Pellervon taloustutkimus
| Pellervon taloustutkimus PTT | |
|---|---|
| Perustettu | 1979 |
| Toimitusjohtaja | Markus Lahtinen |
| Kotisivu | www.ptt.fi |
Pellervon taloustutkimus (lyh. PTT, helmikuuhun 2010 saakka Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos) on suomalainen taloustieteellistä tutkimusta harjoittava yleishyödyllinen laitos. PTT:n perustivat Pellervo-Seura ja Maataloustuottajain Keskusliitto vuonna 1979. PTT:n toiminnan tarkoituksena on kansantalouden tasapainoisen kehityksen edistäminen, johon kuuluvat julkisen talouden ja talouspolitiikan kysymykset, sekä näihin liittyvä politiikkaohjaus[1].
Keskeisiä laitoksen tutkimukselle ovat alueiden hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden, yrittäjyyden, omistajuuden ja rahoituksen sekä maa- ja elintarviketalouden ja metsäsektorin toimintaedellytyksiä koskevat kysymykset[2].
Toiminnaltaan PTT muistuttaa muita suomalaisia taloustutkimuslaitoksia, kuten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:a ja Palkansaajien tutkimuslaitosta PT:tä (nyk. Labore).
Tutkimus- ja ennustetoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PTT:ssä työskentelee runsaat 20 ekonomistia ja tutkijaa kolmessa tutkimusryhmässä: kansantalouden tutkimusryhmä, maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä ja metsä- ja ympäristötalouden tutkimusryhmä [3].
Ryhmien tutkimusjohtajat ovat
- Kansantalous – KTT, dosentti Olli-Pekka Ruuskanen
- Maa- ja elintarviketalous – ETT Sari Forsman-Hugg
- Metsä- ja ympäristötalous – M.Sc. Paula Horne
Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja on KTT Markus Lahtinen, joka valittiin tehtävään syksyllä 2020 ja aloitti joulukuun alussa[4]. Edellinen toimitusjohtaja oli KTT, professori Iiro Jussila, joka aloitti tehtävässä 1.1.2016. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on MTK:n 1. puheenjohtaja Juha Marttila[5].
PTT:n tutkimuksen pääteemat ovat alueiden kehitys ja globalisaatio, asuminen, metsä, ruoka ja hyvinvointi. Se julkaisee vuosittain 10–15 tutkimusraporttia ja muuta julkaisua. Vuonna 2019 julkaistut tutkimukset ovat käsitelleet muun muassa asumispreferenssejä[6] , pienten asuntojen lisärakentamisen vaikutuksia[7], maatalouden rahoitusta[8], paikallista sopimista teknologiateollisuudessa[9] ja Suomen elintarvikkeiden kauppataseen kehitystä[10].
PTT:llä on kolme eri julkaisusarjaa: PTT raportteja, PTT työpapereita ja PTT julkaisuja. Näiden lisäksi laitoksen tutkijat julkaisevat tutkimuksia muun muassa vertaisarvioituina tutkimusartikkeleina[11], policy briefeinä[12] ja muiden toimijoiden julkaisusarjoissa kuten esimerkiksi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sarjassa (VNTEAS)[13].
Tutkimuslaitos julkaisee vuosittain seitsemän lyhyen aikavälin talousennustetta. Tammikuussa julkaistaan alueellinen asuntomarkkinaennuste, jossa tarkastellaan vuokrien ja asuntojen hintojen kehitystä. Lisäksi kahdesti vuodessa syksyisin ja keväisin julkistetaan kansantalouden, maa- ja elintarviketalouden sekä metsäalan ennusteet[14].
PTT on palkittu 2010-luvulla kolmesti Suomen tarkimpana talousennustajana Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun vuotuisessa arvioinnissa, viimeksi vuonna 2018[15]. Laitoksen ennustepäällikkö on YTM Janne Huovari[3].
Tutkimuksen lisäksi PTT harjoittaa talouden asiantuntijatoimintaa, järjestää seminaareja ja antaa vuosittain mm. useita kirjallisia ja suullisia lausuntoja lainvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon tueksi[16]. Tutkijat toimivat erikoisalansa asiantuntijoina myös mediassa. Lisäksi laitos tuottaa yleistajuista tietoa taloustutkimuksesta ja talouden toiminnasta esimerkiksi kotisivuillaan, Twitter-tilillään[17] sekä Instagramissa[18].
