Eero Rydman
| Eero Rydman | |
|---|---|
| Helsingin kaupunginjohtaja | |
|
|
|
| Edeltäjä | Antti Tulenheimo |
| Seuraaja | Lauri Aho |
| Kansanedustaja | |
|
1.9.1933–31.8.1936 |
|
| Ryhmä/puolue | Kansallinen Edistyspuolue |
| Vaalipiiri | Uudenmaan läänin vaalipiiri |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 19. elokuuta 1889 Turku |
| Kuollut | 15. kesäkuuta 1963 (73 vuotta) Helsinki |
| Puolue | Edistyspuolue |
| Arvonimet | ylipormestari (1949) |
Hjalmar Erik (Eero Hjalmar) Rydman (19. elokuuta 1889 Turku – 15. kesäkuuta 1963 Helsinki) oli helsinkiläinen poliitikko. Rydman edusti Kansallista Edistyspuoluetta. Rydman oli Kansaneläkelaitoksen ensimmäinen pääjohtaja 1937–1944, jonka jälkeen hän toimi Helsingin kaupunginjohtajana (ylipormestarin arvonimellä) vuosina 1944–1956. Hän oli myös presidenttiehdokas vaaleissa 1956.
Hänen veljensä Heikki Ritavuori (Rydman vuoteen 1905) (1880–1922) oli nuorsuomalainen poliitikko ja sittemmin edistyspuolueen murhattu sisäministeri, presidentti Ståhlbergin läheinen työtoveri. Ritavuoren tyttärenpoika professori Pekka Tarjanne oli LKP:n poliitikko.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Eero Rydman Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
| Edeltäjä: Antti Tulenheimo |
Helsingin kaupunginjohtaja 1944–1956 |
Seuraaja: Lauri Aho |
| Edeltäjä: - |
Kelan pääjohtajat 1937–1944 |
Seuraaja: Väinö Arola |
K.-A. Fagerholm (SDP) | Urho Kekkonen (ML) | Eino Kilpi (SKDL) | Juho Kusti Paasikivi (Kok.)
Eero Rydman (KP) | Sakari Tuomioja (VL) | Ralf Törngren (RKP)
Sivulta puuttuu