1952
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
- 23. tammikuuta – Pääministeri Urho Kekkosen sairastumisen vuoksi pitämättä jäänyt, mm. Pohjolan puolueettomuutta käsitellyt "pyjamantaskupuhe" julkistettiin Maalaisliiton pää-äänenkannattajassa Maakansassa. Puhe herätti vilkkaan keskustelun.
- 6. helmikuuta – Elisabet II nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningattareksi Yrjö VI:n kuoleman jälkeen.
- 8. helmikuuta – Saksan liittotasavallan tilastokeskus ilmoitti maassa olevan 9,8 miljoonaa pakolaista.
- 14.–25. helmikuuta – Talviolympialaiset Oslossa.
- 26. helmikuuta – Pääministeri Winston Churchill ilmoitti Britannialla olevan atomipommin.
- 10. maaliskuuta – Kenraali Fulgencio Batista kaappasi vallan Kuubassa.
- 10. maaliskuuta – Stalinin nootti: Neuvostoliitto ehdotti muille miehitysvalloille, Ranskalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdysvalloille konferenssia yhdistyneen, itsenäisen ja neutraalin Saksan valtion luomiseksi, jolla olisi oikeus armeijaan itsepuolustustarkoituksessa ja joka voisi solmia rauhansopimuksen voittajavaltojen kanssa.
- 17. maaliskuuta – Suomen ensimmäinen Sokos-tavaratalo avattiin Helsingissä.
- 27. maaliskuuta – Epäonnistunut murhayritys Saksan liittokansleri Konrad Adenaueria vastaan.
- 1. huhtikuuta – Neuvostoliiton valtionpäämies Josif Stalin sanoi yhdysvaltalaisille lehtimiehille myöntämässään haastattelussa, että kommunismi ja kapitalismi "voivat elää rauhanomaisissa suhteissa keskenään".
- 18. huhtikuuta – Bolivian kansallinen vallankumous: yleinen äänioikeus myönnettiin myös naisille ja alkuperäiskansoille, lisäksi järjestettiin maauudistus ja kansallistettiin kaivokset.
- 28. huhtikuuta – San Franciscon rauha tuli virallisesti voimaan, Japanin miehitys päättyi ja Japani sai itsenäisyyden.
- 2. toukokuuta – Ensimmäinen suihkumatkustajakonelinja Lontoon ja Johannesburgin välillä.
- 6. toukokuuta – Egyptin kuningas Faruk julisti olevansa profeetta Muhammadin jälkeläinen.
- 23. toukokuuta – Turussa paljastettiin Mikael Agricolan patsas.
- 24. toukokuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf ja kuningatar Louise saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. He olivat vierailleet Suomessa edellisen kerran vuonna 1932.
- 25. toukokuuta – Espoossa vihittiin käyttöön kehitysvammaisten hoitolaitos Rinnekoti.
- 30. toukokuuta – Suomen Huolto -järjestö lopetti toimintansa.
- 4. kesäkuuta – Helsingissä pidettiin ensimmäinen sodanjälkeinen puolustusvoimien lippujuhlan paraati.
- 13. kesäkuuta – Neuvostoliitto ampui alas ruotsalaisen DC-3-vakoilukoneen kansainvälisillä vesillä Gotska Sandön itäpuolella, kuten myös sitä etsimään lähteneen toisen koneen. Ruotsi on väittänyt koneen olleen harjoituslennolla, Neuvostoliitto taas ettei tiennyt miten sille oli käynyt.
- 1. kesäkuuta – Katolinen kirkko kielsi André Giden kirjat.
- 19. kesäkuuta – Pietarsaaren kaupunki täytti 300 vuotta.
- 29. kesäkuuta – Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi.
- 29. kesäkuuta – Ahvenanmaan lippu oli ensimmäistä kertaa julkisesti käytössä laulujuhlilla Maarianhaminassa, vaikka sitä ei ollut vielä virallisesti vahvistettu.
- 12. heinäkuuta – Pohjoismaiden välinen passivapaus astui voimaan.
- 13. heinäkuuta – Itä-Saksa ilmoitti oman armeijan muodostamisesta.
- 19. heinäkuuta–3. elokuuta – Helsingin Olympialaiset.
