Franciscus (paavi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Franciscus
Pope Francis Korea Haemi Castle 19 (cropped).jpg
Syntymänimi Jorge Mario Bergoglio
Paavius alkoi 13. maaliskuuta 2013
Edeltäjä Benedictus XVI
Syntynyt 17. joulukuuta 1936 (ikä 77)
Buenos Aires, Argentiina
Allekirjoitus FirmaPapaFrancisco.svg
Paavi Franciscuksen vaakuna. Latinankielinen motto tarkoittaa "Armahtaen ja valiten" ja viittaa apostoli Matteuksen kutsumiseen.[1][2]

Franciscus[3] (alkup. Jorge Mario Bergoglio, esp. [ˈxorxe ˈmaɾjo βerˈɣoɣljo], s. 17. joulukuuta 1936 Buenos Aires) on argentiinalainen katolisen kirkon paavi. Hänet valittiin paavi Benedictus XVI:n seuraajaksi 13. maaliskuuta 2013. Bergoglio toimi Buenos Airesin arkkipiispana vuodesta 1998 paaviksi valitsemiseensa asti. Kardinaalin arvon hän sai vuonna 2001. Franciscus on Vatikaanin virallisten luetteloiden mukaan 266. paavi. Hän on paavina sekä ensimmäinen jesuiitta ja eteläamerikkalainen että ensimmäinen ei-eurooppalainen 700-luvulla eläneen Gregorius III:n jälkeen.

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Franciscus syntyi viisilapsiseen perheeseen, jonka isä oli rautatietyöläinen Mario José Bergoglio (ital. [berˈgɔʎʎo]) ja äiti Regina María Sivori. He olivat italialaisia lähtöisin Piemontesta, Luoteis-Italiasta.[4][5][6][7] Paavi Franciscuksen perheen Argentiinaan-muuton taustalla oli italialaisen fasismin nousu.[8][9]

Kirkollinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahden jesuiittapapin tapaus Argentiinan sotilasjuntan aikana (1976–1983)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjassaan Hiljaisuus argentiinalainen vasemmistoaktivisti ja tutkiva journalisti Horacio Verbitsky väitti silloisen Argentiinan jesuiittojen johtajan Bergoglion vetäneen suojelunsa pois, kun papit Francisco Jalics ja Orlando Yorioky kieltäytyivät lopettamasta slummeissa vierailemistaan.[10][11] Viranomaiset vangitsivat heidät sittemmin. Bergoglio kirjoitti samoihin aikoihin Francisco Jalicsin veljelle: "Olen lobannut hallitusta monta kertaa, jotta he vapauttaisivat veljesi. Toistaiseksi meillä ei ole ollut menestystä. En ole kuitenkaan vielä menettänyt toivoa siitä, että veljesi vapautettaisiin pian".[12] Heidät vapautettiin viiden kuukauden kuluttua.

Bergoglion elämäkerran kirjoittaja Serge Rubin kirjoittaa tämän tehneen paljon ihmisten suojelemiseksi juntan aikana.[13] Toimittaja Horacio Verbitsky on tunnetusti lähellä Argentiinan presidentti Cristina Fernandez de Kirchneria, joka on taistellut silloisen kardinaali Bergoglion kanssa homoliittoista ja sosiaalipolitiikasta.[14][15] Syytöksiä on myös väitetty olevan osa vasemmiston mustamaalauskampanjaa.[16][17]

Sotilasjuntan 1970-luvulla sieppaama ja kiduttama pappi Francisco Jalics kertoi 15.3.2013, että hän on vuosia sitten tehnyt sovinnon kardinaali Bergoglion kanssa. Hän on sittemin myös toi­vot­tanut paavi Fran­cis­cuk­sel­le "Ju­ma­lan siu­naus­ta vi­ras­saan".[18]

Vuoden 2005 konklaavi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergoglio ei ollut vuoden 2005 konklaavissa ennakkosuosikki, eli niin kutsuttu papabile, vaikkakin hänet oli mainittu mahdollisena vaihtoehtona uudeksi paaviksi. Konklaavin jälkeen julkisuuteen ilmestyi kuitenkin muistikirja, jonka sanottiin olevan yhden konklaavin osallistuneen kardinaalin laatima.[19] Kirjan sisältämäksi väitettyä tekstiä julkaistiin italialaisessa Limes-lehdessä 23. syyskuuta 2005. Muistikirjan sanotaan sisältävän tietoja konklaavin kulusta ja äänestysmääristä. Mikäli kirja on aito, on sen laatinut kardinaali rikkonut konklaavin sääntöjä, jotka ankarasti kieltävät vastaavanlaiset muistiinpanot. Toisaalta tilanne ei olisi ainutlaatuinen, sillä vastaavanlaisia muistiinpanoja tunnetaan muun muassa vuoden 1914 konklaavista.[20]

Muistikirjan mukaan Joseph Ratzingerin päävastustaja konklaavissa ei ollut yleisten tietojen mukaisesti kardinaali Carlo Maria Martini, vaan Buenos Airesista konklaaviin saapunut kardinaali, jesuiittoihin kuuluva Bergoglio.[19] Muutenkin muistikirja on konklaavista esitettyjä yleisiä arvoita vastaan, sillä monien tahojen mukaan kolmannesta maailmasta tuleva kardinaali ei ollut missään vaiheessa lähelläkään paaviksi nousemista.[19] Lisäksi muistikirjassa ainakin väitetään, ettei Bergoglio olisi halunnut paavinvirkaa ja olisi ehkä saattanut kieltäytyä siitä voittaessaan konklaavin.[19]

Opetukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavi Franciscus on tullut tunnetuksi yhteiskunnan hylkiöiden ja köyhien auttajana.[21] Kun hänet nimitettiin kardinaaliksi, Bergoglio sai satoja argentiinalaisia antamaan lentolippuihin tarkoitetut rahansa köyhille sen sijaan, että olisivat matkustaneet Roomaan juhlistamaan nimitystä.[22] Vuonna 2001 Bergoglio muun muassa kävi AIDS-potilaiden hoitokodissa ja suuteli ja pesi heidän jalkojaan kiirastorstai-perinteen mukaisesti. Muina vuosina hän on käynyt muun muassa vankiloissa ja sairaaloissa. [23][24][25]

Franciscus on varoittanut globalisaatiosta, joka ei kunnioita kulttuureja: "Sellainen globalisaatio, joka yhdenmukaistaa, on pohjimmiltaan imperialistinen". Hän lisäsi vielä, että kulttuurinen monimuotoisuus on säilytettävä. "Se on lopultakin tapa orjuuttaa ihmisiä."[26]

Franciscus on arvostellut kapitalismia ja tuominnut Néstor Kirchnerin hallinnon "moraalittomaksi ja laittomaksi", koska se salli tuloerojen kasvaa.[27] Paaviksi tulonsa jälkeen Fransicus jatkoi kritiikkiä sanomalla vapaiden markkinoiden luoneen tyrannian, jossa ihmisiä arvostetaan heidän kulutuskykynsä mukaan. Paavin mukaan rahan tulee "palvella, ei hallita".[28]

Franciscus vastustaa aborttia,[27] eutanasiaa,[27] homoliittoja[27] sekä naispappeutta[29] ja kannattaa latinalaiseen riitukseen kuuluvien katolisten pappien naimattomuutta.[29][30][31] Heinäkuussa 2013 Fransiscus julisti merkittävän kannanoton toteamalla hyväksyvänsä homopapit katolisen kirkon työntekijöiksi. Paavin mukaan homoseksuaaliset teot ovat synti, ei homoseksuaalisuus itsessään. Naispappeutta hän ei kuitenkaan hyväksy.[32]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Katolinen.fi
  2. Radio Vaticana
  3. Uuden paavin nimi Ohjeita ja suosituksia, Nimistönhuolto, Nimistö, Kotimaisten kielten keskus
  4. Bergoglio Card. Jorge Mario, S.I. Cenni biografici, Il Collegio Cardinalizio, Sala Stampa della Santa Sede (italiaksi)
  5. Pope Francis: the humble pontiff with practical approach to poverty World, News, The Guardian (englanniksi)
  6. Francis Ventures Out of Vatican on First Day as Pope News, Bloomberg (englanniksi)
  7. Pope Francis elected leader of Catholic Church: as it happened Religion, News, The Telegraph (englanniksi)
  8. "Jorge is against regimes. It is because of fascism that our father emigrated".Viitattu 21.3.2013
  9. Francis's family 'fled Italy to escape Mussolini'- The Daily Telegraph . Viitattu 21.3.2013
  10. Did Pope Francis Do Enough To Fight Torture In Argentina? Forbes. 15 March 2013. Viitattu 22 March 2013.
  11. The awkward couple The Daily Telegraph. 22 March 2013. Viitattu 22 March 2013.
  12. Pope Francis pledged to fight for priest kidnapped by junta, 1976 letter reveals Viitattu 19.3.2013
  13. Vatican: Pope Francis Blameless on Alleged Military Era Crimes Viitattu 16.3.2013
  14. Pope Francis's book reveals a radical progressive in the making
  15. Francisco Jalics, Argentine Priest Kidnapped By Junta, Reconciled With Pope Francis
  16. Vatican denies Dirty War allegations against Pope
  17. Vatican condemns 'anti-clerical, leftwing' critics of Pope Francis
  18. Siepattu pappi kertoi sovinnosta paavin kanssa, HS.fi 16.3.2013.
  19. a b c d Cardinal diary details papal conclave World, News, USA Today
  20. Simo Heininen: Ihmistä suurempi: paaviuden historia. Edita, 2004. ISBN 951-37-4184-2. s. 128
  21. Why Pope Francis Excites (Most) Evangelical Leaders. Viitattu 21.3.2013
  22. Kuka on Franciscus?
  23. Pope Francis' sympathy to drug addicts, AIDS victims
  24. Francis: 13 key facts about the new pontiff
  25. Pääkirjoitus: Franciscus I, Kainuun Sanomat
  26. Guradian.co.uk
  27. a b c d Paavin profiili: Yhteiskunnassa liberaali, teologiassa vanhoillinen Ulkomaat, Uutiset, Helsingin Sanomat
  28. BBC News, Pope Francis hits out at global 'cult of money' Viitattu 17.5.2013
  29. a b Johtaja vaihtui, opin ydin ei, Kaleva, pääkirjoitus 15.3.2013.
  30. Rotuoppi. Viitattu 21.3.2013
  31. The Catholic priest with nine children. Viitattu 21.3.2013
  32. Paavilta suuri linjanmuutos: homopapit hyväksytään, Yle.fi Viitattu 29.7.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Benedictus XVI
Luettelo paaveista

Emblem of the Papacy SE.svg

Seuraaja: