Arvonlisävero

Arvonlisävero (ALV) on tuotteen tai palveluksen arvonlisää verottava vero, joka lisätään tuotteen myyntihintaan. Arvonlisäveron suuruus perustuu tuotteen ostomaan verokantaan ja se tilitetään ostomaahan. Arvonlisävero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1994 seuraavan vuoden alussa alkaneen EU-jäsenyyden vuoksi. Suomen yleinen arvonlisäveroprosentti on 23, mutta joillakin hyödykkeillä on alennettu verokanta kuten 13 % tai 9 %.

Periaate

Arvonlisävero on otettu käyttöön sisämarkkinoiden edistämiseksi. Arvonlisävero kannetaan tuotteesta vain kerran, joten toisin kuin esimerkiksi liikevaihtovero se ei kertaudu, minkä takia tuotantoketjut voivat olla hyvinkin monimutkaisia ja monikansallisia. Se ei myöskään vääristä vientihintoja eikä siten aiheuta paineita verokilpailuun.

Arvonlisävero kannetaan tuotteesta vain kerran siten, että tuotteen myyvä yritys lisää tuotteen myyntihintaan Suomessa 23 % veroa, mutta saa vähentää omien ostojensa sisältämän arvonlisäveron verotilityksestään. Jos yritys on ostanut raaka-aineita, koneita tai muuta arvonlisäveroa sisältäviä tuotteita 246 eurolla (arvonlisäveroton hinta 200 €, arvonlisäveroa 46 €) ja myy valmiin tuotteen 615 eurolla (arvonlisäveroton hinta 500 €, arvonlisäveroa 115 €), sen maksettavaksi jää 115 €−46 € eli 69 €, mikä on 23 % 300 euron arvonlisäyksestä. Tämän veron varsinainen maksaja ko. esimerkin verosummalle 69 € on kuitenkin ko. tuotteen ostaja, koska ko. summa sisältyy tämän maksamaan ostohintaan. Ostohinnassa mukana olevan arvonlisäveron maksaa loppukäyttäjä (kuluttaja, joka ei myy tuotetta uutena eteenpäin), jolla Suomen verolakien mukaan ole arvonlisäveron vähennysoikeutta omassa verotuksessaan.

Euroopan unionissa ulkomaankaupassa noudatetaan arvonlisäveron kohdemaaperiaatetta, jolloin arvonlisäveroa ei peritä vientiä harjoittavassa maassa vaan kohdemaassa, jossa tuonnin arvonlisävero on verovähennyskelpoinen edellä mainitulla tavalla. Tällainen järjestelmä ei vaikuta vientiyritysten kilpailukykyyn toisin kuin monet muut verot, minkä takia se on yhä käytössä EU:ssa, vaikka alun perin tarkoitus oli soveltaa alkuperämaaperiaatetta. Verotuksen muuttaminen vaatisi kuitenkin yksimielisyyttä.

Verona arvonlisävero on ns. tasavero eli sen summa on sama riippumatta maksajan tuloista ja/tai varallisuudesta. Lisäksi se on käytännössä tuotteen loppukäyttäjiin (erityisesti kuluttajiin) kohdistuvaa verotusta, koska loppukäyttäjä maksaa omissa ostoksissaan ao. tuotteelle kaupintaketjun eri vaiheissa lisätyn arvonlisäveron kokonaisuudessaan tuotteen ostohinnassa ilman verovähennysoikeutta.

Arvonlisävero Suomessa

Suomessa arvonlisävero tuli käyttöön 1. kesäkuuta 1994. Samalla lakkautettiin aikaisemmin, vuodesta 1940 saakka peritty liikevaihtovero.

Vuodesta 1998 vuoteen 2010 Suomen yleinen arvonlisäverokanta oli 22 %. Elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettiin lokakuusta 2009 lähtien alennettua 12 %:n arvonlisäveroa (aiemmin 17 %). 8 %:n veron alaisia olivat lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoituspalvelut, yleisradion lupamaksut, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut ja liikuntatilojen käyttömaksut, sekä vuoden 2012 alusta myös sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksut . Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuissa vero on vielä vuoden 2011 loppuun asti 0 %. Tilattujen lehtien vapautus arvonlisäverosta juontui 1960-luvulta. Verovapautta perusteltiin lehtien merkityksellä uutisten levittäjänä ja kansansivistyksellisillä seikoilla. Euroopan unioniin liittyessään Suomi sai oikeuden jatkaa tätä menettelyä.