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkimuslaitoksen vuosittainen budjetti on runsaat kaksi miljoonaa euroa. Vuonna 2018 summasta 1,3 miljoonaa koostui saadusta ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta, noin 820 000 jäsenmaksuista, ja 240 000 oli opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä yleisavustuksesta[19].
PTT:n jäsenistö koostuu etupäässä maa- ja elintarviketalouden sekä metsäalan yhteisöistä. Jäsenet ovat A-Tuottajat Oy, LSO Osuuskunta, Lähitapiola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA, Metsäliitto Osuuskunta, OP Osk, Osuustoimintakeskus Pellervo ry, POP Pankkiliitto Osk, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC r.f ja Valio Oy[20].
Toimitusjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Seppo Suokko 1979–1982[21]
- Pertti Kukkonen 1982[22]– 1997
- Vesa Vihriälä 1997–2004[23]
- Pasi Holm 2004[24]–2015[25]
- Iiro Jussila 2016[26] – 2020[27] Pasi Holm jätti tehtävänsä 2015 yllättäen "yhteisymmärryksessä" laitoksen johdon kanssa. Uuden toimitusjohtajan valintaan saakka väliaikaisena toimi tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen.[25] 1. tammikuuta 2016 tehtävässä aloitti osuustoiminnan professori Iiro Jussila[26].
- Markus Lahtinen 1.12.2020 -
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tietoa PTT:stä - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Osaaminen - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ a b Henkilöstö - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ PTT:lle uusi toimitusjohtaja: Talouspoliittisena erityisavustajana toiminut Markus Lahtinen nousee tutkimuslaitoksen johtoon Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.10.2020.
- ↑ Hallitus - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Kaupunkiseutujen asukkaiden asumispreferenssit - Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua? - Pellervon taloustutkimus PTT. Arkistoitu 5.11.2019. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Pienten asuntojen osuus asuntotuotannossa ja vaikutukset asuinalueiden eriytymiseen - Pellervon taloustutkimus PTT. Arkistoitu 5.11.2019. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Maatalouden asema rahoitusmarkkinoilla - Pellervon taloustutkimus PTT. Arkistoitu 5.11.2019. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Paikallisen sopimisen hyvät käytänteet ja esteet teknologiateollisuudessa - Pellervon taloustutkimus PTT. Arkistoitu 5.11.2019. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Suomen elintarvikkeiden kauppataseen rakenne ja kehitys - Pellervon taloustutkimus PTT. Arkistoitu 5.11.2019. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Seppo Leminen, Mervi Rajahonka, Robert Wendelin, Mika Westerlund: Industrial internet of things business models in the machine-to-machine context. Industrial Marketing Management, 21.8.2019. doi:10.1016/j.indmarman.2019.08.008. ISSN 0019-8501. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Policy Brief 3/2019: Maatalouden kasvava yrityskoko edellyttää uusia rahoituslähteitä - Pellervon taloustutkimus PTT. Arkistoitu 5.11.2019. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi Selvitys- ja tutkimustoiminta. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Ennuste - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Perttu Räisänen: PTT valittiin vuoden talousennustajaksi Kauppalehti. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Lausunnot - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ PTT (@PTTfi) | Twitter twitter.com. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ PTT ry (@ptt_ry) • Instagram-kuvat ja -videot www.instagram.com. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Vuosikertomukset - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Jäsenet - Pellervon taloustutkimus PTT. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Rantala, Risto & Pajala, Lasse (toim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2003, s. 984. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18086-X.
- ↑ Hämäläinen, Irja (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 434. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 1002. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 209. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b Pasi Holm lähti yllättäen PTT:stä. Helsingin Sanomat, 8.6.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.6.2015.
- ↑ a b Professori Iiro Jussila PTT:n toimitusjohtajaksi | PTT ptt.fi. Arkistoitu 29.1.2016. Viitattu 2.11.2015.
- ↑ PTT:n toimitusjohtaja vaihtuu, Iiro Jussila jättää tutkimuslaitoksen Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.10.2020.