Varatuomari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Varatuomari (lyh. VT, ruots. vicehäradshövding, VH) on oikeustieteellinen arvonimi Suomessa.

Varatuomarin arvo voidaan myöntää oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon eli oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneelle henkilölle, joka on suorittanut tuomioistuinharjoittelusta annetun lain mukaisen tuomioistuinharjoittelun.

Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan käräjäoikeuden, hovioikeuden ja hallinto-oikeuden lainkäyttötehtäviin perehdyttävää käräjänotaarien harjoittelujärjestelmää, joka koostuu työharjoittelusta, koulutuksesta ja seurannasta. Tuomioistuinharjoittelua suorittavat lakimiehet työskentelevät käräjänotaarin määräaikaisissa virkasuhteissa. Tuomioistuinharjoittelua kutsutaan kansankielisesti myös "auskultoinniksi".

Tuomioistuinharjoittelun kesto on yksi vuosi. Tuomioistuinharjoitteluun kuuluu kaksi kuuden kuukauden pituista jaksoa. Ensimmäinen jakso suoritetaan käräjäoikeudessa ja toinen käräjäoikeudessa, hovioikeudessa tai hallinto-oikeudessa.[1] Suurin osa käräjänotaareista työskentelee koko vuoden käräjäoikeudessa; vain noin kymmenes vuosittain nimitettävistä käräjänotaareista nimitetään yhdistelmäharjoitteluun, jossa jälkimmäinen jakso suoritetaan hovioikeudessa tai hallinto-oikeudessa. Jokainen käräjänotaari työskentelee siis joka tapauksessa vähintään kuuden kuukauden ajan käräjäoikeudessa.

Käräjänotaarin tulee käräjäoikeudessa saada kokemusta tuomarin tehtävistä sekä hovi- ja hallinto-oikeudessa esittelijän tehtävistä. Käräjänotaarille osoitettujen työtehtävien tulee riittävän monipuolisesti perehdyttää häntä näihin tehtäviin ja tuomioistuimen toimintaan.[2] Tuomioistuinlain 2 §:n mukaisesti käräjänotaari toimii käräjäoikeudessa käräjäoikeuden puheenjohtajana.[3] Käytännössä käräjänotaarit ratkaisevat itsenäistä ratkaisuvaltaa käyttäen käräjäoikeuksissa käräjäoikeuden puheenjohtajana toimien riita-, rikos- ja hakemusasioita.[4][5]

Hovioikeudessa käräjänotaari avustaa asioiden valmistelussa. Hän voi pitää pöytäkirjaa hovioikeuden istunnossa. Käräjänotaari voidaan työjärjestyksessä määrätä toimimaan myös hovioikeuden esittelijänä.[6]

Hallinto-oikeudessa käräjänotaari avustaa asioiden valmistelussa ja toimii hallinto-oikeuden esittelijänä.[7]

Tuomarinkoulutuslautakunta myöntää tuomioistuinharjoittelun suorittaneelle hakemuksesta varatuomarin arvonimen.[8]

Ennen tuomioistuinharjoittelusta annetun lain voimaantuloa 1.1.2017[9] tuomioistuinharjoittelua suorittavat käyttivät hovioikeuden auskultantin arvonimeä sen jälkeen kun olivat vannoneet tuomarinvalan hovioikeuden presidentille.

Varatuomarin arvonimen myönsi ennen tuomioistuinharjoittelusta annetun lain voimaantuloa se hovioikeus, jonka tuomiopiirissä tuomioistuinharjoittelu on suoritettu. Nykyisin varatuomarin arvonimi ei ole säädettynä kelpoisuusvaatimuksena mihinkään valtion virkaan, mutta käytännössä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vain tuomioistuinharjoittelun suorittanut hakeutuu tuomarin tai syyttäjän tehtäviin. Yleensä harjoittelu suoritetaan melko pian oikeustieteen maisteriksi valmistumisen jälkeen.

Ennen vuoden 1993 alioikeusuudistusta varatuomarin tittelin saattoi saada myös puolen vuoden kihlakunnanoikeuden kansliassa notaarina tapahtuneen auskultoinnin ja 20 päivän kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana toimimisen jälkeen. Vaihtoehtona oli silloinkin vuoden notaarina toimiminen ja 10 päivän kihlakunnanoikeuden puheenjohtajuus. Nykyisen käräjäoikeusauskultoinnin aikana käräjänotaarien puheenjohtajana istuttavaksi annettavien juttujen laatu on rajoitettu vähäisiin asioihin, mitä muodollista rajoitusta ei aiemmassa auskultointijärjestelmässä ollut.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]