perustettiin uutena ritarikuntana ensimmäisen itsenäisyyden ajan ritarikuntien ja kunniamerkkien rinnalle vuonna 1991 tapahtuneen Viron tasavallan itsenäisyyden palauttamisen jälkeen. Ritarikunnan ensimmäisen kunniamerkin, Marianmaan ristin ketjun sai Martti Ahtisaari 16. maaliskuuta 1995.[1]

Kunniamerkin symboliikka ulottuu Lennart Meren alkuperäisen ajatuksen mukaisesti yli 800 vuoden päähän, jolloin kristinusko levisi historiallisen Liivinmaan alueelle. Uusi maa pyhitettiin Jumalan äidin, Neitsyt Marian maaksi. 1300-luvulla katolinen kirkko jakoi pyhiinvaeltajille Liivinmaalla muistomitalia, jossa oli latinaksi teksti Marie in Livonia Remissionis Peccatorum. Nykyisen Maarjamaan Ristin kääntöpuolella on latinankielinen teksti Pro Terra MarianaMarian maan puolesta.

Ritarikunnan kunniamerkeillä palkitaan ulkomaan kansalaisia, jotka ovat toimineet ansiokkaasti Viron valtion hyväksi. Oman maan kansalaisia ritarikunnan kunniamerkeillä ei palkita. Viron tasavallan presidentti on saanut virkaan astuessaan ritarikunnan suurristin ketjuineen. On todennäköistä, että vuonna 2008 uudelleen jaettu Valtionvaakunan ritarikunnan ketju korvaa Marianmaan ketjun presidentin tunnuksena jatkossa. Käytäntö muodostunee presidentin vaihtuessa presidentti Ilveksen kauden jälkeen. Samalla on todettava, että Virossa tasavallan presidenttien puolisot ovat saaneet kunniamerkin miestensä presidenttikausien päätyttyä. Rouva Helle Meri sai Viron Punaisen Ristin ritarikunnan ensimmäisen luokan kunniamerkin vuonna 2004 ja rouva Ingrid Rüütel Valkoisen Tähden ritarikunnan ensimmäisen luokan kunniamerkin vuonna 2008.

Ritarikunnassa on kaikkiaan kuusi luokkaa.[2] Kunniamerkit on suunnitellut heraldikko Priit Herodes. Kaikkien luokkien ristit ovat kooltaan samankokoisia ja niitä kannetaan tummansinisessä moirée-kuvioidussa silkkinauhassa. Nauhan koko vaihtelee luokittain. Ritarikuntaristi on malliltaan ns. Mantovan risti. Se on emaloitu valkoiseksi molemmin puolin ja halkaisijaltaan se on 48 mm. Valkoisen emaloinnin lisäksi ristin ulkoreunat on laminoitu sinisillä ja mustilla juovilla. Ristin sakaroiden välissä on Neitsyt Marian monogrammit. Ristin kääntöpuolella on teksti ”Pro Terra Mariana”.

Ritarikuntaketju muodostuu Neitsyt Marian monogrammeista ja kullatuista goottilaisista kilvistä, joihin on kuvattu kolme sinistä leijonaa sekä Marianmaan risteistä. Kilpiä ja ristejä on molempia kuusi kappaletta ja Marian monogrammeja 12 kappaletta. Itse risti roikkuu yhdestä kilvestä. Ketju on 22 mm leveä.

Ketjuun, ensimmäiseen ja toiseen luokkaan liittyy rinnan vasemmalla puolella kannettava rintatähti. Se on hopeaa ja halkaisijaltaan 80 mm. Tähteen on kiinnitetty 48 mm:n Marianmaan risti, jonka keskellä on kultainen kolme sinistä leijonaa kuvaava goottilainen kilpi. Tähti on kaikissa luokissa samanlainen.

Ensimmäisen luokan merkkiä kannetaan oikean olkapään yli 105 mm leveässä sinisessä nauhassa. Naisten nauha on kapeampi. Toisen ja kolmannen luokan merkkejä kannetaan kaulasta, ja nauhan leveys on tällöin 40 mm. Neljännen ja viidennen luokan ristejä kannetaan nauhassa rinnan vasemmalla puolella. Nauhan leveys on 35 mm. IV luokan merkkiin kuuluu ruusuke, V luokan merkkiin ei.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marianmaan ristin ritarikunta.