- 21. heinäkuuta – Kenraali Muhammad Naguibin ja eversti Gamal Abdel Nasserin sotilasvallankaappaus syöksi Egyptin kuninkaan Farukin vallasta.
- 25. heinäkuuta – Puerto Rico sai itsehallinnon Yhdysvaltain alaisuudessa.
- 11. elokuuta – Jordanian armeija pakotti mielisairaan kuningas Talalin eroamaan, hänen seuraajakseen tuli Hussein.
- 27. elokuuta – Saksan liittotasavalta suostui maksamaan kolme miljardia D-markkaa korvauksia Israelille juutalaisten vainoista.
- 30. elokuuta – Viimeinen sotakorvauksia kuljettanut juna ylitti rajan Vainikkalassa.
- 18. syyskuuta – Suomi sai maksetuksi loppuun sotakorvaukset Neuvostoliitolle.
- 4.–9. syyskuuta – Savusumu aiheutti 4 000 ihmisen kuoleman Lontoossa.
- 18. syyskuuta – Neuvostoliitto esti vetollaan Japanin liittymisen YK:hon.
- 23. syyskuuta – Helsingin Messuhallissa järjestettiin Suomen ja Neuvostoliiton yhteinen juhlatilaisuus sotakorvausten tultua suoritetuiksi.
- 2. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Tanskalle, että jos Tanska sallii NATOn perustavan tukikohtia alueelleen, Neuvostoliitto pitää sitä uhkauksena itseään vastaan.
- 20. lokakuuta – Sotatila Keniassa Mau Mau -kapinan vuoksi.
- 28. lokakuuta – Suora lentoyhteys Helsingistä New Yorkiin avattiin.
- 1. marraskuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen vetypommikoe Eniwetokilla Bikinin atollilla, koodinimeltään "Mike" (M tarkoitti megatonnia).
- 4. marraskuuta – Republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower voitti demokraattien ehdokkaan Adlai Stevensonin presidentinvaalissa, juuri kuten UNIVAC-tietokone oli ennustanut.
- 10. marraskuuta – YK:n pääsihteeri Trygve Lie ilmoitti eroavansa.
- 21. marraskuuta – Näytösoikeudenkäynti alkoi 11 entistä kommunistijohtajaa vastaan Tšekkoslovakiassa. Kaikki syytetyt olivat juutalaisia. Heidät hirtettiin 3. joulukuuta.
- 25. marraskuuta – Agatha Christien murhamysteeri Hiirenloukku sai ensi-iltansa Lontoossa. Vuonna 2005 näytelmää esitettiin edelleen, mikä teki siitä teatterihistorian pisimpään yhtäjaksoisesti esitetyn näytelmän.
- 1. joulukuuta – New York Daily News raportoi etusivullaan ensimmäisestä sukupuolenkorjausleikkauksesta Tanskassa.
- 6. joulukuuta – Presidentinlinnassa ei pidetty perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa, koska lääkärit olivat kehottaneet presidentti J. K. Paasikiveä jäämään viikoksi sairauslomalle liikarasituksen vuoksi.
- 11. joulukuuta – Pääministeri Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä J. K. Paasikiven sairastuttua.
- 14. joulukuuta – Ensimmäinen onnistunut siamilaisten kaksosten kirurginen erottaminen suoritettiin Ohiossa.
- 16. joulukuuta – Aulis Rytkösestä tulee ensimmäinen suomalainen ammattijalkapalloilija allekirjoittaessaan sopimuksen Toulouse FC:n kanssa.
- 25. joulukuuta – Ampumavälikohtaus Länsi-Berliinissä, yksi saksalainen sotilas sai surmansa.
[muokkaa] Syntyneitä
- 11. tammikuuta – Diana Gabaldon, kirjailija
- 13. tammikuuta – Pekka Pohjola, suomalainen rockmuusikko (k. 2008)
- 18. tammikuuta – Michael Behe, biokemisti
- 19. tammikuuta – Leif Salmén, suomalainen kirjailija ja toimittaja
- 20. tammikuuta – Paul Stanley, muusikko
- 6. helmikuuta – Antti Aro, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
- 9. helmikuuta, Jukka Korpela, tietokirjailija.
