Antti Tulenheimo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antti Tulenheimo
Antti Tulenheimo 60-vuotiaana.
Suomen 12. pääministeri[1]
Tulenheimon hallitus[2]
30.3.192531.12.1925
Edeltäjä Lauri Ingman(II)[2]
Seuraaja Kyösti Kallio (II)[2]
Helsingin kaupunginjohtaja[3]
19311944[3]
Edeltäjä Arthur Castren [3]
Seuraaja Eero Rydman[3]
Sisäasiainministeri
Ingman I [4]
27.11.191817.4.1919
Edeltäjä Arthur Castrén[5]
Seuraaja Carl Voss-Schrader[6]
Kansanedustaja[7]
2.2.19143.4.1917
5.9.192230.4.1924
21.10.193031.8.1933
Tiedot
Syntynyt 4. joulukuuta 1879[7]
Kangasala
Kuollut 3. syyskuuta 1952 (72 vuotta)[7]
Helsinki
Puolue Kansallinen Kokoomuspuolue[7]
Ammatti professori[7]

Antti Agathon Tulenheimo (vuoteen 1906 Thulé, 4. joulukuuta 1879 Kangasala3. syyskuuta 1952 Helsinki) oli vanhasuomalainen, myöhemmin kokoomuslainen poliitikko, professori, kansleri, Helsingin yliopiston rehtori, Helsingin kaupunginjohtaja (ylipormestarin arvonimi) ja Suomen pääministeri.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulenheimon vanhemmat olivat Kangasalan urkutehtaan omistaja, tunnettu urkujenrakentaja ja valtiopäivämies Bror Axel Thulé ja Minna Fredrika Meurman. Hänen isänpuoleinen isoisänsä oli urkujenrakentaja Anders Thulé, äidinpuoleinen isoisä tunnettu fennomaanipoliitikko Agathon Meurman. Antti Tulenheimon veljiä olivat urkutehtailija Martti Tulenheimo, kansanedustaja Eino Tulenheimo ja lakimiesvaikuttaja Olli Tulenheimo.[8] Poliitikko Paavo Virkkunen oli hänen lankonsa sekä arkkitehti ja asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurman hänen serkkunsa.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulenheimo loi elämänsä aikana uran yliopistossa, politiikassa, kunnallishallinnossa ja liike-elämässä. Hän oli kolme kertaa kansanedustajana (vanhasuomalaisena 1914 ja kokoomuslaisena 1922–1923 sekä 1930–1932), talousosaston senaattorina oikeustoimituskunnassa sortokauden jälkeisessä Tokoin senaatissa 1917, Ingmanin hallituksen sisäasiainministerinä 1918–1919, kokoomuksen puheenjohtajana 1921–1924 ja pääministerinä 1925. Tulenheimon hallitus istui 31. maaliskuuta – 31. joulukuuta 1925. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä hän oli eri otteisiin vuosien 1915 ja 1929 välisenä aikana. Hän toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1926–1930 ja siirtyi sitten vasta perustettuun kaupunginjohtajan virkaan. Helsingin kaupunginjohtajana (ylipormestarina) hän oli 1931–1944.

Tulenheimon mukaan nimettiin ns. Lex Tulenheimo, keväällä 1917 annettu lakiesitys, jonka tarkoituksena oli siirtää huomattava osa Suomen suuriruhtinaan vallasta Suomen senaatille. Sen pohjalta muokattiin kuitenkin eduskunnassa vielä radikaalimpi Valtalaki.

Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulenheimon yliopistoura jakautui kahteen jaksoon. Hänet nimitettiin rikosoikeuden professoriksi 1919. Hän toimi Helsingin yliopiston rehtorina 1926–1930 ja myös vt. kanslerina 1928. Eläkeiän kynnyksellä hän palasi akateemiseen maailmaan ja siirtyi ylipormestarin virasta yliopiston korkeimpaan johtoon. Tulenheimo hoiti kanslerin virkaa kaksi virkakautta (1944–1952) eli kahdeksan vuotta, peräti 72-vuotiaaksi. Tämän lisäksi Tulenheimo toimi 1950–1952 myös Helsingin kauppakorkeakoulun kanslerina.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulenheimo avioitui näyttelijätär Lilli Horsman (Högdahl) kanssa vuonna 1909.

Tulenheimo oli syksyllä 1918 Saksassa perehdyttämässä Suomen kuninkaaksi valittua Friedrich Karlia Suomen asioihin.

Helsingin Annankadun pohjoispää Salomonkadun ja Eteläisen Rautatiekadun välillä on muutettu Antti Tulenheimon mukaan Antinkaduksi (ruots. Anttigatan). Nimenmuutos johtuu siitä, että Kampin liikekeskus on katkaissut Annankadun kahteen osaan. Antinkatu on ollut Helsingissä aikaisemminkin, nimittäin nykyinen Lönnrotinkatu. Se sai aikoinaan nimensä (kuten Annankatukin) ortodoksipyhimyksen mukaan, ja muutettiin 1928 Lönnrotinkaduksi[9].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tulenheimon hallitus www.valtioneuvosto.fi. Viitattu 26.5.2010.
  2. a b c Suomen hallitukset www.valtioneuvosto.fi. Viitattu 26.5.2010.
  3. a b c d Helsingin kaupunginjohtajat www.hel.fi. Viitattu 26.5.2010.
  4. Ingmanin hallitus www.valtioneuvosto.fi. Viitattu 26.5.2010.
  5. Paasikiven hallitus www.valtioneuvosto.fi. Viitattu 26.5.2010.
  6. K. Castrénin hallitus www.valtioneuvosto.fi. Viitattu 26.5.2010.
  7. a b c d e Edustajamatrikkeli Antti Tulenheimo www.valtioneuvosto.fi. Viitattu 26.5.2010.
  8. Vares, Vesa: Tulenheimo, Antti (1879–1952). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
    Pelto, Pentti: Thúle, Bror Axel (1847–1911). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  9. Tsilari, Stadin slangi ry:n perinnekulttuurilehti 2/2007, sivu 23 ISSN 1239-9523

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppälä, Raimo: Tulenheimot: urkujentekijöitä ja yhteiskunnan rakentajia. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25473-7.
  • Tulenheimo, Matti: Antti Tulenheimo 1879–1952 kirjeitten, puheitten ja dokumenttien valossa. Toinen, uudistettu ja täydennetty painos. Jyväskylä: Matti Tulenheimo, 2014. ISBN 978-952-93-3546-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Helsingin vaakuna Edeltäjä:
Arthur Castrén
Helsingin kaupunginjohtaja
19301944
Seuraaja:
Eero Rydman
Edeltäjä:
Lauri Ingman
Suomen pääministeri
1925
Seuraaja:
Kyösti Kallio
Edeltäjä:
Arthur Castrén
Suomen sisäasiainministeri
19181919
Seuraaja:
Carl Voss-Schrader