1910-luku

1910-luku oli 1900-luvun toinen vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1910 päättyen 31. joulukuuta 1919.

Suuret tapahtumat

1910-luvun alku oli eurooppalaisten suurvaltojen kilpavarustelun aikaa. Suurvallat Saksa, Itävalta-Unkari, Ranska, Italia ja Venäjä muodostivat keskenään erityisesti sotilasliittoja. Sodan syttymistä pidettiin vain ajan kysymyksenä ja Itävalta-Unkarin kruununperijän Franz Ferdinandin salamurha (Sarajevon laukaukset) laukaisi jännitteet suurvaltojen välillä.

Franz Ferdinandin salamurha johti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen vuonna 1914. Maailmansota päättyi Versaillesin rauhansopimukseen loppuvuodesta 1918. Maailmansodan loputtua Itävalta-Unkari hajosi moneksi eri valtioksi. Venäjän keisarikunta kaatui helmikuun ja lokakuun vallankumousten myötä vuonna 1917 ja tsaari Nikolai II luopui kruunusta. Myöhemmin Venäjästä tehtiin kommunistinen Neuvostoliitto.

Silloisen maailman loistoaluksena tunnettu RMS Titanic upposi neitsytmatkallaan 15. huhtikuuta 1912 törmättyään jäävuoreen. Haaksirikossa menehtyi 1 500 ihmistä, ja se oli kaikkien aikojen eniten uhreja vaatinut rauhan ajan merionnettomuus.

Vuosi vuodelta

Venäläisten sotilaiden mielenosoitus Petrogradissa helmikuussa 1917.

• 1911: Xinhai-vallankumous Kiinassa kaatoi Qing-dynastian ja perusti Kiinan tasavallan.
• 1912: Alfred Wegener kehitti teorian mannerliikunnoista.
• 1912: RMS Titanic upposi Atlantin valtamerellä.
• 1914–1918: Ensimmäinen maailmansota.
• 1915: Albert Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteoriansa.
• 1915: Armenialaisten kansanmurha.
• 1916–1919: Espanjantauti surmasi 25–50 miljoonaa ihmistä.
• 1916: Irlannin Pääsiäiskapina, askel kohti itsenäistymistä.
• 1917: Venäjällä helmikuun vallankumous ja lokakuun vallankumous.
• 1917: Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta.
• 1918: Bessarabia ja Transilvania liittyivät Romaniaan.
• 1918: Suomen sisällissota.

Keksintöjä ja tekniikkaa

• 1912: Harry Brearley keksi ruostumattoman teräksen.
• 1919: Charles P. Strite kehitti nykyaikaisen leivänpaahtimen.
• Traktorit sarjatuotantoon.

Hallitsijoita

Saksan keisari Vilhelm II.

1910-luvun lopulla monet eurooppalaiset monarkit kokivat loppunsa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan keisarikunta romahti ja keisari Vilhelm II joutui pakenemaan maasta. Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia päättyi myös ja maa hajosi useaan eri osaan. Venäjällä tapahtuneen vallankumouksen seurauksena tsaari Nikolai II joutui luopumaan kruunusta ja antamaan vallan Aleksandr Kerenskille.

Yhdysvaltojen republikaanipresidentti William Howard Taftin presidenttikausi päättyi vuonna 1913. Uudeksi presidentiksi valittiin demokraattisen puolueen Woodrow Wilson.

• Itävalta-Unkari: keisari Frans Joosef I
• Itävalta-Unkari: keisari Kaarle I
• Italia: kuningas Viktor Emanuel III
• Saksa: keisari Vilhelm II
• Venäjän keisarikunta: tsaari Nikolai II
• Venäjän väliaikainen hallitus: pääministeri Aleksandr Kerenski
• Neuvosto-Venäjä: Vladimir Lenin
• Espanja: kuningas Alfonso XIII
• Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti: kuningas Yrjö V
• Yhdysvallat: presidentti William Howard Taft
• Yhdysvallat: presidentti Woodrow Wilson
• Vatikaani: paavi Pius X
• Vatikaani: paavi Benedictus XV

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1910-luku Wikimedia Commonsissa

• Agricola: Suomen historian kronologia: 1910-luku
• YLE Elävä arkisto: 1910-luku