- 21. helmikuuta – Kimmo Sasi, suomalainen poliitikko
- 25. helmikuuta – Tomas Ledin, ruotsalainen laulaja ja lauluntekijä
- 4. maaliskuuta – Ronn Moss, näyttelijä ja muusikko
- 6. maaliskuuta – Wojciech Fortuna, puolalainen mäkihyppääjä ja olympiavoittaja
- 11. maaliskuuta – Douglas Adams, kirjailija (k. 2001)
- 21. maaliskuuta – Dave Lindholm, suomalainen rock-muusikko
- 16. huhtikuuta – Jukka Tolonen, muusikko
- 27. huhtikuuta – Ari Vatanen, ralliajaja ja poliitikko
- 14. toukokuuta – Robert Zemeckis, ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
- 7. kesäkuuta – Liam Neeson, näyttelijä
- 18. kesäkuuta – Isabella Rossellini, näyttelijä
- 21. kesäkuuta – Hannele Huovi, suomalainen näyttelijä
- 27. kesäkuuta – Muska Babitzin, suomalainen poplaulaja
- 2. heinäkuuta – Ahmed Ouyahia, Algerian pääministeri
- 4. heinäkuuta – Álvaro Uribe, Kolumbian presidentti
- 19. elokuuta – Jonathan Frakes, näyttelijä (Star Trek: The Next Generation)
- 7. lokakuuta – Vladimir Putin, Venäjän presidentti
- 10. lokakuuta – Björn Wahlroos, pääjohtaja
- 22. lokakuuta – Jeff Goldblum, näyttelijä
- 22. lokakuuta – Kirsti Manninen, kirjailija
- 16. marraskuuta – Shigeru Miyamoto, japanilainen videopelisuunnittelija
- 24. joulukuuta – Hilkka Riihivuori, suomalainen hiihtäjä
- 30. joulukuuta – Jesús Ferrero, kirjailija
[muokkaa] Kuolleita
- 21. tammikuuta – Sveinn Björnsson, Islannin ensimmäinen presidentti
- 5. helmikuuta – Pekka Alpo, suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja
- 6. helmikuuta – Yrjö VI, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin kuningas
- 13. helmikuuta – Alfred Einstein
- 19. helmikuuta – Knut Hamsun, norjalainen kirjailija (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1920)
- 24. helmikuuta – Yrjö Hirn, suomalainen kirjallisuudentutkija
- 9. maaliskuuta – Aleksandra Kollontai, neuvostovallankumouksellinen ja diplomaatti
- 31. maaliskuuta – Katri Rautio, suomalainen näyttelijä
- 3. huhtikuuta – Miina Sillanpää, suomalainen poliitikko ja ensimmäinen naisministeri, talousneuvos
- 3. huhtikuuta – Ferenc Molnár, unkarilainen kirjailija
- 8. kesäkuuta – Sergei Merkurov, kuvanveistäjä
- 8. kesäkuuta – Vilho Helanen, suomalainen kirjailija, Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtaja
- 30. kesäkuuta – Mauno Pekkala, suomalainen poliitikko
- 12. heinäkuuta – Elsa Soini, suomalainen kirjailija
- 26. heinäkuuta – Eva Perón ("Evita"), Argentiinan presidentin Juan Perónin toinen vaimo
- 23. elokuuta – Richard Faltin, suomalainen lääkäri, professori
- 3. syyskuuta – Antti Tulenheimo, suomalainen lakimies ja poliitikko, professori
- 17. syyskuuta – Gunnar Finne, suomalainen kuvanveistäjä
- 22. syyskuuta – K. J. Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti
- 3. marraskuuta – Martti Jukola, suomalainen urheiluselostaja
- 5. marraskuuta – Hanna Granfelt, suomalainen laulaja
- 11. marraskuuta – Yrjö Lindegren, suomalainen arkkitehti
- 23. marraskuuta – Aaro Hellaakoski, suomalainen runoilija
- 26. marraskuuta – Sven Hedin, ruotsalainen kirjailija ja tutkimusmatkailija
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Felix Bloch ja Edward Purcell
- Nobelin kemianpalkinto: Archer Martin ja Richard Synge
- Nobelin lääketieteen palkinto: Selman Waksman
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: François Mauriac
- Nobelin rauhanpalkinto: Albert Schweitzer
[muokkaa] Kirjoja
- Johannes Angelos – Mika Waltari
- Havukka-ahon ajattelija – Veikko Huovinen