Miloš Zeman

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Miloš Zeman
Miloš Zeman 2012-12-03 cropped.jpg
Tšekin presidentti
8. maaliskuuta 2013
Pääministeri Petr Nečas
Jiří Rusnok
Bohuslav Sobotka
Edeltäjä Václav Klaus
Tšekin pääministeri
17. heinäkuuta 199812. heinäkuuta 2002
Presidentti Václav Havel
Edeltäjä Josef Tošovský
Seuraaja Vladimír Špidla
Tiedot
Syntynyt 28. syyskuuta 1944 (ikä 70)
Flag of Bohmen und Mahren.svg Kolín, Böömin ja Määrin protektoraatti, Saksa (nykyään Tšekki)
Puolue Strana Práv Občanů – Zemanovci (2009-)
Allekirjoitus Miloš Zeman Signature black.png

Miloš Zeman (s. 28. syyskuuta 1944 Kolín) on tšekkiläinen poliitikko, entinen sosiaalidemokraattisen puolueen (ČSSD) johtaja 1993–2001. Hän oli alahuoneen puhemies 1996–1998 ja pääministeri 1998–2002. Hän nosti ennen heikon ČSSD:n 30 prosentin ääniosuuteen.

Zeman on taustaltaan taloustieteilijä. Prahan kevään jälkeissä normalisaatiossa hänet erotettiin kommunistipuolueesta, minkä jälkeen hänen oli vaikea saada töitä. Vuodesta 1989 hän oli Václav Klausin johtaman Kansalaisfoorumin edustaja ja vuodesta 1990 parlamentin jäsen. Kansalaisfoorumi hajosi huhtikuussa 1991, jonka jälkeen Zeman liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, jonka johtajaksi hän nousi helmikuussa 1993. Vuoden 1992 vaaleissa ČSSD sai 6 % äänistä, mutta jo vuoden 1996 vaaleissa se sai 61 paikkaa ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Zeman oli alahuoneen puhemies 1996–1998. Vuonna 1998 ČSSD sai 32,3 % äänistä ja 74 paikkaa, jolloin Zeman muodosti vähemmistöhallituksen. Hänen kaudellaan talous kääntyi lievään kasvuun.

Zemanin hallitus hyväksyi brittiläis-ruotsalaisen BAE Systems/SAAB:in kanssa kaupan 24:sta JAS 39 Gripen -hävittäjästä. Senaatti kuitenkin esti 2,2 miljardin euron kaupan vuoden 2002 vakavien tulvien jälkeen.[1]

Zeman valitsi Vladimír Špidlan puolueen johtoon jäädessään sivuun. Špidla johti sosiaalidemokraatit jälleen voittoon 2002. Zemanin yritys päästä 2003 presidentiksi epäonnistui, kun hänen pitkäaikainen kilpakumppaninsa Václav Klaus valittiin. Zeman on arvostellut puolueen johtoa, mutta hänen poliittinen vaikutusvaltansa on vähäinen. Hän vetäytyi eläkkeelle maaseudulla etelä-Määriin.

Zeman tunnetaan terävistä puheistaan ja juomatavoistaan. Hänen hallitukseensa liittyi monia ratkaisemattomia korruptiotapauksia.

Zeman ilmoitti maaliskuussa 2007 eroavansa koko puolueesta, kun hän sai tietää sen puheenjohtaja Jiří Paroubekin olleen taustalla lakimies Zdeněk Altnerin Zemania vastaan nostamassa jutussa. Kyseinen lakimies vaatii ČSSD:lta 19 miljardin kruunun korvauksia eräästä Zemanin vuonna 2000 allekirjoittamasta kiinteistösopimuksesta.[2]

Vuonna 2009 Zeman perusti uuden Strana Práv Občanů – Zemanovci (SPOZ) -puolueen. Se jäi äänikynnyksen alle vuoden 2010 vaaleissa.

Vuonna 2013 Zeman valittiin presidentiksi. Presidentti valittiin Tšekissä ensimmäisen kerran suoralla kansanvaalilla.[3]

Marraskuussa 2014, samettivallankumouksen 25-vuosipäivän juhlallisuuksissa, Zemania heiteltiin kananmunilla ja mielenosoittajat näyttivät hänelle "punaista korttia". Zemania pidettiin liiaksi Venäjän ja Kiinan linjoja ymmärtävänä. Hän on vastustanut EU:n Venäjälle asettamia pakotteita.[4]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]