Vapaa ohjelmisto

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vapaa ohjelmisto on ohjelmisto, jota voi käyttää, kopioida, tutkia, muuttaa ja jakaa edelleen vapaasti. Usein vapaaseen ohjelmistoon voidaan viitata myös kirjainyhdistelmällä FLOSS (Free / Libre Open Source Software) tai FOSS (Free and Open Source Software).

Vapaiden ohjelmistojen kehittämisen motiviit voi jaotella teknologisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin motivaatioihin [1] Merkittävä motivaatio kehittäjillä on halu kehittyä ohjelmien tuottajina oppimalla toisilta tuottajilta. Toisten auttaminen on myös merkittävä motiivi. Mottona: kun minä annan ja joku toinen ja kolmas antaa, me kaikki hyödymme. Yhteisyys luo myös lisäarvoa. Vapaiden ohjelmien kehittäjät tekevät usein kehitystyötä ansiotyön ulkopuolella. Vapaita ohjelmistoja kehitetään laajasti myös osana kaupallista yritystoimintaa tai muuna palkkatyönä.lähde?

Sisällysluettelo

[muokkaa] Määritelmä

Vapaille ohjelmistoille on olemassa erilaisia määritelmiä. Yleisin ja hyväksytyin niistä on Richard Stallmanin Free Software Foundationin (FSF) määritelmä. FSF korostaa yksilön oikeuksia ja sen näkökulma on filosofinen. Vapaan ohjelman tunnusmerkit ovat:

  • vapaus käyttää ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen.
  • vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiinsa.
  • vapaus levittää ohjelman kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan.
  • vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten, että yhteisö voi hyötyä muutoksista.

Ohjelman muokkaaminen vaatii käytännössä ohjelman lähdekoodin. Muutoksia voi tehdä suoraan konekieliseen ohjelmaankin, mutta tämä on virhealtista, useimmissa tapauksissa hyvin hankalaa ja tietynlaisten muutosten osalta mahdotonta. Pelkkä lähdekoodin jakelu ei muuta ohjelmaa vapaaksi: esimerkiksi joissakin myytävänä olevissa peleissä voi olla mukana lähdekoodia, vaikka sitä ei ole lupa levittää.

FSF:n määritelmä ei ota kantaa hintaan. Ohjelmaa pitää saada myydä, mutta ostajaa ei saa kieltää itse levittämästä ohjelmaa eteenpäin, ilmaiseksi tai valitsemallaan hinnalla, maksamatta tekemistään lisäkopioista. Vapaaohjelmistojen mukana voidaan myydä esimerkiksi tukipalveluja tai epävapaita osia. Erilaisia Linux-käyttöjärjestelmäpaketteja on yleisesti myynnissä.

[muokkaa] Vapaa ohjelmisto vai avoin lähdekoodi

Vapaista ohjelmistoista puhuvat korostavat vapautta. Linuxin menestyksen myötä huomattiin myös vapaiden ohjelmistojen muita etuja, mm. varsinaiseen kehittäjätiimiin kuulumattomien mahdollisuus parantaa ohjelmistoja. Näitä käytännön etuja korostavat, johtohahmonaan Eric Raymond, alkoivat kutsua vapaita ohjelmistoja avoimen lähdekoodin ohjelmistoiksi, koska vapaus, ja varsinkaan vapauden englanninkielisen sanan free toinen merkitys ilmainen ei istu kovin hyvin, kun ohjelmistoyrityksiä yritetään ylipuhua vapauttamaan koodinsa.

Stallman ja FSF eivät pidä termistä avoin lähdekoodi: kun vapauden arvoa välineenä korostetaan vapauden itseisarvon sijaan, on helppo luopua vapaudesta silloin, kun siitä luopuminen on käytännöllistä, esimerkiksi kun suljettu laiteajuri on avointa ajuria parempi aiotussa käytössä. Epävapaan laiteajurin (ja sen myötä epävapaata ajuria vaativan laitteen) torjuminen sen sijaan antaisi kilpailuvaltin niille laitevalmistajille, jotka tukevat vapaiden ajureiden kehittämistä.

Linuxin luojalla, suomalaisella Linus Torvaldsilla on Stallmanin kritisoima käytännöllinen suhde tietokoneohjelmien vapauteen, mikä johti kiistaan GNU/Linux-jakeluiden nimittämisestä: Jos nimenä käytetään pelkkää Linuxia, korostetaan Torvaldsin osaa näiden käyttöjärjestelmien synnyssä, ja sen myötä hänen asennoitumista vapauteen. Jos nimessä mainitaan GNU, Linuxiin siirtyvän mielenkiinto kohdistuu myös GNU-projektiin ja sen arvomaailmaan.

Vaikka avoimen lähdekoodin ja vapaiden ohjelmistojen puolestapuhujien näkökohdat ovat erilaisia, käytännön työssä he ovat usein samassa rintamassa: avoimen lähdekoodin määritelmä on käytännössä hyvin lähellä FSF:n vapaan ohjelmiston määritelmää. Esimerkiksi Mozilla ja Openoffice vapautettiin luultavasti avoimen lähdekoodin liikkeen ansiosta, ja ne ovat merkityksellisiä vapaalle GNU/Linux-käyttöjärjestelmälle.

[muokkaa] Lisenssit

Vapailla ohjelmilla on erilaisia lisenssejä. Lisenssit on tapana jakaa kahteen pääluokkaan niin sanotun copyleft-ominaisuuden perusteella:

Copyleft-lisenssit vaativat, että ohjelman (joko sellaisenaan tai muokattuna) levittäminen edelleen on tehtävä alkuperäisin ehdoin (samalla lisenssillä). Ehtojen säilyttäminen koskee edelleen levittämistä ja uudelleen julkaisua. Omaan käyttöön saa toki tehdä muutoksia vailla pakkoa julkaista niitä. Copyleft-lisensseistä tunnetuin on Linuxinkin käyttämä, FSF:n julkaisema GNU General Public License (GPL). Muita copyleft-lisenssejä ovat esim. GNU Lesser General Public License (LGPL), Mozilla-lisenssi (MPL) ja Berkeley Database (aka Sleepycat Software Product) -lisenssi.

Ei-copyleft-lisenssit (esim. Zope-, X11- ja BSD-lisenssi) eivät aseta vaatimuksia muokattujen versioiden julkaisulle, jolloin omille muokatuille versioille saa halutessaan määrätä kopiointikiellon tai muita rajoituksia.

Yleensä kehotetaan käyttämään jotakin vakiintunutta ja hyvää lisenssiä, oman lisenssin laatimisen sijaan. Näin koodin lainaaminen eri projektien välillä on mahdollisimman helppoa eikä ohjelmistoa levitettäessä jouduta miettimään onko ohjelmisto riittävän vapaa. Jos projektilla, johon koodia tehdään, on poikkeava lisenssi, koodin levityksen salliminen tämän ohessa myös esimerkiksi GPL:n alla edesauttaa tilannetta. Lisenssin muuttaminen jälkikäteen, kun koodia on muutettu monen ihmisen toimesta, on vaikeaa.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Feller & Fizgerald: Understanding open source software development. (ISBN 0201734966)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta vapaa ohjelmisto.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa_ohjelmisto
Henkilökohtaiset työkalut