Anders Fogh Rasmussen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anders Fogh Rasmussen
Former Danish Prime Minister Anders Fogh Rasmussen at the Nordic Council Session in Helsinki 2008-10-28.jpg
Pohjois-Atlantin liiton pääsihteeri
1. elokuuta 2009 -
Edeltäjä Jaap de Hoop Scheffer
Tanskan pääministeri
27. marraskuuta 2001 – 5. huhtikuuta 2009
Monarkki Margareeta II
Varapääministeri Bendt Bendtsen
Lene Espersen
Edeltäjä Poul Nyrup Rasmussen
Seuraaja Lars Løkke Rasmussen
Tiedot
Syntynyt 26. tammikuuta 1953 (ikä 61)
Flag of Denmark.svg Ginnerup, Tanska
Puolue Venstre
Uskonto luterilaisuus

Anders Fogh Rasmussen (s. 26. tammikuuta 1953 Ginnerup Sogn, Djursland) on tanskalainen poliitikko, liberaalin Venstre-puolueen entinen puheenjohtaja ja maansa entinen pääministeri. Hänet valittiin huhtikuussa 2009 Naton pääsihteeriksi.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasmussen on koulutukseltaan taloustieteiden kandidaatti Århusin yliopistosta. Hän elää avioliitossa Anne-Mette Rasmussenin kanssa. Pariskunnalla on kolme lasta.

Rasmussen liittyi 17-vuotiaana liberaalinuoriin. Hänen uransa eteni nopeasti, kun hänestä tuli parlamentin jäsen 25-vuotiaana ja 32-vuotiaana puolueensa varajohtaja.

Rasmussen valittiin Tanskan parlamenttiin Folketingetiin vuonna 1978. Vuosina 19871992 hän toimi ministerinä Poul Schlüterin hallituksessa, aluksi veroministerinä ja vuoden 1990 joulukuusta myös talousministerinä. Hän erosi ministerintehtävistä, kun veroministeriössä paljastui epäselvyyksiä kirjanpidossa.

Vuonna 1993 Rasmussen julkaisi kirjan "Fra Socialstat til Minimalstat" (Sosiaalivaltiosta minimivaltioon), jossa hän esitteli käsityksensä Venstren (ja Tanskan) tulevaisuuden politiikaksi. Venstren puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1998. Myöhemmin Rasmussen on luopunut radikaaleista kannoistaan ja sanonut liberalismia "vanhentuneeksi aatteeksi."[1]

Rasmussenia innosti etenkin Tony Blairin uusi Labour ja hän toi puolueen keskustaan omaksuen vaikutteita sosiaalidemokratiasta.[2]

Tanskan pääministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasmussenista tuli Tanskan pääministeri Venstren voitettua vuoden 2001 parlamenttivaaleissa Poul Nyrup Rasmussenin johtamat sosiaalidemokraatit, jotka olivat olleet vallassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 alkaen. Tulos oli myös ensimmäinen oikeistoenemmistöinen parlamentissa sitten vuoden 1929[2].

Vaalien jälkeen Venstre ja konservatiivinen kansanpuolue Det Konservative Folkeparti (KF) muodostivat Rasmussenin I hallituksen. Vaalit merkitsivät suurta muutosta Tanskan politiikassa: Sosiaalidemokraatit menettivät suurimman puolueen aseman parlamentissa ensimmäisen kerran sitten 1920-luvun. Hallitus oli teknisesti vähemmistöhallitus, mutta se teki yhteistyösopimuksen maahanmuuttajavastaisen Dansk Folkepartin kanssa, mikä takasi hallitukselle parlamentaarisen enemmistön. Venstre onnistui pitämään paikkansa suurimpana puolueena vuoden 2005 parlamenttivaaleissa. Vaalien jälkeen hallitus jatkoi Rasmussenin II hallituksena muutamin henkilömuutoksin. Rasmussenin hallituskoalitio säilytti enemmistönsä myös seuraavissa, vuoden 2007 parlamenttivaaleissa.

Rasmussenin hallituksen politiikka oli hyvin oikeistolaista verrattuna Tanskassa aiemmin harjoitettuun politiikkaan. Se muun muassa suosi yksityistämistä, teki mittavia veronalennuksia, harjoitti tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa sekä käynnisti niin sanotun porvarillisen kulttuurikamppailun[3], mihin kuului mm. Christianian vapaavaltion "normalisointi".

Rasmussen tuki vahvasti Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin hallintoa sen käymässä terrorismin vastaisessa sodassa. Tanska osallistui Irakin miehitykseen vuodesta 2003 vuoden 2007 heinäkuun loppuun Basrassa noin 400 sotilaan voimalla.

Rasmussenin aikana Tanska ajautui suurimpaan diplomaattiseen haasteeseensa Jyllands-Posten-lehden julkaistua kaksitoista profeetta Muhammadista tehtyä pilapiirrosta 30. syyskuuta 2005. Rasmussen kieltäytyi vastaanottamasta islamilaisten maiden edustajia näiden pyydettyä häneltä asian takia vastaanottoa.

Naton pääsihteerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasmussen valittiin 4. huhtikuuta 2009 Naton huippukokouksessa sotilasliiton pääsihteeriksi. Turkin presidentti Abdullah Gül kieltäytyi aluksi tukemasta Rasmussenin nimitystä.[4] Turkin mukaan Rasmussen on epäsuosittu islamilaisissa maissa ja hän heikentäisi siksi Naton asemaa niiden keskuudessa.[5] WikiLeaksin julkaisemien tietojen mukaan Rasmussen lupasi Turkille sulkea Tanskassa toimivan kurdinkielisen Roj TV -kanavan tullakseen valituksi.[6]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]