1.7.2010 alkaen yleinen arvonlisävero nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin ja elintarvikkeiden ja rehujen arvonlisävero vastaavasti 13 prosenttiin. Kirjojen, lääkkeiden, liikunta- tai kulttuuripalveluiden arvonlisävero nousi myös 9 prosenttiin. Ravintola- ja ateriapalveluiden alv laski 22 %:sta 13 %:iin.

Arvonlisäverosta on kokonaan vapautettu mm. eräät terveys- ja vammaishuollon palvelut. 1. tammikuuta 2003 alkaen on taiteilijoiden myymät taideteokset muutettu arvonlisäverolliseksi myynniksi (8 %); taideteosten välityksessä ALV on 22 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen sokeiden ja vaikeavammaisten kohdalla sovelletaan vapautusta arvonlisäverosta. Kenenkään,jonka vuosimyynti on alle 8500 euroa, ei tarvitse maksaa myynnistä arvonlisäveroa.

1.1.2007–31.12.2010 Suomi on mukana myös EU:n mahdollistamassa kokeilussa, jossa alennettua arvonlisäverokantaa sovelletaan tiettyihin erityisen työvaltaisiin palveluihin. Kokeilua sovelletaan Suomessa parturi- ja kampaamopalveluihin sekä eräisiin pieniin korjauspalveluihin. Kyseisiin palveluihin sovelletaan kokeiluaikana 8 %:n arvonlisäverokantaa 22 %:n veron sijaan.

Arvonlisävero Ahvenanmaan ja Suomen välisessä kaupassa

Suomen EU-jäsenyyden alkaessa Ahvenanmaalle neuvoteltiin itsehallinnon ja elinkeinojen turvaamiseksi erityisasema verotuksen suhteen. Näinollen Ahvenanmaan ei katsota kuuluvan EU:n arvonlisäveroalueeseen, vaikka Ahvenanmaa on EU:n jäsen ja perii arvonlisäveroa. Tämän vuoksi Ahvenanmaalta toimitettaviin vähäarvoisiin tuotteisiin sovelletaan tulliasetuksen 2§:n sääntöä, jonka mukaan alle 10 € määräisiä tulleja ei kerätä, jos lähetyksen kokonaisarvo on alle 22 €. Täten alle 43,48 € hintaisista tuotteista ei peritä ALVia. Eräät postimyyntiyritykset varsinkin viihde-elektroniikan alalla ovat hyödyntäneet tätä sääntöä myymällä arvonlisäverottomia tuotteita Ahvenanmaan varastoistaan postimyyntinä.

Vastaavaa käytäntöä esiintyy muuallakin ei-EU- ja EU-alueiden välisessä kaupassa, muun muassa Britannian ja Kanaalisaarten välillä.

Elintarvikkeet

EU:ssa elintarvikkeiden ALV vaihtelee eri maissa välillä 0-25 %. Suomen elintarvikkeiden verokanta on 13 %. Ruotsin verokanta on 12 %. Useimmissa maissa on käytössä useampi verokanta, siten että ALV voi olla korkeampi seuraaville tuotteille: alkoholijuomat, teollisuusjuomat, jäätelö, makeiset, suklaa, keksit, jälkiruoat, valmiiksi keitetyt tai pitkälle jalostetut ruoat ja lemmikkieläinten ruoat. Luetteloon tällaisten tuotteiden ALV on merkitty sulkuihin. Edellä mainituin rajoituksin Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Kyproksella ja Maltalla elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien ALV on nolla.

