Angela Merkel

Wikipedia

**Angela Merkel**
Saksan liittokansleri

Virassa:	2005–
Edeltäjä:	Gerhard Schröder
Syntymäaika:	17. heinäkuuta 1954
Syntymäpaikka:	Hampuri
Puolue:	CDU

Angela Dorothea Merkel (o.s. Kasner; s. 17. heinäkuuta 1954, Hampuri, Saksan liittotasavalta) on nykyinen Saksan liittokansleri ja kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) puheenjohtaja. 18. syyskuuta 2005 pidetyissä ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa CDU:n ja Baijerissa toimivan CSU:n ehdokas Merkel voitti erittäin tasaväkisessä kamppailussa silloisen liittokanslerin, Gerhard Schröderin. Vaalit järjestettiin Saksan perustuslain mukaisesti ennen tavanomaisen vaalikauden loppua liittopresidentin luvalla liittokansleri Gerhard Schröderin toivomuksesta.

Sisällysluettelo

1 Varhaisvaiheet
2 Poliittinen ura
3 Merkelin politiikka
- 3.1 Merkelin liittohallitus
4 Aiheesta muualla
5 Lähteet

[muokkaa] Varhaisvaiheet

Merkel syntyi Hampurissa, missä hänen isänsä Horst Kasner oli opiskelemassa teologiaa. Angelan ollessa muutaman viikon ikäinen perhe muutti Saksan demokraattiseen tasavaltaan. Ensimmäisen kerran Angela kävi Saksan liittotasavallassa vasta 32-vuotiaana serkkunsa häissä.

Hänen isänsä vihittiin luterilaiseksi pastoriksi Brandenburgissa 1954. Angela Kasner kävi koulunsa DDR:ssä ja meni Leipzigin Karl-Marx-yliopistoon opiskelemaan fysiikkaa ja kemiaa. Yliopistoaikoinaan hän liittyi sosialistiseen Freie Deutsche Jugend -nuorisojärjestöön ja kohosi siinä varsin korkeaan asemaan, FDJ:n piirintoimiston ja tiedeakatemian agitprop-toiminnan johtoon. Myöhemmin Merkel on sanonut olleensa mukana lähinnä "kulttuurityössä."^[1] Vuonna 1978 hän voitti matkan Moskovaan venäjän kielen kilpailussa.^[1]

Tohtoriksi hän väitteli kvanttikemiasta tiedeakatemian fysiikan laitokselta 1989. Vuonna 1977 hän meni naimisiin opiskelutoverinsa, Ulrich Merkelin, kanssa. Liitto kuitenkin päättyi muutaman vuoden kuluttua eroon. Angela Merkel on säilyttänyt entisen miehensä sukunimen vaikka avioituikin uudelleen vuonna 1998 pitkäaikaisen elämänkumppaninsa, kvanttikemian professori Joachim Sauerin kanssa. Merkelillä ei ole lapsia. Hän puhuu sujuvaa englantia ja venäjää.

[muokkaa] Poliittinen ura

Angela Merkelin poliittinen ura alkoi vuonna 1989, jolloin hän liittyi oppositioliike Demokraattiseen allianssiin (DA) ja pääsi sen riveissä parlamenttiin vapaissa vaaleissa 18. maaliskuuta 1990. Hänestä tuli Lothar de Maizierein yhdistymishallituksen lehdistösihteeri. Liike yhdistyi samana vuonna CDU:hun.

Vuosina 1991–1994 Merkel toimi naisasia- ja nuorisoministerinä Helmut Kohlin kolmannessa hallituksessa ja vuosina 1994–1998 ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministerinä.^[1] Hänet valittiin kristillisdemokraattisen puolueen pääsihteeriksi vuonna 1998.

Joulukuussa 1999 hän oli kaatamassa vaalirahoitusskandaaliin kompastunutta entistä kansleri Helmut Kohlia ja CDU:n puheenjohtaja Wolfgang Schäublea. Merkel sai näin yksin kunnian puolueen maineen pelastamisesta.^[2] Hänet valittiinkin puolueen puheenjohtajaksi vuonna 2000.

[muokkaa] Merkelin politiikka

Angela Merkel suhtautuu skeptisesti Turkin EU-jäsenyyteen ja on ollut valmis tarjoamaan Turkille EU-täysjäsenyyden sijasta erityisen kumppanuusaseman. Hän on myös Ranskaa ja SPD:ä transatlanttisempi korostaen yhteistyötä myös Britannian ja Yhdysvaltain kanssa. Merkel on myös profiloitunut usein Venäjällä vieraillutta Gerhard Schröderiä kriittisemmäksi Putinin hallinnon suhteen. Merkelin ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozylla on myös ollut keskinäisiä ristiriitoja.

Merkel oli Euroopan unionin neuvoston presidentti vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla, ja kesäkuussa 2007 päästiin sopimukseen uuden perussopimuksen laatimisesta Sopimuksen Euroopan perustuslaista kariuduttua Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksiin kesäkuussa 2005. Hän sai Aachenin Karlspreis-palkinnon Euroopan idean edistämisestä vuonna 2008.

Merkel kannattaa Saksan talous- ja sosiaalijärjestelmän suurta uudistusta muun muassa markkinoita vapauttamalla ja säätelyä vähentämällä. Ratkaisuna talousongelmiin hän ehdotti viikoittaisen työtuntimäärän lisäystä ja arveli, että useimmat kansalaiset eivät vastustaisi sen pidennystä kahdella tunnilla.^[3]

Merkelin mielestä Saksassa meneillään olevaa ydinvoiman alasajoa pitäisi hidastaa.

Merkelin hallitus korotti välittömästi arvonlisäveroa 3 prosenttiyksikköä (16 %:sta 19 %:iin) tavoitteena leikata maan 35 miljardin euron budjettivajetta, sekä sosiaalidemokraattien vaatimuksesta korotti myös suurempituloisten veroprosenttia (42 % – 45 %). Arvonlisäveron korotuksen nähtiin vaikuttavan eniten pienituloisten asemaan ja "Merkel-verosta" tuli erittäin epäsuosittu ja sen väitetään vähentävän kulutusta. Veronkorotusten ansiosta Saksan budjetti kääntyi vuonna 2007 puolivuotiskaudella ylijäämäiseksi ensimmäisen kerran sitten vuoden 1990^[4].

[muokkaa] Merkelin liittohallitus

Pääartikkeli: Merkelin hallitus

Johtuen tiukasta vaalituloksesta (CDU/CSU 35,2 % ja SPD 34,2 % äänistä) Saksan liittotasavallassa ajauduttiin sen parlamentarismille harvinaiseen pääkilpailijoiden muodostamaan kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien suuren koalitiohallitukseen.