Osmo Kupiainen
Osmo Aukusti Kupiainen (10. toukokuuta 1909 Viipuri – 22. syyskuuta 1987 Tampere)[1] oli suomalainen pesäpalloilija ja poliittinen vaikuttaja.
Kupiainen teki merkittävää työtä pesäpalloilun hyväksi sääntöjen ja pelitaktiikan kehittäjänä sekä kouluttajana. Pelaajaurallaan hän kuului Viipurin Pallonlyöjäin suursarjajoukkueeseen varamiehenä. Vuoden 1932 Itä-Länsi-ottelussa hän toimi Idän joukkueenjohtajana. Vuosina 1931–1939 Kupiainen oli Pesäpalloliiton (PPL) päävalmentajana ja koulutustoiminnan johtajana. Vuosina 1939–1940 Kupiainen hoiti PPL:n toiminnanjohtajan tehtäviä. Kupiainen oli myös Laaka (myöhemmin Kiri) -lehden päätoimittaja ja kirjoitti pesäpallosta eri lehtiin nimimerkillä Piikki. Vuonna 1939 Kupiainen toimi matkanjohtajana Koripallon EM-kisoissa Kaunasissa. Kupiaiselle myönnettiin Pesäpalloliiton kultainen ansiomerkki, SVUL:n hopeinen ansiomerkki ja Suomen Urheilun hopeinen ansioristi. Hänet nimettiin 2012 pesäpallon kunniagallerian jäseneksi.
Kupiainen osallistui politiikkaan Kansallisen Edistyspuolueen viimeisenä puoluesihteerinä vuosina 1950–1951.[2] Edistyspuolueen lopetettua toimintansa hän toimi Suomen Kansanpuolueen ensimmäisenä puoluesihteerinä.[3] Vuosina 1952–1974 Kupiainen oli oikeistolaisen Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiön toiminnanjohtajana.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 3, s. 1170. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
- http://www.pumu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=441:kupiainen-osmo&catid=164:pelaajaesittelyt&Itemid=299 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Osmo Kupiaisen kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 2.10.1987, HS Aikakone. Viitattu 16.8.2018.
- ↑ Kupiainen Osmo 9.4.2011. Puna-Mustat ry. Arkistoitu 8.6.2017. Viitattu 14.10.2017.
- ↑ Erkki Tuomioja: Jarkko Vesikansa: Salainen sisällissota. Työnantajien ja porvarien taistelu kommunismia vastaan kylmän sodan Suomessa Kijravinkit. Tuomioja.org. Viitattu 7.1.2018.
- ↑ Kai Hirvasnoro: Työnantajien miljoonat eivät murtaneet SKDL:oa Kansan Uutiset 20.10.2010. Viitattu 16.8.2018.