Elintarvikkeiden alv-verot 2006 (%)

Maa	Arvonlisäverokanta	Poikkeavat arvonlisäverokannat
Belgia	6	12 ja 21
Tanska	25
Saksa	7	16
Kreikka	13
Espanja	4	7
Ranska	5,5	19,6
Irlanti	0	4,4 ja 13,5
Italia	4	10
Portugali	6	13 ja 23
Alankomaat	6
Itävalta	10	12 j 20
Luxemburg	3
Suomi	13	9 ja 23
Ruotsi	12	25
Iso-Britannia	0	20

Elintarviketeollisuusliitto, SEL, AKT, PAM, päivittäistavarakauppa sekä toimihenkilöunioni esittivät vuonna 2002 elintarvikkeiden ja ruokatarjoilun ALV:n alentamista nykyisestä 17 %:sta samalle tasolle kuin se oli ennen EU:hun liittymistä eli 12 %:n. Heidän mukaansa kotitalouksien ruokamenot ovat 19 % kulutusmenoista.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus (PTT) ja Turun yliopisto (TY) tutkivat elintarvikkeiden ALV:n muutosten vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan suurin osa ALV:n alennuksesta siirtyisi kuluttajahintoihin, mutta työllisyysvaikutus jäisi vähäiseksi. Suomen ALV-tulot olivat 2005 13,7 miljardia euroa, josta kaikkien elintarvikkeiden ja rehuaineiden ALV 1,5 miljardia euroa.

Suomen akatemian ja lääkäriseura Duodecimin kokous lihavuudesta suositteli konsensuslausumassaan vuonna 2005, että alennetaan niiden elintarvikkeiden ALV:tä, joiden kulutusta ravitsemuslautakunta suosittelee lisättäväksi, kuten kasvikset, hedelmät, marjat ja vähäsuolaiset täysjyväviljavalmisteet, ja kevennetään henkilöstöravintoloiden terveellisen ruoan ALV:tä. Lihavuus on keskeinen kansanterveyteen vaikuttava tekijä. Tällä hetkellä 2/3 aikuisista miehistä ja 1/2 aikuisista naisista on ylipainoisia. Professori Markku Pekurinen Stakesista arvioi, että ylipainoisuus aiheuttaa suuremmat kustannukset terveydenhuollolle kuin tupakointi. Tero Kangas arvioi vuonna 1997 lihavuudesta aiheutuvan diabetes 2:n kulut 460 miljoonaksi € vuosittain.

Hedelmien ja vihannesten nauttimisen niukkuus sisältyy World Health Report 2003 mukaan 10 vaarallisimman kuolinsyyn listalle. Niiden kulutusta voi lisätä valistuksella, mainostamisella, saatavuudella, laadulla ja hinnalla (vihannesten ja hedelmien ALV:n poisto).

Ruoan alv-alennus lokakuussa 2009

Vuoden 2009 joulukuuhun mennessä Suomen elintarvikkeiden arvonlisäveroton hintataso oli kohonnut noin 7 prosenttia vertailumaita korkeammaksi, sen sijaan lokakuun arvonlisäveron alentamisen myötä verollinen hintataso oli noussut vain vähän vuoden 2005 hintatasoon verrattuna. Maatalouden ja teollisuuden tuottajahintojen nousun myötä elintarvikkeiden kuluttajahinnat kohosivat Suomessa vuoden 2007 tammikuusta vuoden 2009 syyskuuhun 10,9 prosenttia (kuvio 4.11).22 Muissa euromaissa nousu oli keskimäärin 5,9 prosenttia. Suomen kehitys poikkesi vertailumaista siten, että Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahintojen nousu jatkui vielä vuoden 2009 alussa. Sen sijaan muissa euromaissa hintojen nousu pysähtyi jo vuoden 2008 aikana. Vuoden 2009 syyskuussa elintarvikkeiden kuluttajahintaindeksi oli Suomessa vielä 5 prosenttia korkeampi kuin euromaissa keskimäärin, jos lähtökohtana pidetään vuoden 2007 tammikuuta.

Arvonlisävero muissa maissa

Arvonlisävero on Euroopassa yleinen ja sitä tavataan myös EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa. Yhdysvalloissa ei kanneta arvonlisäveroa, vaan sen tilalla on pienehkö osavaltiokohtainen myyntivero (sales tax).

Aiheesta muualla

• Arvonlisäverolaki – Finlex®
• ALV-laskuri
• VAT rates applicable in EU member states
• Arvonlisäverokantojen muutos 1.7.2010 (Verohallinto)

Aiheesta muualla

• Suvi Oinonen: Näpit irti lukemisen verotuksesta! Kiiltomato.net 5.4.2011.

Verotus

alkoholivero | arvonlisävero | "ei-arvonlisävero" | makeisvero | autovero | tupakkavero | virvoitusjuomavero